Puheenjohtajat koolla – Soini: “Työttömyys on seurausta huonosta talouspolitiikasta”

Ylen puheenjohtajatentti paljasti keskiviikkona koruttomasti, kuinka tuore sote-sovinto ei kelpaa kahdelle oikeistopuolueelle vieläkään. Kun puheenjohtajilta kysyttiin, lupaavatko he soten toimivan meneillään olevien viilausten jälkeen, ei kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin tai RKP:n puheenjohtajan Carl Haglundin lapa hievahtanut.

– En usko ennen kuin näen rahoitusmallin, Stubb arvioi. Myös Haglund odotti varmuutta rahoituksesta ja perustuslaillisen ongelman ratkaisusta.

Tämä hämmästytti muita puoluejohtajia laidasta laitaan: keskustan Juha Sipilä tulistui, että jos tämä porukka ei usko, että siitä tulee hyvä, niin siitä ei varmasti tule hyvä. Vasemmiston Paavo Arhinmäki totesi Stubbin ja Haglundin paljastaneen karvansa: hehän ovat hanketta jarruttaneetkin.

Keskustelu kääntyi rahoitukseen. Sipilän mukaan rahoitusmalli ei ole valmis, paljon muutakin on tekemättä, mutta kaikki ovat sitoutuneet ja siitä täytyy pitää kiinni.

Timo Soini (ps.) kysyi, voiko rahoja kantaa sote-alueelta? Jos on, se ratkaisisi myös demokraattiset ongelmat.

Ylen kommentaattori Pekka Ervasti kehottikin lyömään kättä päälle: tässähän keksittiin sote-vero. Kättä ei kuitenkaan vielä lyöty.

Haglund puolustautui, että kyse ei ole uskosta. Kysyttiin, “luvataanko”, eikä nyt voi.

– Kun tämä käy eduskunnan läpi, sitten varmaan luvataan, Haglund selvitti.

“Suomi tarvitsee kymmeniä tuhansia avoimen sektorin työpaikkoja. Ongelma on, että meillä on lähtenyt 70 000 tuottavaa työpaikkaa. Meillä on työnantajapula.”

Stubb totesi, että nykyisen järjestelmän ongelma on epätasa-arvoisuus. On vakuutusrahoitus, työpaikkojen terveydenhuolto ja julkinen terveydenhuolto, jossa tehdään hyvää työtä, mutta hoitoa ei saada heti. Rahoituksen uudistus jatkuu seuraavalla kaudella. Ihmiset lupaavat liikaa, toivon parasta, Stubb totesi.

Soini: Meillä on työnantajapula

Keskustelua hallitsi huoli heikosta taloustilanteesta. Kuinka se ja sitä myöten työllisyys saadaan nousuun? Soini totesi, että Suomi tarvitsee kymmeniä tuhansia avoimen sektorin työpaikkoja. Mistä ne saadaan?

– Ongelma on, että meillä on lähtenyt 70 000 tuottavaa työpaikkaa. Meillä on työnantajapula. Pitää rohkaista ottamaan riskiä, hän sanoi.

Soinin mukaan Saksa on ainoa maa, jonka talous pyörii euroalueella.

– Työttömyys ei ole luonnonlaki: se on seurausta huonosta talouspolitiikasta. Tämä on väärää politiikkaa, hän sanoi.

Väärää talouspolitiikkaa

Soini muistutti myös, millaista väärää politiikkaa hallitus on harjoittanut niin, että talous ja työllisyys sortuvat: rikkidirektiivi on miljardin euron rasite metsäteollisuudelle, kemialle, Rautaruukille ja Outokummulle. Tuulivoimatariffikin nielee rahaa.

– Kaikki tämä on pois teollisuudelta, Soini sanoi.

– Onneksi windfall-vero sentään peruttiin ja onneksi uusia ydinvoimaloita vielä tehdään ja halpaa energiaa, Soini linjasi.

Muut puoluejohtajat hieman ihmettelivät juontajaa myöten, kuinka tämä liittyy työllisyyteen, mutta Haglund myönsi lopulta Soinin olevan oikeassa.

– Rikkidirektiivistä olet oikeassa: siihen mentiin liian aikaisin, Haglund sanoi.

– Tulihan se sieltä, Soini napautti.

Työttömyyskin tuttua

Työttömyydestä puhuttaessa Stubb väitti, ettei heistä kukaan puheenjohtajista eläytyä työttömän asemaan omakohtaisesti. Soini muistutti olleensa 320 vuorokautta työttömänä vuosina 1995-96.

– Suomessa 27 prosenttia asukkaista tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Se osuus on liian pieni. Se pitää saada suuremmaksi. Se on ainoa keino saada lisää yksityisiä, kannattavia työpaikkoja. Se edellyttää, että konkurssilakia muutetaan, että lamavelat, jotka ovat olleet ulosotossa pitkään, vapautetaan. Tarvitsemme paljon erilaisia toimenpiteitä päästäksemme ylös. Ikävää on, että valuuttamme ei jousta. Sekin on yksi ongelma, Soini totesi.

SDP:n Antti Rinne muistutti suuryritysten ongelmista: paperikoneeseen investointiin viimeksi vuonna 1998.

Soini kehotti ministeriä helpottamaan samalla perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, mikä on ollut ikuisuuskysymys.

Viron yritysveromallista tehoa

Kun kysyttiin, mitä rakenteita puheenjohtajat muuttaisivat, monet mainitsivat Saksan, Tanskan ja Ruotsin työelämäremontit. Päivi Räsänen (kd.) ja Soini korostivat myös Viron mallia.

Soini piti hyvänä Viron yritysmallia, jossa yritystä ei veroteta niin kauan, kun se kehittää rahalla yritystä – veroa peritään vasta sitten, kun raha otetaan yrityksestä ulos.

– Tämä kannustaa palkkaamaan työntekijöitä. Yhteiskunta saa verotuloja työntekijöiden kautta.

Soini ei myisi valtion omaisuutta

Sipilä esitti jälleen investointeja valtion infrarahaston voimin, mihin kaavailtiin jopa kolmea miljardia. Rahoitusta hankittaisiin myymällä valtion omaisuutta, laittamalla “tase töihin”. Soini ei tähän lähtisi.

– En myisi nyt valtion omaisuutta. Siitä ei saa nyt tarpeeksi hyvää tuottoa. Keskusta sanoo olevansa talonpoikaispuolue – mutta kyllä on tuhon tie, jos ensin myydään metsät, sitten myydään pellot. Kohta on mökkikin myyty, Soini sanoi.

Ongelma on, ettei suomalaista pääomaa sijoiteta tarpeeksi kotimaahan. Rahastoissa löytyy valtavasti pääomaa: sieltä on saatavissa rahaa.

PS ei ole ääripuolue

Ylen ohjelmassa näytettiin myös, kuinka ruotsalainen tutkija sijoitti suomalaiset puolueet sikäläiseen kahden puolueryhmän malliin. Perussuomalaiset sijoittuivat samaan ryhmään SDP:n ja vasemmiston kanssa.

Siitä tuntuivat mielistyvän sekä Soini että Arhinmäki, jälkimmäinen niin paljon, että koetti mojauttaa Soinille poskisuukon, mistä Soini kieltäytyi: “ei nyt eikä perjantaina”.

– Tämä todistaa valhepropagandaksi sen väitteen, että perussuomalaiset olisi ääripuolue – ja varsinkin että äärioikeistopuolue. Minähän olen keskilinjan kulkija ollut jo 17 vuotta, Soini myhäili.