YLE AREENA
Puheenjohtajatentissä löytyi hetkellinen sopu paikallisesta sopimisesta
Vuoden ensimmäisessä Ylen yhteisessä puheenjohtajatentissä löytyi kaiken tohinan keskellä hetkellinen sopu paikallisesta sopimisesta, kun jopa Carl Haglund (r.) ja Paavo Arhinmäki (vas.) olivat hetken aikaa samaa mieltä.
– En kyllä usein ole talouspolitiikasta samaa mieltä Paavo Arhinmäen kanssa, Haglund aloitti.
– Kyllä minä olen iloinen että tämänkin päivän näin, että Haglund ja Arhinmäki ovat samaa mieltä! Oli se mahtavaa – tällähän minä pärjään koko loppuviikon, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin riemastui.
– No kun me olemme paikallisesta sopimisesta näin yhtä mieltä niin viedään sitä yhdessä eteenpäin, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ehdotti.
Sittenkin eri?
Vaan paratiisiin hiipi sittenkin käärme. SDP:n Antti Rinne, jota Soini oli juuri kiittänyt hyvistäkin ajatuksista, lausui omat ajatuksensa paikallisesta sopimisesta. Heräsi kysymys, voiko hänen mielestään paikallista sopimista käyttää lainkaan yritysten pelastamiseen hätätilanteessa, mitä useimmat puheenjohtajat korostivat.
– Täytyy muistaa, että työehtosopimus on minimi, jolla pitää pystyä maksamaan vuokra tai asuntolaina, ruoka ja matkustaminen. Jos tätä minimiä vielä pienennetään – niin se ei ole enää paikallista sopimista, Rinne tulkitsi.
Soini piti sopimista tärkeänä
– Totta kai paikallinen sopiminen on tärkeää. Se on osa tätä pakettia. Nyt luotetaan näihin osapuoliin. Katsoin aika tarkkaan oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä (ps.) hallituksessa: siellä on kovaa työtä taustalla ja annan arvoa näille ihmisille. Sitä ei ole helppoa saada aikaan ja haluan uskoa, että kun he ovat lähteneet neuvottelupöytään, he onnistuvat siinä. Tämän lisäksi tarvitaan pienyrityksiä tukevia toimenpiteitä. Ja pienyrityksiä ja riskinottajia.
“Tässä maassa pitää saada myös onnistua, sillä työpaikkoja ei synny, jos ei ole kannattavaa yritystoimintaa.”
– Tässä maassa pitää saada myös onnistua, sillä työpaikkoja ei synny, jos ei ole kannattavaa yritystoimintaa. Niitä ei mistään muualta tule kuin sieltä, Soini alleviivasi.
Nokian renkaat hyvä esimerkki
Toiset, kuten KD:n Sari Essayah, olivat korostaneet juuri hädän yli pääsemistä. Hän korosti Saksan mallia. Jopa Arhinmäki kehui hyvänä esimerkkinä Nokian renkaita, jossa työntekijät paiskivat ilomielin esimerkiksi kuuden päivän viikkoa ruuhka-aikoina paikallisen sopimisen ansiosta.
Verotusoikeutta ei saa antaa EU:lle
Aluksi puhuttiin Panaman paratiisipankkivuodosta. Perussuomalaisia moitittiin siitä, että puolue olisi vastustanut rahanpesun selvittämistä EU:ssa. Arhinmäki moitti perussuomalaisia syrjään käpertymisestä, kun tarvitaan kansainvälistä yhteistoimintaa.
Soini selitti, että kyse on laajemmasta asiasta: kyse on siitä, annammeko EU:lle verotusoikeuden. Tällaiset asiat pitää pitää kansallisissa käsissä, Soini sanoi.
– Ja eivätkö vasemmistoliiton tilit olleet Nordeassa, Soini kysyi.
Sipilä linjasi, että hallitus tekee kaikkensa, että tällainen paratiisisaarien käyttö loppuisi: se on kaikkien etu.
– Käsittelemme harmaan talouden strategiaa ensi tiistaina, Sipilä sanoi.
Myös Rinne piti harmaata taloutta vakavana ongelmana: se käsittää 1000 miljardia euroa EU:ssa ja Suomessakin miljarditolkulla. Hän epäili, onko hallitus tehnyt kaikkensa asian eteen. Haglund valitteli harmaan talouden vastaisten keinojen olevan liian pieniä.
Harmaata taloutta vastaan
Essayah tiesi jo, kuinka paljon verohallinto käyttää henkilötyövuosia harmaata taloutta vastaan: se on 95 henkilöä eikä parikymmentä, kuten alkuviikosta sanottiin. Ruotsissa heitä on 200.
– Ruotsi on myös kaksi kertaa suurempi maa, Alexander Stubb (kok.) tulkitsi.
– Tästä tulee projekti jota tulemme vaalimaan. Olemme lisänneet panoksia harmaaseen talouteen ja lisänneet sisäiseen turvallisuuteen 50 miljoonaa euroa. Päätöksiä tulee ensi tiistaina, Stubb lupasi.
Arhinmäki vaati Niinistön tavoin panoksia myös laillisen verosuunnittelun torjumiseen.
Paljon puhuttiin velkaantumisesta. Hallitus korosti, kuinka velkaantuminen aiotaan pysäyttää vuoteen 2021 mennessä ja jos työllisyysaste nousee 72 prosenttiin nykyisestä 68:sta, velkaantuminen loppuu jo paria vuotta aiemmin.
Samalla korostettiin, ettei valtion taloutta ole rakennettu 72 prosentin työllisyysasteen varaan. Ja jos joitakin keinoja puuttuu, kuten jopa kilpailukykysopimus, niin uusia keinoja keksitään tilalle.
Päätöksiä on tehty etuajassa
– Olemme tehneet jo suurimman osan tarvittavista päätöksistä. Jos kilpailukykysopimus syntyy toukokuun lopussa, se syntyy seitsemän kuukautta ennen määräaikaa, Sipilä huomautti.
Hän laski, että tehdyillä päätöksillä meillä on jo nyt noin 40 000 uutta työpaikkaa kun tavoite on 110 000. Yhteiskuntasopimus toisi noin 39 000 työpaikkaa. Tavoite on kova, joten vielä budjettiriiheen tarvitaan uusia keinoja, Sipilä puntaroi.
Stubb mainitsi muina keinoina työpaikkojen saamiseen Suomen mallin ja paikallisen sopimisen. Suomen malli tarkoittaa, että palkankorotukset säädetään vientiteollisuuden kestokyvyn mukaan. Paikallinen sopiminen suojaisi työpaikkoja tilanteen mukaisilla joustoilla.
Vasemmisto nostaisi Suomen ylös tukasta
Vihreät ja arhinmäkeläiset moittivat hallitusta, ettei se uskalla velkaantua, vaan ruokkii kurjistumisen kierrettä. Niinistönkin mielestä hallituksen pitäisi uskaltaa ruokkia kysyntää.
Arhinmäeltä kysyttiin, onko hallituksella varaa elvyttää velaksi, kun maa on velkaantunut yhdeksän miljardia vuodessa vuoden 2009 jälkeen ja nykytahdilla velkaantumisaste nousee 90 prosenttiin alle 10 vuodessa.
– Mutta sitähän he tekevät, Arhinmäki moitti yllättäen tässä tilanteessa.
Hän mainitsi hallituksen ottavan pakolaisia velkarahalla. Soini vastasi, että on heitä otettu lainarahalla tähänkin asti. Rahoja ei ole otettu suomalaisten taskuista. Pakolaisrahat riittävät nyt, kun tulijoiden virta on saatu tyrehtymään.
Sipilä vastasi opposition moitteisiin, ettei mistään olisi tarvinnut leikata, jos ei olisi tullut 100 000 uutta työtöntä.
– Jos emme mitään tee, olemme seuraavalla vaalikaudella saman tilanteen edessä, Sipilä varoitti.
– Tämä oli oikein hyvä luento, kun katsotaan mitä teidän aikananne tehtiin. Yhteisöveroa alennettiin 24:stä 20 prosenttiin, Kela-maksu poistettiin, ne on olleet parin miljardin asioita, Soini muistutti.
Pelkkiin korkoihin menee 1,6 miljardia
– Maksamme korkoja 1,6 miljardia euroa vuodessa. Sillä olisi parempaakin käyttöä. Ilman muuta velkaantuminen pitää taittaa. Emme voi, Ville Niinistö, elää lastemme kustannuksella ja siitä te olette pauhanneet vuosikymmeniä ja siitä olen samaa mieltä. Mutta sanon Antti Rinteelle ilosanomana, että palkkatukea ja työttömän starttirahaa uudistetaan juuri sillä tavalla: tämä hallitus tekee, edellinen ei tehnyt, Soini ojensi Rinnettä, joka oli penännyt roimempaa työllisyyden hoitoa.
“Meillä pitää myös yritystoiminnan kannattaa. Kansalaiset eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että vain kannattava yritys työllistää.”
Soini tiivisti hallituksen suurimman sanoman työn tekemiseen ja teettämiseen:
– Meillä pitää myös yritystoiminnan kannattaa. Kansalaiset eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että vain kannattava yritys työllistää. Ilman työnantajia ei olisi työpaikkoja. Suomessa on työnantajapula. Myös yrittäjät ymmärtävät, että työntekijät tienaavat heille heidän rahansa. Siksi tarvitaan myös luottamusmiehiä, joiden asemaansa kehitetään, Soini aprikoi.
Miten Suomi nousee? Hintakilpailukyky pitää saada kuntoon, se luo vientiä. Kilpailukykysopimus kasvattaa luottamusta. Yhteiskunnassa on rahaa: se pitää saada sijoitettua investointeihin Suomeen. Suomessa pitää kannattaa ottaa riskiä. Täällä pitää saada myös onnistua – niin, että yritys palkkaa lisää työntekijöitä eikä niin, että se myydään Japaniin ja golf-radalle, Soini linjasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Sari Essayah Vaalien välissä Carl Haglund Ville Niinistö Alexander Stubb Antti Rinne Yle Juha Sipilä Paavo Arhinmäki Timo Soini
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää