

LEHTIKUVA
Puisto ja Immonen: EU kärkkyy jälleen Suomen taskulla
EU-budjetin oheen on rakenteilla euroalueen lähentymistä ja kilpailua edistävä rahoitusväline, joka on määrä rahoittaa valtiosopimuksen kautta. Suunnitelman veturina on toiminut Ranska. Euromaat sitoutuisivat erityisellä sopimuksella maksamaan uuteen välineeseen lisää rahaa nykyisten jäsenmaksujensa lisäksi vuoden 2021 alusta lähtien.
‒ Tässä välineessä kyseessä ei ole edes mikään varsinainen EU:n tai euroalueen sopimus tai parhaillaan neuvoteltava rahoituskehys, vaan erillinen rakennelman ulkopuolella tekeillä oleva valtioiden välinen diili.
Käytännössä kyseessä on pyrkimys rakentaa yhteistä EU-budjettia ohi perussopimusten ja normaalin rahoituskehyksen. Kun virallinen reitti ei toimi ja muutenkin on juuri ollut Brexit, hommaa yritetään kikkailla muuta kautta, Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen taustoittavat.
Ensimmäinen askel kaltevalla pinnalla
‒ Tarkoitus on saada maat ensin mukaan kuvioon ja sitten kasvattaa ajan myötä mittakaavaa erilaisin perustein ja luoda uusi vakiintunut tapa rahoittaa EU:n menoja. Toisin sanoen kyseessä olisi ensimmäinen askel vaarallisella uusien yhteisvastuiden ja tulonsiirtojen tiellä.
Puisto ja Immonen varoittavat, että päätöksenteko siirtyisi kauemmaksi ja moraalikato lisääntyisi entisestään EU-alueella.
‒ Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun luotaisiin nurinkurisia taloudellisia kannustimia, jotka kannustavat hassaamaan muiden rahoja, vaikka sitten epätehokkaasti ja taloudellisesti kyseenalaisesti, omiin kohteisiin. Mitään perustavaa laatua olevia euroalueen ongelmia se ei ratkaise.
Epämääräinen hanke
Ehdotus ja koko prosessi uudesta välineestä euroalueen rahoittamiseksi on kokonaisuudessaan hämärä, Puisto näkee.
‒ Tämän niin kutsutun ”euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen” valtiosopimuksesta ei kai ole edes luonnosta ‒ tai ehkä on, mutta vain valituilla tahoilla ‒ ja asiaan muodostetaan kantaa pitkälti huhujen perusteella.
Suomen nettomaksuosuus näissä EU:n uusissa kehyksen ulkopuolisissa menoissa olisi kokonaisuudessaan 100 miljoonan euron suuruusluokkaa.
‒ Muut tehkööt mitä haluavat, kunhan emme itse mene moiseen mukaan sokeasti, Puisto ja Immonen toteavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtiosopimus rahoitusväline yhteisvastuut kustannukset tulonsiirrot Sakari Puisto Ranska perussuomalaiset Olli Immonen talous EU budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel pohjoisille jäsenmaille: Kukkarot auki

Huhtasaari: Vihreä diili tulee Suomelle kalliiksi

Suomen EU:n nettomaksuosuus noussut yli puoleen miljardiin – PS: EU maksaa työssäkäyvälle suomalaiselle 220 euroa vuodessa

Perussuomalaiset: Salliiko hallitus Suomen EU-jäsenmaksujen pysyvän kasvattamisen Brexitin myötä?

Halla-aho: Jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä – “EU:n on leikattava omia menojaan”

Ekonomistit: Euroalueen talous kituuttaa tämänkin vuosikymmenen ajan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää