Alvariumiin kokoontuneet paneelin seuraajat tenttasivat ehdokkaita. Kysymyksiä sateli laidasta laitaan.
Puheenjohtajakiertueella taitettiin peistä korruptiosta, työllisyydestä, yritystuista, työttömyydestä ja hallituskauden saavutuksista
PJ-KISA | Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat ottivat lauantaina toisistaan mittaa paneelikeskustelussa. Turussa järjestetyssä toisessa puheenjohtajapaneelissa olivat mukana kaikki ehdokkaat: Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola, Veera Ruoho ja Sampo Terho. Ehdokkaiden näkemyserot olivat maltillisia, joskin henkilökohtaiset painotukset vilahtivat välillä näkyviin.
Kulttuuriministeri Sampo Terhon mukaan valtio joutuu joskus maksamaan yritystukia kompensoidakseen yrityksille byrokratian aiheuttamia kilpailukykyhaittoja. Tällöin tietysti viisain ratkaisu olisi karsia huonoa sääntelyä.
Vain yksi elinkeinoelämän sektori ansaitsee puheenjohtajaehdokkaiden mielestä nykyiset tukensa. “Maataloutta tulee tukea, koska se on huoltovarmuuskysymys”, kiteytti Terho paneelin yleisen mielipiteen.
Puheenjohtajakandidaatit pitivät varsinkin tuulivoiman tukia esimerkkinä haitallisista, kilpailua vääristävistä tuista, joista tulisi luopua. “Yritystuet eivät kuulu terveeseen markkinatalouteen”, Halla-aho sanoi.
Erityisen kriittisesti yritysten tukemiseen suhtautui Satakunnan perussuomalaisten hallituksen jäsen Riku Nevanpää, jonka mielestä tukia pitäisi jopa periä takaisin. “Nokiaa on tuettu niin, ettei siinä ole mitään järkeä.”
Tilaisuuden jälkitallenne. Paneelin vetäjinä toimivat Aamuset-lehden päätoimittaja Lasse Virtanen, poliittinen suunnittelija Riikka Purra ja työmies Matti Putkonen. Pituus: 2 tuntia 13 minuuttia.
Pirstaleisen tukijärjestelmän korvaaminen jonkinlaisella kansalaispalkalla voisi olla yksi vaihtoehto nykyiselle tukijärjestelmälle, joka usein rankaisee pienipalkkaisen työn vastaanottamisesta, ehdotti perussuomalaisten puheenjohtajaksi pyrkivä Jussi Halla-aho.
Europarlamentaarikon mielestä nykyinen järjestelmämme tunnistaa ainoastaan kokopäivätyön ja täyden työttömyyden, vaikka yhteiskunnan pitäisi tarjota ihmisille edellytykset tehdä töitä miellummin jonkin verran kuin ei ollenkaan. Halla-aho suhtautuu kuitenkin myönteisesti siihen, että tukien saajat myös velvoitetaan johonkin.
Työllisyydestä
Työllisyyden parantamiskeinoista ehdokkaat eivät olleet täysin samaa mieltä. Suomessa erityisesti 55-64-vuotiaat miehet työllistyvät huonosti. Tämän ryhmän työllisyysaste on Ruotsissa 77 prosenttia, kun se Suomessa on parikymmentä prosenttiyksikköä huonompi.
Oulun perussuomalaisten hallituksen jäsen Raimo Rautiola kritisoi ahneita yritysjohtajia, jotka nappaavat optioita ja osinkoja.
“Kohtuullisuutta ei enää ole mitä menneinä vuosikymmeninä”, Rautiola sanoi. Hänen mukaansa aiemmin 55-vuotiaille, koko elämänsä firmalle antaneelle työntekijälle annettiin vähän löysempi tehtävä, jonka ansiosta monet pystyivät jatkamaan 65-vuotiaaksi työelämässä.
Kansanedustaja Veera Ruohon mukaan varsinkin naiset kokevat työelämässä ikärasismia: usein palkataan nuori kokematon nainen ja sivuutetaan vuosikymmenien saatossa hankittu valtava kokemus ja työmoraali.
Sampo Terholle jäi hallituksen puolustajan rooli. Terhon mukaan työllisyysaste on saatu nousemaan, pitkäaikaistyöttömyys laskuun ja talouskasvu käyntiin, ja jatkossakin kannusteita työllistää ja purkaa yrittäjyyden esteitä tulee jatkaa ja paikallista sopimista lisätä.
Itsekin aikanaan työttömäksi joutunut Terho kertoi tietävänsä, miltä työttömyys tuntuu, kun yhteiskunnan palvelut ovat heikot. “Tiedän miltä tuntuu kun sata kertaa lähettää työhakemuksen.”
Korruptiosta
Suomalaisen yhteiskunnan korruptiosta ehdokkaat olivat yhtä mieltä: sitä on, vaikka se ei näy. Kansanedustaja Leena Meren mukaan ihminen ei aina huomaa itsekään, onko hän esteellinen. Suoranaista lahjontaa on helppo valvoa, mutta varsinkin kuntapolitiikassa kaikki tuntevat toisensa, ja myös tuttavan tuttavia saattaa suosia.
Halla-ahon mukaan “suomalainen korruptio ei tartu Transparency Internationalin mittareihin”. Halla-ahon mukaan kunnallismafian ongelmana on, että samat ihmiset hankinnoista ja palveluiden tuottamisesta. Esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja voi päättää pakolaisten sijoittamisesta kuntaan samalla kun hänen yrityksensä myy palveluita turvapaikkabyrokratialle.
Hallitusyhteistyöstä
Arvioissa Sipilän hallituksen onnistumisesta ehdokkaiden välille löytyi hieman eroja. Veera Ruoho puolusti hallitusta, joka on saanut hillittyä velkaantumista ja kohennettua työllisyyttä. Myös Leena Meri katsoi, että saavutuksia ei ole osattu viestiä oikein, eivätkä kannattajat välttämättä tiedä, mitä perussuomalaiset edes tavoittelivat.
“Moottoripyörävero ei ollut alunperin meidän mutta sitä on kaadettu meidän niskaan.”
Riku Nevanpää suhtautui erittäin kriittisesti turvapaikanhakijakriisin hoitoon syksyllä 2015. Nevanpää olisi käännyttänyt Torniosta tulijat Dublin-asetuksen nojalla takaisin Ruotsiin.
Halla-ahon mukaan lähtökohtainen ongelma oli, että ministerisalkut eivät ole olleet järkeviä, kun ajatellaan, miksi perussuomalaisia äänestetään. Sisäministerin salkku olisi Halla-ahon mukaan ollut paljon arvokkaampi kuin ulko- tai puolustusministeriö, kun ulko- ja puolustuspolitiikasta vallitsee suomalaisten kesken konsensus.
Myönteisimmin hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta näki Sampo Terho. “Paras hallitus miesmuistiin. Perussuomalaisin hallitus mitä on ikinä ollut.”
Vienti vetää, luottamus talouteen on palannut, talouskasvu on tullut takaisin, sote etenee, pienituloisten verotus kevenee, Terho suitsutti Sipilän hallituksen saavutuksia. Maahanmuuttopolitiikassa on tehty enemmän kuin koskaan, ja yhtä käänteentekevä muutos on Terhon mukaan tapahtunut EU-politiikassa, jossa on tehty selvä irtiotto liittovaltiokehityksessä.
Ikääntyvä Suomi
Suomen pitkän aikavälin ongelma on väestökehitys. Kantasuomalaiset eivät lisäänny tarpeeksi, samalla kun maahanmuuttajilla suurperheet ovat tavallisia.
Terhon mukaan aihe on vakava, koska ilman lapsia ei ole tulevaisuutta. “Mitä valtiovalta voi tehdä, on pulmallisempaa. Asia on yksityinen.”
Terhon mukaan yhteiskunta voi lähinnä luoda olosuhteet missä on toivoa, turvallisuutta ja tulevaisuudenuskoa.
Halla-ahon mukaan asiaa lähestytään liikaa tukien ja julkisen vallan toimenpiteiden näkökulmasta, kun ongelma on kulttuurissa. Hedonismi ja teini-ikä jatkuu monilla 30-vuotiaaksi asti. “Siihen on vaikea puuttua tukitoimenpitein.”
Tuet kuitenkin vaikuttavat maahanmuuttajien mahdollisuuksiin. Halla-ahon mukaan maahanmuttajaäidit voivat tehdä lasten tekemisestä elinkeinon itselleen.
“Se ehkäisee sekä heidän että heidän lastensa integroitumista.”
Tviitit tagilla #pspj
MARKO HAMILO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää