Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee kesäkuun alussa voimaan tulleessa energiatodistuslaissa suuria heikkouksia. Perussuomalaiset on vastustanut energiatodistuslakia alusta alkaen.
– Näemme siinä suuria heikkouksia ja epäoikeudenmukaisuuksia kansalaisten näkökulmasta katsottuna. Olemmekin nyt jättäneet eduskunnassa lakialoitteen ko. laissa olevien epäkohtien korjaamisesta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo.
Energiatodistuslain taustalla on Euroopan unionista tuleva lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Energiatodistuksen esittämistä vaaditaan haettaessa rakennuslupaa uudisrakennukselle. Energiatodistus on myös pakollinen vuokrattaessa tai myytäessä vuoden 1980 jälkeen rakennettu talo, ja heinäkuun 2017 alusta lähtien todistus vaaditaan kaikilta taloilta.
Yksi suuri epäkohta, johon perussuomalaisten lakialoitteessa kiinnitetään huomiota, on se, että energiankulutuksen laskennallinen määritys ei perustu todelliseen kulutukseen vaan annettuihin laskentamuotokertoimiin. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että pientalo, jolla on huono muotokerroin, saa huonon luokituksen. Tätä kautta talon myyntiarvo laskee.
– Näin ei tulisi olla, vaan todistuksessa tulisi näkyä myös todelliseen kulutukseen perustuva arvio, Ruohonen-Lerner toteaa.
Perussuomalaiset pitävät ongelmallisena myös sitä, että vanhoissa omakotitaloissa asuvat ihmiset ovat pakotettuja maksamaan kohtuuttoman suuria summia energiatodistuksista.
– Myös energiatodistusten laatijoiden pätevyysvaatimuksiin on liittynyt nykyisellään liikaa tulkinnanvaraisuutta, Ruohonen-Lerner toteaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Lue lisää
Lue lisää
