Tasavallan presidentti Alexander Stubb avasi valtiopäivät ensimmäistä kertaa. Eduskunnan puhemiehenä äänin 105 jatkamaan valittu perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhui valtiopäivien avajaisissa muun muassa niistä monista Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhista, joita vastaan maamme on varauduttava.
Jo viiden vuoden ajan reagoiminen ulkoisiin, Suomesta riippumattomiin shokkeihin on ollut keskeinen osa eduskunnan työskentelyä. Vuosi 2020 alkoi maailmanlaajuisella pandemialla kaikkine seurauksineen ja heijastusvaikutuksineen, ja kun koronasta alettiin päästä yli, Venäjä käynnisti valloitus- ja hävityssodan Ukrainaa vastaan.
– Jokainen vuosi on tuonut mukanaan yllätyksiä, yleensä ikäviä, eikä ole syytä uskoa, että vuosi 2025 olisi tässä suhteessa poikkeus. Synkkyyteen ja fatalismiin ei kuitenkaan ole syytä vajota. Henkisellä ja materiaalisella varautumisella ja ennakoivalla otteella voimme vaikuttaa pieneltä osin maailman suuriin tapahtumiin ja suuressa määrin siihen, miten itse pärjäämme näiden tapahtumien keskellä, totesi puhemies Jussi Halla-aho.
– On sanottu, että menneisyyttä ei kannata vatvoa, koska menneisyydessä ei enää tapahdu mitään. Mutta tulevaisuuttakaan ei kannata tyytyä spekuloimaan, koska siellä ei vielä ole tapahtunut mitään. Tulevaisuus on tulosta siitä, mitä teemme ja jätämme tekemättä tänään, joten katse on syytä pitää nykyisyydessä ja omassa tekemisessä.
Viimeisten vuosien aikana on puhuttu paljon hybridiuhista, hybridivaikuttamisesta ja hybridioperaatioista. Haasteet ja ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, ja päätöksentekojärjestelmien ja -kulttuurin on pystyttävä vastaamaan tähän kehitykseen. Enää ei ole selkeää rajaa sisäisten ja ulkoisten kysymysten, energia-, ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskysymysten eikä puolustus- ja EU-kysymysten välillä.
– Uusiin uhkiin on mahdotonta vastata yhden hallinnonalan toimenpiteillä tai ainoastaan yhden hallinnonalan näkökulmat huomioiden. Tämä aika edellyttää saumatonta tiedonkulkua, yhteistyötä ja koordinaatiota eri instituutioiden, kuten tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä, mutta myös valiokuntien välillä eduskunnan sisällä.
– Suomi on pieni ja egalitaristinen yhteiskunta, jossa päätöksentekijät eivät yleensä vartioi mustasukkaisesti omaa reviiriään, vaan kommunikaatiota, myös epämuodollista, voidaan harrastaa matalalla kynnyksellä yli puolue- ja instituutiorajojen. Haluan tässä yhteydessä kiittää teitä, tasavallan presidentti, siitä, että pian täyteen tulevan ensimmäisen virassaolovuotenne aikana olette aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti viljellyt tällaista avoimen ja suoran vuorovaikutuksen kulttuuria eduskunnan suuntaan.
Silti keskustelua on käyty ja tullaan Halla-ahon mielestä varmasti jatkossakin käymään siitä, tulisiko valtiollisen päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja uudistaa myös muodollisesti niin, että kansanvallan kovimman ytimen eli eduskunnan rooli ja tiedonsaanti turvattaisiin myös siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat.
– Suomi on selviytynyt Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista myllerryksistä monessa suhteessa paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on vuosien ja vuosikymmenten aikana tehty kaukonäköisiä ratkaisuja.
– Jatkoimme investoimista sotilaalliseen puolustuskykyyn aikana, jolloin se ei ollut muodikasta, vaan monessa muussa maassa päätettiin, että rahoille on parempaakin käyttöä; olivathan perinteiset sotilaalliset uhat menneisyyden asia. Jatkoimme investoimista ydinvoimaan aikana, jolloin moni muu lankesi halvan venäläisen kaasun houkutuksiin. Olihan kaupankäynti ja keskinäisriippuvuus paras keino edistää demokraattista kehitystä Venäjällä.
– Varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat. Varautumiseen kuitenkin liittyy paradoksi. Jos uhat eivät realisoidu, on helppoa väittää, että varautuminen oli turhaa, vaikka ne ovat saattaneet jäädä realisoitumatta juuri siksi, että niihin on varauduttu, Halla-aho huomautti.
Venäjän-vastaisen rajan viimeinen ylityspaikka suljettiin joulukuussa 2023, ja koko raja on ollut suljettuna henkilöliikenteeltä siitä lähtien. Tähän oli syynä se, että Venäjä käytti kolmansien maiden kansalaisia aseena Suomea vastaan. Tieto siitä, että Venäjä päästää turvapaikanhakijat rajalle ja että Suomi ei oman lainsäädäntönsä puitteissa pysty eväämään maahantuloa keneltäkään, levisi alkuperämaihin ja houkutteli edelleen ihmisiä liikkeelle.
– Rajan sulkeminen oli reagointia eteen tulleeseen tilanteeseen. Valtioneuvosto ja eduskunta ryhtyivät kuitenkin myös ennakoiviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, ja kevätistuntokaudella talo käsitteli rajalain, joka antaa tietyissä tilanteissa viranomaisille mahdollisuuden poiketa Suomen yleisistä velvoitteista, mitä tulee kansainväliseen suojeluun ja turvapaikan hakemiseen.
– Lakia vastustettiin äänekkäästi julkisuudessa, mutta eduskunta piti paineen alla hermonsa kasassa ja hyväksyi lain ja sen kiireelliseksi julistamisen vahvalla 5/6-enemmistöllä heinäkuussa. Lakia on takautuvastikin arvosteltu siitä, että uhka, jota sillä haluttiin torjua, näyttää kadonneen. On kuitenkin syytä huomioida se mahdollisuus, että maailmassa, jossa tieto kulkee reaaliajassa, uhka on väistynyt juuri siksi, että lain myötä meillä on työkaluja sen torjumiseen, ja tämä tiedetään myös rajojemme ulkopuolella.
Siirtolaisvirtojen aseellistaminen on esimerkki siitä maailman monimutkaistumisesta, johon Halla-aho puheensa aluksi viittasi. Suomessa on totuttu käsittelemään maahanmuuttoa vain ihmisoikeus- tai työvoimapoliittisena kysymyksenä, mutta tänä päivänä se on myös sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta, aivan kuten energiakin.
– Kuluneelta kaudelta voidaan mainita myös Suomen ja Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyösopimus, joka hyväksyttiin eduskunnassa äänestyksettä ja joka astui voimaan 1. syyskuuta. Nato-jäsenyys itsessään luo jäsenmaille poliittisen velvoitteen auttaa toisiaan, mutta jos 5. artiklan pelote ei riittäisi torjumaan aggressiota, liittolaisilla on oltava myös fyysinen kyky panna tämä velvoite täytäntöön. DCA-sopimus luo tätä kykyä. Se on varautumista, joka vahvistaa pelotetta ja vähentää niiden uhkien todennäköisyyttä, joita sillä halutaan torjua, Halla-aho mainitsi.
Valtiontalouden tila on vakava, ja tästä asiasta vallitsee jokseenkin yhteinen näkemys suomalaisessa yhteiskunnassa ja läpi poliittisen kentän. Nousseiden korkojen aikana velanhoitokulut ovat konkreettista rahaa, joka on pois julkisen vallan perustehtävien hoitamisesta, mutta kun siirrytään ongelman toteamisesta sen korjaamiseen, alkavat myös erimielisyydet.
– Yleisellä tasolla kaikki voivat allekirjoittaa sen, että alijäämän korjaaminen vaatii julkisten menojen leikkausta ja verotulojen kasvattamista, mutta ei ole oikeastaan mitään yksittäistä menoleikkausta tai veronkorotusta, joka ei herättäisi vastarintaa.
– Kun mistä tahansa leikataan tai mitä tahansa veroa korotetaan, se on aina joltakulta pois, ja se joku ei varmasti ole tyytyväinen. Vaalikauden lähestyessä puoliväliä ja seuraavien eduskuntavaalien alkaessa siintää horisontissa tyytymättömyyttä herättävien päätösten tekeminen luonnollisesti muuttuu poliittisesti entistä vaikeammaksi, vaikka ne nähtäisiin välttämättömiksi.
– Neljän vuoden vaalisykli ja desimaaleilla ratkaistavat hallituspaikat luovat poliitikoille väriin katsomatta kannustimen suosia sellaisia toimia, jotka tuottavat edes näennäisiä positiivisia tuloksia hyvin nopeasti, kun taas rakenteellisten uudistusten myönteiset vaikutukset tyypillisesti tulevat viiveellä.
Halla-aho toivottikin kansanedustajille sekä kylmää päätä että vastuullisuutta ja malttia asettaa tähtäin ja katse seuraavia vaaleja pidemmälle. Suomessa kaikki ovat samassa veneessä, ja monipuoluejärjestelmän ja säännöllisesti pidettävien vaalien ansiosta jokainen saa vuorollaan eteensä yhteisten tekojensa ja tekemättä jättämistensä hedelmät.
– Myös valonpilkahduksia näkyy. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli joulukuussa painunut alle prosenttiin. Vuoden aikana asuntolainojen korot, polttoaineiden hinnat ja jopa ruuan hinta laskivat. Veronmaksajain keskusliiton mukaan palkansaajien nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Kasvu on hieman hitaampaa kuin viime vuonna mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Nämä ovat merkityksellisiä asioita tavallisen suomalaisen elämässä, Halla-aho päätti puheenvuoronsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäministeri Mari Rantasen johtaman ministeriön kriisioppaassa korostetaan 72 tunnin kotivaran merkitystä kriisitilanteissa. Kotivaran tarkoitus on varmistaa, että jokainen pystyy huolehtimaan perustarpeistaan poikkeustilanteissa, joissa yhteiskunnan normaalit palvelut eivät syystä tai toisesta ole käytettävissä.
Presidentti Sauli Niinistö katsoo tuoreessa raportissaan, että jatkossa EU:n täytyy investoida huomattavasti nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistön mukaan EU:n tulisi käyttää budjetistaan jopa viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että EU-tason varautumisessa ei varsinaisesti ole puutetta lisärahasta, vaan jo olemassa olevia varoja tulee kohdentaa uudelleen.
Puhemiehen vaalissa tänään eduskunnassa perussuomalaisten Jussi Halla-aho sai äänestyksessä 105 ääntä ja puhemiehen tehtävä jatkuu. Äänimäärä kasvoi viime vuodesta, mutta osa oppositiosta jatkaa protestointia. Halla-aho itse huomauttaa jakaneensa puheenvuoroja hallitus- ja oppositioryhmien välillä kyselytunneilla täysin samoilla periaatteilla kuin hänen edeltäjänsäkin.
Sisäministeriön tuottama opas kriisiin varautumisesta on avuksi kansalaisille erilaisten häiriöiden, kriisien sekä poikkeusolojen varalta. Varautuminen auttaa kestämään vaikeita aikoja ja suo mahdolliosuuden auttaa myös muita. Varautuminen ei ole ennustus vaan vakuutus.
Eduskunta valitsi Jussi Halla-ahon puhemieheksi äänin 105.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viikon suosituimmat
Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun.
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Vanha valtamedia Yleisradiosta Ilta-Sanomiin on jatkanut kipuiluaan heti Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin virkakauden alusta asti, mikä näkyy mediasisältöjen oudoissa sanavalinnoissa.
Koraanin polttamisesta tunnetuksi tullut Salwan Momika on ammuttu hengiltä Södertäljessä Ruotsissa. Momikalla oli ollut edellisenä päivänä käynnissä livestriimi Tiktokissa, kun hänet ammuttiin kesken lähetyksen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa ääri-islamilaisen ajattelun ja haitallisen maahanmuuton tuhoisista seurauksista Euroopalle.
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.
Koraanin polttamisista julkisuutta saanut Salwan Momika ammuttiin myöhään keskiviikkoiltana Södertäljessä. Poliisi ei ole vahvistanut uhrin henkilöllisyyttä. Turvallisuuspoliisi Säpo osallistuu SVT:n mukaan murhan tutkintaan.
