PS:n ajatuspaja lyttää EVA:n kaavailut maahanmuuton tuplaamisesta – ”ristiriitaista, tulijat eivät työllisty”

Suomen Perusta –ajatuspajan johtaja Simo Grönroos tyrmää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kaavailut Suomeen kohdistuvan maahanmuuton voimakkaasta kasvattamisesta. Grönroosin mukaan EVA:n raportin luvut ja johtopäätökset ovat keskenään vahvassa ristiriidassa.

“Onkin vaikea ymmärtää, miten kantaväestöä heikommin työllistyvän väestön määrän kasvaminen voisi parantaa työllisyysastetta.”

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa raportissa tarjotaan työttömyysongelman ratkaisuksi maahanmuuton tuplaamista nykyisiin määriin nähden.

– Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 maahanmuuttajaa. Painakaa luku mieleenne, sanoi Evan johtaja Matti Apunen Verkkouutisille.

– EVA:n analyysin johtopäätös on se, että Suomi ei selviä ilman maahanmuuton lisäämistä, sillä työvoiman määrä vähenee Suomessa 10 000 hengen vuosivauhtia. Analyysin mukaan työvoimatarpeen tyydyttämisen lisäksi maahanmuuton lisäämisellä saadaan myös parannettua työllisyysastetta, perussuomalaisten ajatuspajan toiminnanjohtaja Grönroos kertaa.

Grönroosin mukaan analyysissä esitetyt luvut ja johtopäätökset ovat kuitenkin vahvassa ristiriidassa.

– Maahanmuuttajien työttömyysasteen todetaan olevan 25 %, kun se koko väestön osalta on 12 %. Maahanmuuttajien työllisyysasteen taas todetaan olevan 50 %, kun se koko väestön osalta on 69 %. Onkin vaikea ymmärtää, miten kantaväestöä heikommin työllistyvän väestön määrän kasvaminen voisi parantaa työllisyysastetta.

Grönroos kertoo, että työikäisen väestön määrä tietenkin kasvaa maahanmuuton myötä. Maahanmuuttajat päätyvät kuitenkin työmarkkinoille kantaväestöä huomattavasti heikommin, joten lopputuloksena on taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen, ei parantuminen.

Työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto eri asioita

– Maahanmuutosta puhuttaessa olisi eroteltava työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto, sillä eri perustein maahan muuttaneiden työllistyminen ja integroituminen yhteiskuntaan vaihtelee suuresti. Eva:n analyysissä eroa ei kuitenkaan tehdä. Jos puhutaan työperusteisesta ja humanitaarisesta maahanmuutosta yhdessä ja nähdään ”Suomen tarvitsevan lisää maahanmuuttoa”, mennään pahasti metsään, Grönroos tarkentaa.

Maahanmuuton väitettyjä positiivisia taloudellisia vaikutuksia kohtaan on viime aikoina esitetty myös kritiikkiä.

Kansaneläkelaitoksen tutkijat totesivat syksyllä julkaistun maahanmuuttajien sosiaalitukien käyttöä käsittelevän tutkimuksen johtopäätöksissä maahanmuuton vaikutuksen taloudelliselle huoltosuhteelle olevan ”vähemmän selvä”, johtuen maahanmuuttajien korkeasta työttömyysasteesta ja runsaasta tukien käytöstä.

Niin ikään työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen arvioi äskettäin Aamulehdelle antamassaan haastattelussa, että tarve työperäisen maahanmuuton lisäämiseen on lykkääntynyt ainakin 8–10 vuodella eteenpäin. Sorainen perustelee näkemystään sillä, että työttömyys lisääntyy Suomessa tällä hetkellä nopeammin kuin ihmisiä jää eläkkeelle.

– Vaikka Suomen talous alkaisi vetää jo lähivuosina, taantuman aikana kasautunut työttömyys sulaa vasta viiveellä. Työvoiman tarjonnan lisääminen ei ole nyt ajankohtaista, Sorainen sanoo.