LEHTIKUVA
Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: “Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, länsimaiden riippuvuus Kiinasta ja muut ajankohtaiset kansainvälisen politiikan kysymykset hallitsivat keskusteluja, kun eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho tapasi Yhdysvaltojen kongressin ulkoasiainvaliokunnan tiistaina eduskunnassa.
– Se, kuinka riippuvainen Eurooppa oli venäläisestä öljystä ja kaasusta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, on pientä verrattuna länsimaiden taloudelliseen riippuvuuteen Kiinasta. Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja takaisin Eurooppaan. Puolitoista vuotta sitten sanottiin, että Eurooppa ei pärjää ilman venäläistä energiaa, mutta olemme selvinneet siitäkin, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho vertasi.
Yhdysvaltalaiset vieraat kiittivät ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Michael McCaulin johdolla Suomea useaan otteeseen paitsi vankkumattomasta tuesta Ukrainalle myös siitä, että Suomi on yksi niitä harvoja Naton jäsenmaita, jotka käyttävät puolustusmenoihin Naton edellyttämät yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Halla-aho puolestaan kiitti Yhdysvaltoja sen vankkumattomasta tuesta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ja totesi arvostavansa sitä, että Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenväliset turvallisuus- ja kauppapoliittiset suhteet ovat tiivistyneet merkittävästi viime vuosina.
Nato on ainoa pelote, jota Venäjä uskoo
Puhemies Halla-aho korosti Ukrainan tukemisen pitkäjänteisyyttä ja strategista merkitystä.
– Venäjälle ei saa syntyä käsitystä eikä kannustimia siihen, että itsenäisen maan kimppuun hyökkäämällä voi saavuttaa jotain. Nato on ainoa pelote, jota Venäjä uskoo. Siksi näen, että Ukrainalle pitää luoda polku Nato-jäsenyyteen, jotta maa voi sodan päätyttyä houkutella ulkomaisia investointeja ja päästä taloudellisesti jaloilleen, hän totesi.
Puhemies Halla-ahon lisäksi keskusteluihin osallistuivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.), puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.), Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen (ps.) sekä eduskunnan Yhdysvallat-ystävyysryhmän puheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.).
Yhdysvaltojen kongressin ulkoasiainvaliokunnasta vierailulle osallistui puheenjohtaja McCaulin lisäksi kuusi muuta valiokunnan jäsentä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Michael McCaul Tomi Immonen Kiina-riippuvuus Mikko Savola Nato-jäsenyys Ukrainan sota Venäjän hyökkäys venäläinen energia kansainvälinen politiikka Ville Kaunisto Tytti Tuppurainen Ulkopolitiikka Yhdysvallat nato Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon toteamukset olleet usein edellä aikaansa – varoitti jo vuosia sitten Kiinan uhasta ja Venäjän energiariippuvuuden vaaroista
Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio piti linjapuheen suurlähettiläskokoukselle: “Suomen Nato-jäsenyyden myötä Yhdysvaltain ja Suomen kahdenväliset suhteet syvenevät entisestään”
Eduskunnan puhemies Halla-aho lupaa puolustaa kansanedustajien perustuslaillista puheoikeutta: ”Eduskunta ei ole tarkkailuluokka tai euroviisukarsinta”
Venäjän hyökkäyssota hallitsi Suomen ja Ukrainan puhemiesten keskusteluja – Halla-aho: ”Tukemme Ukrainalle on vankkumaton”
Ukrainan salamurhaajat kostavat iskut siviilejä vastaan – mallia otettu Mossadilta
Puhemies Halla-aho: Ukrainan tueksi tarvitaan yhteistyötä ja investointeja materiaalituotantoon
Antikainen: Suomeen tulisi saada Naton suunnitteluesikunta – “Kriisitilanteessa Nato-liittolaisten avusta saataisiin paras mahdollinen hyöty”
Halla-aho: Meidän täytyy tehdä Putinille selväksi, että aika ei ole hänen puolellaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää