

Puisto: Hallituksen taloussuunnitelma on vaarallisen hutera
Budjettikeskustelu käy eduskunnassa kuumimmillaan, kun käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelma sekä hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi.
Pirkanmaalta perussuomalaisten kansanedustajaksi keväällä noussut Sakari Puisto on huolissaan hallitusohjelman talouslinjauksista.
– Syntyy vaikutelma, että ensin on linjattu, että rahaa jaetaan. Kertaluonteisia ja pysyviä menolisäyksiä perustellaan kasvutavoitteilla, jotka nykyisessä taloustilanteessa ja hallitusohjelmaa ajatellen ovat hypoteettisia, Puisto ihmettelee ja peräänkuuluttaa hallitukselta talousrealiteettien tarkempaa huomioimista budjettisuunnitelmia laadittaessa.
Hallitus lisää julkisia menoja
Hän pitää hallitusohjelman talouspohjaa huterana.
– Hallitus on päättänyt hallitusohjelmassa lisätä tuntuvasti julkisia menoja. Samalla julkisen talouden kestävyyden laskelmat perustuvat oletettuun talouden ja työllisyyden jatkuvaan kasvuun. Päätetyt menolisäykset on tehty keväällä vielä noususuhdanteessa ja itse asiassa mahdollisesti jopa suhdanteen huipulla.
Nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin, Puisto toteaa ennusmerkkien käyneen toteen ja kasvuennusteiden selvästi heikenneen tai ainakin tasoittuneen alhaisemmalle tasolle. Hän kertoo myös ministeriaitiosta kaikuvien puheiden käyneen selvästi varovaisemmiksi.
– Hallitus saattaa siis päätyä lisäämään julkisia menoja heikkenevässä talouskasvun tilanteessa. Silloin kuitenkin jo valmiiksi alijäämäisen julkisen talouden kestävyys voi revähtää, koska lisämenojen rahoituspohjana hallitusohjelmassa on oletettu olevan nimenomaan kohentunut talous- ja työllisyystilanne, Puisto arvioi.
Menot rahoitetaan velaksi
Hallitus päätti budjettiesityksessään 3 miljardin kertaluontoisista menoista ja pysyvien julkisen talouden menojen lisäämisestä 1,4 miljardilla. Menot rahoitetaan kasvavalla alijäämällä – siis velaksi.
Puisto nostaa esiin myös muita taloussuunnitelmaan sisältyviä riskejä.
– Jo suhteellisen pieni taantumariskien toteutuminen heittää talouslaskelmat pahasti allikkoon tarkastelujakson aikana. Jo prosentin – tai vajaan ‒ lasku BKT:ssa lisäisi julkista velkaa ja alijäämää merkittävästi vuoteen 2023 mennessä.
Tarvitaan vientiä ja elinvoimaisia kotimarkkinoita
Myös Suomen kotimarkkinoiden kehitys on pitkään laiminlyöty, Puisto huomauttaa.
– Tarvitsisimme selvästi elinvoimaisia kotimarkkinoita myös kasvualustaksi yrityksille ja sitä myöten työllisyydelle. Elinvoimainen talous edellyttää väistämättä sekä vetäviä vientimarkkinoita että kotimarkkinoita. Tätä kroonista epäkohtaa ei ole korjattu.
Myöskään kansainvälisen talouden tilanteen ja keskuspankkien poikkeuksellisen avokätisen rahapoliittisen elvytyksen riskejä ei tule unohtaa.
– Emme voi poissulkea finanssimarkkinoilta poikkeuksellisiakaan tapahtumia, jotka johtuvat rahapolitiikan laajamittaisista ja historiallisista vääristymistä.
Velkaantumisvauhti huimaa päätä
Kaiken kaikkiaan kyseessä on Puiston mukaan monessa mielessä heikosti perusteltu, leväperäinen taloussuunnitelma tuleville vuosille.
– Tämä kehitys näyttää valitettavasti olevan huonoa jatkoa sille, mitä Suomen talouspolitiikassa on tapahtunut jo pidempään. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana Suomen velkaantumisnopeus on ollut huimaa – velka on lähes tuplattu sitten finanssikriisin. Nyt julkista velkaa ja alijäämää lisätään noususuhdanteessa ja suhdannehuipullakin.
– Budjetti on räikeässä ristiriidassa ennen eduskuntavaaleja esitetyn valtiovarainministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa, Puisto muistuttaa lopuksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kotimarkkinat menolisäykset Taantuma Yritykset Sakari Puisto Vienti velka perussuomalaiset hallitus työllisyys talousarvio budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Hallituksen työllisyystoimet heikkoja, kommunikointi ristiriitaista – väittää leikkaavansa yritystukia, mutta lisää palkkatukea, joka on yritystukea

Tavio: Ilman kehitysapua valtionvelka olisi jopa kolmanneksen pienempi

Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”

Kansanedustajat Puisto ja Immonen: Vihervasemmistohallitukselta luvassa velkapolitiikkaa

Junnila heilutti 50 miljardin seteliä täysistunnossa – hallituksen linja: “Rahat Afrikkaan, aarteet Aurajoelle”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää