LEHTIKUVA
Eduskunta alkaa käsitellä hallituksen esitystä, joka mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Esityksen tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita.
Hallituksen viime kevään kehysriihessä päättämät uudet kasvutoimet jalkautuvat vihdoin, sanoo valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
– Olemme valmistelleet valtiovarainministeriössä koko viime vuoden loppupuoliskon ajan hallituksen esitystä koskien suurten investointien verohyvitystä. Verohyvityksen tarkoitus on saada aikaan tähän maahan investointeja, talouskasvua ja paljon kaivattuja työpaikkoja.
– Kohta saadaan lapiot maahan, toivottavasti useammassakin hankkeessa. Tiedossa on tällä hetkellä kolmisenkymmentä tällaista suurta investointihanketta. Mikäli ne kaikki toteutuvat, puhutaan jopa miljardien investoinneista Suomeen. Talouskasvu vaatii juuri tällaisia investointeja – uusia tehtaita ja tuotantolinjoja pitää uskaltaa rakentaa. Valtio kantaa oman vastuunsa takaamalla vakaan ja ennustettavan investointiympäristön, ministeri Purra sanoo.
– Investoinnit uusiin tehtaisiin ja tuotantokoneistoon tarkoittavat uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa. Tämä maa tarvitsee kipeästi uusia investointeja kasvaakseen. Nyt lähetekeskustelussa oleva lakiehdotus vastaa juuri tähän käsillä olevaan investointipulaan.
Veropolitiikka voi parhaimmillaan vauhdittaa puhdasta siirtymää ja teollisuuden uudistumista, kertoo Purra.
– Hallitus ilmoitti hiljattain esimerkiksi uudesta TNT-tehdasinvestoinnista Poriin. Outokumpu ilmoitti tänään, että se haluaa Tornion terästehtaan yhteyteen pienydinvoimalan. Valtio ei valitse voittajia, mutta voimme vauhdittaa osaltamme investointeja.
– Verohyvitys on osa hallituksen kevään 2024 kehysriihessä linjaamaa kasvupakettia. Muita kasvutoimia ovat muun muassa Teollisuussijoituksen lisäpääomittaminen 300 miljoonalla eurolla sekä kantaverkkoyhtiön pääomittaminen. Teollisuussijoituksen lisäpääomittamisella haemme riskirahoitusta kasvaviin korkean teknologian menestystarinoihin, markkinasijoittaperiaatteella. Vivutamme siis yksityistä rahaa. Myös kantaverkkoyhtiön investointien skaalaaminen etenee.
Puhtaan siirtymän investointitarpeet koko kansantaloudessa ovat mittavat.
– Arviot investointitarpeista Suomessa vaihtelevat yli 100 miljardista eurosta jopa 242 miljardin euron lisäinvestointeihin, kertoo Purra.
– Puhtaan siirtymän investointien tärkeyttä on entisestään kasvattanut maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiatoimitusten käyttö aseena on aiheuttanut geopoliittisen kriisin, joka tekee entistäkin kiireellisemmäksi EU:n ja Suomen tarpeen vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista.
Investointihyvityksen käyttöön liittyvät reunaehdot on pyritty muotoilemaan siten, että hyvitys ei vaarantaisi julkisen talouden kestävyyttä, lisää Purra.
– Hyvitys vähennettäisiin yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta, joten se kohdistuisi vain voitolliseen toimintaan.
Purra haluaa muistuttaa myös hallituksen ilmastolinjasta.
– Kun hallitus keskittyy ohjelmassaan luomaan maahan kasvua, myös niin sanottujen ilmastotoimien on oltava sellaisia. Kannattaa muistaa, että Suomi on yksi harvoja maita, joka on onnistunut reilusti vähentämään päästöjään 2000-luvulla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen suurten teollisten investointien verohyvityksestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Sakari Puisto, Sami Savio ja Merja Rasinkangas iloitsevat odotetun ja uusien työpaikkojen syntymisen mahdollistavan lakiesityksen etenemisestä.
Uusi hallituksen esitys, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita, mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Valtiovarainministeri Riikka Purra näkee verohyvityksen merkittävänä kasvutoimena, joita Suomen talouskasvu tarvitsee.
Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksesta suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Hallitus päätti verohyvityksen valmistelusta viime kevään kehysriihessä osana hallituksen kasvupakettia.
Viikon suosituimmat
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.
