

PS ARKISTO
Puisto: Suomalaiset voivat joutua euroalueen huonokuntoisen pankkisektorin maksumiehiksi
Jäsenvaltiot ovat syventämässä Euroopan pankkiunionia vahvistamalla pankkien kriisinratkaisuvalmiuksia. Osa tätä järjestelmää on yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon Suomi on lähdössä mukaan. Järjestelyssä on sijoittajavastuun madonreikä, joka voi käydä suomalaisille kalliiksi, ennustaa perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto.
Yhteistä kriisinratkaisurahastoa käytetään toimintansa jatkamiseen kykenemättömien pankkien kriisinratkaisuun. Rahastoa kartuttavat pankkialalta kerättävät vakausmaksut.
Rahaston tavoitetaso on vähintään yksi prosentti kaikkien pankkiunionin jäsenvaltioissa toimiluvan saaneiden luottolaitosten suojattujen talletusten määrästä. Tällä hetkellä tavoitetasoksi arvioidaan noin 60 miljardia euroa. Rahastoon on tähän mennessä kertynyt varoja yhteensä 33 miljardia euroa.
Nämä kansalliset rahasto-osuudet on ollut määrä sulauttaa vaiheittain yhteen vuoden 2023 loppuun mennessä. Mahdollisen pankkikriisin iskiessä pankit kantaisivat kustannusvastuuta yhdessä,
Suomalaiset maksumiehiksi
Nyt euroryhmä on kiirehtimässä järjestelmän käyttöönottoa, vaikka pankkien kunnossa on suuria eroja eri maiden välillä. Esimerkiksi Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista on lähes 40 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 1,6 prosenttia.
‒ Suomalaiset voivat kriisinratkaisurahaston myötä joutua rahoittamaan huonokuntoisia Etelä- ja Keski-Euroopan pankkeja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto varoittaa.
Sijoittajavastuun madonreikä
Hallituksen esityksessä vedotaan moneen kertaan sijoittajavastuuseen. Kriisirahoitusmekanismiin kuuluu kaksi tukivälinettä: pääomitusväline ja maksuvalmiustukiväline.
Pääomitusvälineen käytössä aikaisempia osakeomistajia voidaan dillutoida ja velkojia alaskirjata, kun uutta pääomaa tuodaan sisään. Maksuvalmiusvälineellä puolestaan voidaan pitää pystyssä kriisipankkien likviditeettitilannetta, eli käytännössä kassaa.
– Huomionarvoista on se, että maksuvalmiustukivälineessä vastaavaa sijoittajavastuuta ei kuitenkaan edellytetä. Se voi olla pankeille käytännössä vierasta pääomaa.
‒ Veikkaanpa, että on vain ajan kysymys, milloin tätä sijoittajavastuun madonreikää käytetään hyväksi muualla olevien kriisipankkien pelastamiseen, Puisto epäilee.
Perussuomalaiset vastustavat
Perussuomalaiset äänestivät talousvaliokunnassa hallituksen esitystä vastaan ja jättivät siihen eriävän mielipiteen.
‒ Ehdotetut muutokset tulevat lisäämään suomalaisten pankkien maksuvelvoitteita. Perussuomalaiset torjuvat myös ehdotuksen rahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta, vastalauseessa todetaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kriisirahoitus suomalaiset Talousvaliokunta Pankit Sakari Puisto Suomi Pankkiunioni perussuomalaiset talous Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava

Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan

Saksalainen huippuekonomisti: Euron alkava kolmas vuosikymmen saattaa ratkaista sen kohtalon

Immonen ja Huhtasaari: Suomen perusteltua erota eurosta – “EU:n arvot ovat vitsi”

Puisto: Hallituksen taloussuunnitelma on vaarallisen hutera

Talousennusteissa huima haitari kitukasvusta kaaokseen

Yhteisvastuu alkaa vuodenvaihteessa: Suomalaispankit saattavat joutua maksamaan italialaisten pankkien miljarditappioita.
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää