KUVAKAAPPAUS/YLE
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on määrä julkaista ensi viikolla. Puheenjohtaja Minja Koskelalla ei kuitenkaan ollut vielä antaa kasvu- ja työllisyystoimiin liittyvän puheenvuoronsa tueksi laskelmiin perustuvia vaikutusarvioita.
Tiiviin keskustelun puolivälissä pääministeri Petteri Orpo pyysi Koskelalta vastausta:
– Kun sinä aina haastat hallitusta, niin missä ovat ne teidän kasvutoimet? Missä ovat työllisyystoimet? Edelliset hävisivät jonnekin. Te ette ole koskaan edes julkaisseet niitä.
Koskela otti vastauspuheenvuoronsa aluksi esille ostovoimasta käydyn keskustelun. Koskelan mielestä vuoden aikana tapahtunut ostovoiman paraneminen johtuu siitä, että inflaatio on hidastunut pidemmällä aikavälillä siten, että palkansaajien ostovoima on heikentynyt.
– Me vahvistaisimme palkansaajien asemaa esimerkiksi tekemällä aitoja pohjoismaisia työmarkkinauudistuksia, kuten esimerkiksi joukkokanneoikeus ay-liikkeelle ja se, että yritysten hallituksissa olisi enemmän työntekijöiden edustusta.
– Me emme tule saamaan kasvua sillä, että heikennämme työmarkkinoilla työntekijöiden asemaa ja tuomalla palkkadumppauslakeja vaan sillä, että panostamme koulutukseen, mitä te ette tee, Koskela esitti väitteen, mikä ei pidä paikkaansa.
– Minkälaisia laskelmia olette tehneet kaikille näille toimenpiteille, jotka mainitsit? Kuinka paljon siitä tulisi lisää työllisiä? kysyi toimittaja Annika Damström Koskelalta.
– Mulla ei ole antaa lukua sulle, mutta meiltä on tulossa ensi viikolla vaihtoehtobudjetti ja meillä on luvut niille asioille.
– Jos ensi viikolla on tulossa vaihtoehtobudjetti, niin eikö silloin ole tiedossa jo nyt ne luvut? toimittaja Damström ihmetteli.
Illan A-talkissa keskusteltiin myös työperäisen maahanmuuton kannattavuudesta. Koskelan mielestä Suomeen tarvitaan lisää osaavaa työvoimaa ja työntekijöitä talouskasvun vauhdittamiseksi.
– Lisää maahanmuuttoa, vaikka juuri valititte, että täällä on työpaikoista pulaa, Purra huomautti.
Koskela jatkoi nostamalla esiin aikarajan työnhaulle:
– Te tuotte tänne kolmen kuukauden säännön, joka pudottaa ihmisiä pois täältä.
– Korkeasti koulutetulla se on kuusi kuukautta, vastasi Purra.
– Ja rekryprosessit ovat pitkiä. Mutta kyllä me tarvitaan myös muita ammattikuntia, sanoi Koskela.
– Mikä on työperäinen maahanmuuttaja, joka elää sosiaaliturvalla? Purra peräsi Koskelalta.
– Haluatko vastata itse tuohon kysymykseen, sanoi Koskela.
– En, vastasi Purra. – Kysyin sinulta. Me haluamme korkeasti koulutettuja, jotka tulevat tänne tekemään töitä.
– Minä en halua tehdä eroa ihmisten välille, kun me tarvitsemme tänne (lisää maahanmuuttajia)…
– No niin, Purra totesi. – Selvä. Siinä vasemmistoliiton kasvutoimi.
Artikkelia on muokattu 22.11.2024 klo 15.56.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.
Eduskunnassa äänestettiin tänään ulkomaalaislain muuttamisesta. Uudistuksen pääasiallisena tarkoituksena on asettaa työntekijän oleskeluluvan ehdoksi vähintään 1 600 euron alaraja. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uutta lakia hyvin perusteltuna.
MTV:n Huomenta Suomessa aamulla vieraillut sisäministeri Mari Rantanen sai vastattavakseen kysymyksen, pitääkö hän ongelmana sitä, että tällä hetkellä työperäisiä maahanmuuttajia saapuu Suomeen selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Rantanen huomautti ohjelman juontajalle, että Suomessa on jo nyt tarjolla työvoimaa yritysten käyttöön.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.
Tämän päivän eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola otti esille työperäisen maahanmuuton ja hallitusohjelman mukaiset muutokset siihen liittyvissä pelisäännöissä.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
