Puheenjohtajapaneelissa sortattiin presidentit, delegoitiin vastuuta ja pohdittiin onnellisuuden syvintä olemusta

Perussuomalaisten puheenjohtajakiertue jatkui tänään Lappeenrannassa. Viisi paikalle kokoontunutta puheenjohtajaehdokasta Veera Ruoho, Sampo Terho, Leena Meri, Jussi Halla-aho ja Riku Nevanpää vastailivat mitä erilaisimpiin kysymyksiin. Perussuomalaiset Nuoret olivat järjestäneet Johtajagrillin varta vasten ehdokkaita varten.

Paneeli alkoi leikkimielisellä “Haluatko puheenjohtajaksi” -kisailulla, jossa kysyttiin:

”Järjestä seuraavat Suomen presidentit aikajärjestykseen kautensa mukaan vanhimmasta nuorimpaan. A: Svinhuvud, B: Kallio, C: Stahlberg, D: Relander. ”

Suomen historiaa yliopistossa opiskellut Terho huvitti yleisöä vastaamalla tarkemmin kuin edes varsinaisesti kysyttiin. ”Stahlberg, Relander, Svinhuvud, Kallio, Ryti, Mannerheim, Paasikivi, Kekkonen, Koivisto”, hän paukutti apteekkarimaisella varmuudella.

Alkulämppäyksen jälkeen siirryttiin politiikantekoon ja puolueen uudistamiskysymyksiin.

 

Paneelin jälkitallenne. Pituus 1 h 8 min.

Uudistusehdotuksia?

Puheenjohtajaehdokkailta pyydettiin konkreettisia ehdotuksia siitä, miten nämä uudistaisivat perussuomalaisia.

Halla-ahon mielestä puolueen ongelmat eivät ensisijaisesti liity puolueen rakenteisiin. ”Toki kehittämisen varaa on”, hän sanoi muttei halunnut tässä vaiheessa mennä yksityiskohtaitiin.

– Puolueen suurin ongelma on se, että se on kasvanut hyvin nopeasti pienestä puolueesta suureksi puolueeksi eikä puolueen laadullinen kasvu ole pysynyt määrällisen kasvunsa perässä. Me olemme hyvin johtajakeskeinen, hyvin auktoriteettikeskeinen puolue – tämä toimii kahden prosentin puolueessa muttei näin suuressa puolueessa. Tämä aiheuttaa tiettyä flegmaattisuutta ja passiivisuutta puolueen alemmilla tasoilla ja kentällä. Puolueen kehittämisessä avainsana on delegointi, Halla-aho pohti.

Leena Meri katsoi, että yhteistyötä eduskuntaryhmän, puoluetoimiston ja kentän välillä pitää parantaa.

– Johtajuus on minulle jaettua johtajuutta, Leena Meri linjasi.

Hän nosti hyvänä esimerkkinä eduskuntaryhmän tuoreen puheenjohtaja Toimi Kankaanniemen tavan jakaa vastuuta myös varapuheenjohtajille. Puolueen johtaminen ei Meren mielestä ole mikään ”yhden miehen tai naisen show”, vaan potentiaalia tulee käyttää laajemmin.

Sampo Terho toisti aikaisemman lupauksensa uudistaa ennen kaikkea puolueen ohjelmia kohti nykyaikaa ja tulevaisuutta siten, että nimenomaan Perussuomalaiset on se liike, jolla on vastaukset tulevaisuuden poliittisiin kysymyksiin. Tämä on hänen mukaansa edellytys sille, että PS voi pysyä suurena puolueena.

– Miten tämä tehdään? Tämä on tehtävä yhdessä, jotta vastauksemme myös ovat yhteisiä – jotta jokainen kentällä ne jakaa, kokee ja tuntee omakseen, Terho jatkoi.

Hän toisti myös aikaisemman ajatuksensa sähköisen järjestelmän kehittämisestä, jotta puoluetoimistolla olisi mahdollisuus kartoittaa laajalti jäsenistön mielipiteitä siitä, mihin suuntaan puoluetta tulee viedä.

Veera Ruoho painotti, että parhaimmat ideat tulevat kentältä. Hän antaisi vaikutusvaltaa organisaation alemmille tasoille. Hän piti erikoisena sitä, että pienet yhdistykset ympäri Suomen maksavat omilla rahoillaan tilaisuuksiin tarvittavia tavaroita. Olisi tärkeää, että pienemmätkin yhdistykset saisivat tukea kenttätasolle asti.

Riku Nevanpää oli poikkeavilla linjoilla muihin nähden: ”Puheenjohtaja ei uudista. Puoluehallitus saa muutoksen aikaan. Puoluehallituksen muutos vaatii puolestaan puoluevaltuuston muutoksen. On ihan sama kuka puheenjohtajana istuu, hän ei yksin päätä yhtään mistään mitään. Uudistuksia tarvitaan paljonkin, mutta eri asia on, miten uudistuksia saadaan läpi. ”

“Kyllä vai ei?”

Paneeliin kuului joukko kysymyksiä, joihin oli mahdollisuus vastata ainoastaan kyllä tai ei.

Kun kysymys kuului, ”tuleeko Suomesta tehdä mielestäsi virallisesti yksikielinen”, käsi nousi Nevanpäältä, Halla-aholta ja Mereltä.

Tilaisuutta juontanut PS-nuorten puheenjohtaja kysyi seuraavaksi: ”voiko puolue tehdä tulevaisuudessa Ruotsidemokraattien kanssa yhteistyötä?”

Perussuomalaiset on aikaisemmin pitänyt tiukkaa hajurakoa Ruotsidemokraatteihin, joten saatu vastaus tuli arvatenkin suurimmalle osalle yleisöstä yllätyksenä. Kaikki viisi panelistia Nevanpää, Halla-aho, Meri, Terho ja Ruoho nostivat kätensä sen merkiksi, että yhteistyötä voidaan tulevaisuudessa tehdä.

Mistä onnellisuutta?

Paneelin loppupuolella kuului yleisökysymys: ”Kertokaa kolme asiaa, jotka tekevät teidät onnelliseksi?” Näin ehdokkaat vastasivat:

Nevanpää: ”Koti, uskonto ja isänmaa.”

Halla-aho: ”Vaimo, lapset ja harrastukset.”

Meri: ”Perhe, eläimet – suomenhevoseni ja koirani Romaniasta – sekä työssä onnistuminen.”

Terho: ” Päivän paras hetki on se kun 1,5-vuotias tytär tulee vastaan ja taputtaa käsiään – Ai-ai-ai-isi tuli kotiin. Hyvä että joku on onnellinen minut nähdessään. Lisäksi harrastukset. Eräs niistä on tolkienismi, joka on Halla-ahon kanssa yhteinen harrastus. Olen kaksi kertaa aidosti ollut onnellinen, vuosina 1995 ja 2011, kun Suomi on voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden.”

Ruoho: ”Lapsi, mies ja ystävät. Ystäviin kuuluu monia perussuomalaisia.”

Korjaus 22.5.017 klo 13:16: Tekstissä kerrottiin aikaisemmin, että Veera Ruoho olisi äänestänyt yksikielisen Suomen puolesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Yksikielisyyden puolesta äänesti Leena Meri. Samalla kannalla olivat myös Riku Nevanpää ja Jussi Halla-aho.

Tilaisuudesta twiitattiin tagilla #Johtajagrilli

#johtajagrilli Tweets