

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Puisto ja Immonen: Suomen talouden kantokykyä ajetaan koetukselle
Hallituksen kädet on sidottu sen omiin ideologisiin hankkeisiin, jotka rasittavat taloutta. Samalla kasvavat EU-vastuut lisäävät talouden kantokyvyn riskiä entisestään, toteavat perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen.
Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 16,7 miljardia euroa, ja syyskuun budjettiriihessä hallitus sopi toimista, jotka kasvattavat alijäämän ensi vuonna 10,8 miljardiin.
Velkaantumisvauhti on nopeampi kuin finanssikriisin aikana Etelä-Euroopan kriisimaissa. Tähän ovat vaikuttaneet hallituksen pysyvät menolisäykset, kertaluonteiset menot sekä koronakriisin torjunta.
– Tilanteesta tekee vaarallisen se, ettei hallitus ole valmis arvioimaan kokonaislinjaansa. Hallitusohjelmassa luvattiin arvioida aiemmin päätettyjä menolisäyksiä uudelleen kuluvan vuoden budjettiriihessä, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, Sakari Puisto ja Olli Immonen huomauttavat.
– Tämä kirjaus ei toteutunut, vaan hallitus on sen sijaan sitkeästi pitänyt kiinni kaikista sovituista menoista ja ennen kaikkea ideologisista hankkeistaan – tilanteessa, jossa menolisäysten tulopohja on romahtanut.
Suomi miljardien EU-nettomaksajana
Immonen ja Puisto toivovat realismia myös yhteisvastuiden osalta. EU:n elpymisrahastossa Suomi on miljardien nettomaksaja. Kansanedustajakaksikko huomauttaa, että Suomen perinteisten EU-verrokkimaiden, Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Belgian, joukossa Suomella on edelleen heikoin elintaso mitattuna ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella.
– Ministerit ovat väittäneet, että EU:n elpymispaketissa olisi kyse kertaluonteisesta ratkaisusta, mutta näin tuskin on. Viimeksi Euroopan keskuspankin piiristä esitettiin, että tulonsiirtomekanismista pitäisi tehdä pysyvä, Puisto kertoo.
Kun mukaan lasketaan Suomen erilaiset sitoumukset EU:n ja Euroopan keskuspankin kautta, Suomen ottamien vastuiden kokonaisarvo voi liikkua jo kymmenissä miljardeissa euroissa.
Puisto pelkää pitkään harjoitetun ultrakevyen rahapolitiikan ajavan keskuspankit kierteeseen, josta ei ole selvää ulospääsyä. Hän pohti teemaa talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa syksyllä ja kysyi asiaan kokouksessa kuullun Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin kantaa.
– Näkemyksiä tähän tilanteeseen kyllä pohditaan meillä ja muualla ahkeraan, mutta en oikein usko, että varsinaista vastausta on kenelläkään, harjoitettu epätavanomainen rahapolitiikka on niin poikkeuksellista, Puisto pohtii.
Suomi laittaa luottokelpoisuutensa likoon
Euroalueen pelastamiseksi euroaluetta ollaan kehittämässä askel askeleelta kohti tulonsiirtounionia. Tästä tuorein esimerkki on EU:n elpymisrahasto.
– Tulonsiirtounionissa vakuuksia, lainoja ja suoria rahallisia tukia voidaan siirtää maasta toiseen aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Tässä järjestelmässä Suomi tulee jatkossa toimimaan yhä vahvemmin nettomaksajan roolissa. Suomi ja muut ei-kriisimaat laittavat oman hyvän luottokelpoisuutensa likoon muiden maiden hyväksi, Immonen kuvailee.
– On epäoikeudenmukaista vetää Suomi kriisimaiden taloussotkujen maksumieheksi. Suomi ei ole syyllinen kriisimaiden ahdinkoon. Sen sijaan ranskalaiset ja saksalaiset pankit ovat osallisia sikäli, että ne ovat lainanneet holtittomasti rahaa ongelmamaille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tulonsiirtomekanismi EU-tukipaketit maksukyky valtion menot Sakari Puisto Suomi Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus Olli Immonen talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministeri Saarikko jakaisi Suomelle tulevaa EU-elvytystä kunnille: ”Nopeat nettiyhteydet kaikille” – Halla-aho palautti maan pinnalle: ”Suomi ei tosiasiassa saa EU:lta senttiäkään”

Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Kolme miljoonaa euroa joka päivä ei riitä: Hallitus lisää kehitysapua 50 miljoonalla eurolla – velaksi, tottakai!

Perussuomalaiset: Hallitus siirtää kaiken vastuun tuleville hallituksille – “Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, mutta vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat”

Ranskalainen sosialistimeppi moraalimalliksi: Ryhtyi nälkälakkoon EU-varojen kohdentamisen vuoksi

Ranne: Budjettiprosessia uudistettava – “Kaikki turha karsittava pois”

Euroalueen talous jäämässä taas Yhdysvaltain ja Kiinan toipumisesta jälkeen – kaksoistaantuma häämöttää

PS-edustajat jätelakiesityksestä: ”Isku toimialan yrittäjiä ja työllistäjiä kohtaan”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää