Nyt puhuu Postin lajittelutyöntekijä: yritystä hallitaan “Management by Perkele” -johtamisopin mukaan

Suomen Uutiset kertoi 11.9.2019 Postin ulkomaalaisten työntekijöiden käytön ongelmallisuudesta. Uutisen jälkeen toimitus sai yhteydenoton Postin lajittelutyöntekijältä. Hän haluaa tuoda julki Postin sisäisiä käytäntöjä. Työkokemusta Postin käsittelytehtävistä hänellä on yli kymmenen vuoden ajalta.

Haastattelun aluksi Matti (nimi muutettu) sanoo, että Postissa vallitseva johtamiskulttuuri on mallia “Management by Perkele”. Hänen mukaansa Postia johdetaan hyvin kaavamaisesti ja tiukasti.

– Talossa tärkeintä on tietää oma paikkansa, ja minkäänlaisille innovaatioille ei ole tilaa, paitsi sille kulloinkin vallalla olevalle ‘innovaatiolle’, joka on valutettu linjaorganisaation puitteissa hallintorakennuksesta muiden riesaksi alaspäin, hän avautuu.

Matin mukaan henkilöstön kohdalla tämä suunnittelijoiden ja keskijohdon toimintatapa tuntuu aiheuttavan ongelmia tuotannon esimiehille.

– Toisaalta esimiesten pitäisi tehdä vaikka mitä, mutta resursseja ei ole, eikä kukaan ole missään vaiheessa huomioinut sitä, minkälaiset edellytykset näille innovaatiolle on tuotannon näkökulmasta. Mutta se mitä sanotaan, pitää tehdä, hän sanoo.

Innovaatio nimeltä Plus-lähetys

Matti kertoo, että viimeisin hallintorakennuksesta tullut innovaatio on Postin lanseerama Plus -lähetys (Postin Plus-merkki on lisämerkkinä myytävä palvelu tavalliseen kirjeeseen tai korttiin. Lähetysten seurannasta näkee kun Plus-lähetys on jaettu vastaanottajalle. Plus-lähetys jaetaan vastaanottajille nopeutetusti, toisena työpäivänä postittamisesta).

– Plus-lähetyksiä seulotaan kirjelaatikkotyhjennyksistä käsipelin. Myös rekisteröinti tehdään manuaalisesti. Tämä tuntuu ihan Kekkosen aikaiselta, sillä tässä ajassa elävä yritysjohto olisi tutustunut siihen miten lähetyksiä käsitellään prosessin eri vaiheissa ja käynyt toimintatavoista dialogia esimiesten ja työntekijöiden kanssa siitä, miten asian voisi hoitaa parhaiten – ja vastaanottanut kritiikkiä, mikäli prosessissa olisi ollut jotain parannusehdotuksia, hän selventää.

– Jos jokainen helsinkiläinen saisi päähänsä lähettää Plus -lähetyksen, koko systeemi kaatuisi suunnattoman manuaalisen työn määrän vuoksi.

Matin mukaan seurantapalvelua on ylikorostettu.

– On totta, että Plus lähetyksellä saa seurannan lähetykseen, mutta se on merkityksellistä ainoastaan sellaisille, jotka seurantaa tarvitsevat. Kuluttajan näkökulmasta tärkeimmät ominaisuudet ovat edelleenkin ennustettavuus eli tässä tapauksessa luotettavuus, kulkunopeus sekä hinta, hän lisää.

Tasa-arvo ei toteudu johdon ja työntekijöiden työoloissa

Matti kertoo, että kuilua työntekijöiden ja johdon välillä kuvaa hyvin sanonta “kahden kerroksen väkeä”.

– Tuntuu, että hallintorakennuksessa isoimmat ongelmat ovat hitaat tietokoneet ja viilennyt ruokalan soppa. Meillä taas katto vuotaa ja lattiat on täynnä monttuja. Tänä keväänä intrassa oli tiedote, kuinka hallintorakennuksen ilmanvaihto / lämpötilaongelma on otettu työn alle.

– Hieno juttu. Esimerkiksi postikeskuksen laiturilla on 28–35 astetta kesäisin ja kuudesta kahdeksaan astetta talvisin. Kukaan ei ole kuitenkaan kokenut tätä asiaa niin tärkeäksi, että myös se hoidettaisiin kuntoon. Kuluneen kymmenen vuoden aikana on kyllä pariinkiin otteeseen tullut virallinen tiedonanto siitä, kuinka asiaa selvitellään mutta mikään ei ole muuttunut, hän sanoo.

Kirjeitä silpunnut lajittelukone

Matti kertoo, että vuonna 2012 postia silppuuntui uusien lajittelukoneiden käyttöönoton jäljiltä.

– Tuolloin uusien fsm-koneiden (flat sorter machine) käyttöönoton jälkeen kävi ilmi, että osa lähetyksistä tulee silppuna ulos. Asia oli kyllä erinomaisen hyvin tiedossa kaikilla kirjelajittelussa työskentelevillä. Työntekijänä olisin toivonut, että ongelmaan olisi puututtu ennen, kuin asia tuli median kautta julki. Julkitulon jälkeen alkoi Postissa luonnollisesti syyllisen etsiminen. Talon sisällä painotettiin, että valokuvia ei saa ottaa yhtään mistään ellei työn puolesta niin tarvitse tehdä.

– Tuo silppuuntumistapaus muistuttaa hengeltään hyvin paljon nykyistä, sillä infotaulussa pyörivän propagandan mukaan ei pidä valittaa, eikä ainakaan kertoa mitään mistään kenellekään, hän sanoo.

Oleskelulupakytky paljastui jo neljä vuotta sitten

Posti ei kommentoinut 11.9.2019 ulkomaalaisten työntekijöiden ja oleskeluvan välistä kytköstä Suomen Uutisille, mutta se linjasi siitä jo vuonna 2015 MTV3:n Uutisille

Suomen Uutiset kirjoitti 11.9.2019, että ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden käyttö lisääntyi 2015 vuoden jälkeen, ja että työntekijöitä välittää pääosin SOL-Yhtiöt. Tuolloin Posti ei suostunut antamaan haastattelua aiheesta Suomen Uutisille.

Tarkemman tutkimustyön jälkeen toimitus löysi haastattelun 24.11.2015, jossa Postin työnantajapuolelta HR Services henkilöstöjohtaja Tuuli Niininen kertoo asian MTV3:n uutisille:

– Varhaisjakelussa on paljon maahanmuuttotaustaisia henkilöitä. Näillä joustoilla pystyisimme mahdollistamaan sen, että henkilö voisi jatkaa perusjakelun puolella. Eli saisimme aikaiseksi kokoaikaisia töitä, jotka olisivat maahanmuuttotaustaiselle henkilölle erittäin tärkeitä eli olisi tietty ansiotaso. Eri töitä yhdistämällä saadaan sellainen kokonaisuus, että ansiotaso on riittävä oleskeluluvan saamiseen, perustelee Niinimaa.

Matin mukaan ulkomaalaisten kanssa työskentely on parhaimmillaan samanlaista kuin suomalaistenkin kanssa työskentely.

–Tuskin sinäkään meet kotiin hihkumaan kuinka hommat sujui tänään ihan normaalisti, eikä mitään ihmeellistä tapahtunut, hän lohkaisee.

Matti näkee kuitenkin ongelmallisena kilpailun kantasuomalaisen työvoiman kanssa ja sen, että ulkomaalaiset tulevat vuokrafirman kautta.

– Tarkoitan, sitä että he tulevat halvemmalla töihin, ja tekevät huonompaa jälkeä. Toisaalta vuokrafirman kautta tulee muutenkin heikompaa jälkeä. Ulkomaalaisten työjälkeen vaikuttaa lisäksi kielitaito – tai sen puute. Olin taannoin täysin hämmästynyt kuullessani, että osa kanssatyöntekijöistäni oli SOL-Yhtiöiden kautta vuokralla jo kolmatta vuotta, Matti kertoo.

– Järkyttävää. Tekevälle miehelle tai naiselle löytyy aina töitä, ja siksi en edes osannut kuvitella, että aloitekykyisille, päteville ja työnsä hyvin hoitaneille ihmisille ei löytynyt paikkaa Postin organisaatiosta muutoin kuin helposti pois-potkittavissa olevina optioina, hän sanoo.

Jakelutyö ei vähene samassa suhteessa kuin lähetykset

Matin mukaan jakelu on sellainen osa-alue missä yksi yhteen -ajatteluun ei voi kallistua.

– Jakaja joutuu joka tapauksessa kiipeämään sinne ylimpään kerrokseen, mikäli sinne on yksikin lähetys. Eli jakajien työpanoksen tarve ei vähene lineaarisesti lähetysten mukaan. Tässä firma tyri siis kahdella eri tapaa, koska sillä ei ollut kokemusta eikä tietoa jakelun olosuhteista eikä työnkuvasta. Jonkin aikaa massairtisanomisten jälkeen jakajia palkattiinkin sitten takaisin, kun kävi selväksi että postit jäivät irtisanomisten vuoksi jakamatta.

Matin mukaan Posti voisi olla dynaaminen ja innovatiivinen yritys, mutta se edellyttäisi osaamista ja tuntemusta käytännön töistä.

– Hallintorakennuksessa kun ei ole tuotannon osaamista ollenkaan, niin pahimmillaan samaa ideaa on pilotoitu kahteenkin kertaan, koska suunnittelijoilla ei ole tietoa siitä että ajatus on jo kertaalleen kokeiltu ja kuopattu, hän sanoo.

Tulevaisuus?

Lopuksi kysyn miten Matti näkee Postin tulevaisuuden. Tällä hetkellä ennakoidaan, että kirjeposti lakkaa noin viiden vuoden kuluessa.

– Postin tulevaisuus on monella tapaa hankala, mutta sekin on siitä kiinni millaisia velvoitteita sille sälytetään, ja millaista tuottoa siltä odotetaan. Posti ei ole voinut säilyttää sitä laajuuttaan ja painoarvoa mitä sillä on ollut. Taannoiset Itellan aikaiset Suur-Posti-fantasiat Venäjän, Baltian, Puolan, Saksan ja Skandinavian alueen kilpailukykyisenä toimijana eivät onnistuneet. Kun siitä sitten vähän laskeudettiin, päätettiin leikata ruohikkoa Kuopion omakotitaloalueella, muttei toiminut sekään, Matti pohtii ja päättää:

– Postin kivut ovat monin osin tyypillisiä kaikille muille kansalaisilta varastetuille yrityksille. Postilla on lisäksi ristinään yleispalveluvelvoite, sekä tietty kriisiajan toiminto, joista jälkimäistä lienee hankala hoitaa kerran viikossa hommansa suunnilleen hoitavilla kielitaidottomilla vuokratyöntekijöillä. Parempi olisi silti pärjätä, sillä sitoutuneita vakituisiakaan ei kohta enää ole.