PS:n aiheet kyselytunneilla: al-Holi, johtajien palkkiot, bensavero, siirtolaiset, ulkomainen työvoima, perhepolitiikka, poliisit, sananvapaus, turvapaikkaoikeusruuhka sekä hoitajamitoitus kahdesti

Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset väitti perjantaina julkaistussa jutussaan, että “Eduskunnan kyselytunti on nyt PS:n kyselytunti maahanmuutosta”. Kokoomusmedia ohjailee lukijoitaan sekä suomalaista mediakenttää ajatukseen, etteivät perussuomalaiset juuri keskustele eduskunnan kyselytunnilla muusta aiheesta kuin maahanmuutosta, ja että tämä olisi paheksuttavaa. Suomen Uutiset selvitti, mistä tämän vuoden kyselytunneilla on oikeasti puhuttu. Kävi ilmi, että kokoomuksen väitteellä ei ole pohjaa.

Suomen Uutiset poimi eduskunnan sivuilta perussuomalaisten kyselytuntien kysymykset (11 kpl) sekä niihin liittyvät niin sanotut kakkoskysymykset. Kun kysymyksiin perehtyy, käy ilmeiseksi, että Verkkouutisten raflaavat väiteet eivät pidä paikkaansa, ja ne antavat olennaisella tavalla väärän kuvan asiasta. Perussuomalaisten kysymykset koskevat laajaa kirjoa asioita.

PS:n kyselytuntien aiheet tältä kaudelta:

– 27.6 Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (kysyjänä kansanedustaja Ville Tavio)

– 5.9 Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho)

– 12.9 Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen):

– 19.9 Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho)

– 26.9 Suullinen kysymys Eurooppaan saapuneiden siirtolaisten sijoittelusta (Riikka Purra)

– 3.10 Suullinen kysymys tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso)

– 10.10 Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula)

– 17.10 Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo)

– 24.10 Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen)

– 7.11 Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä)

– 14.11 Suullinen kysymys turvapaikka-asioiden käsittelystä tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri)

Näistä kysymyksistä korkeintaan viisi voidaan lukea maahanmuuttoaiheisiksi (Al Holi 27.6.2019, valtionyhtiöt 5.9.2019, siirtolaisten sijoittelu 26.9.2019, ulkomainen työvoima 10.10.2019 ja tuomioistuinlaitosten ruuhka 14.11.2019).

PS-kysymyksiä on erikseen kiitelty ministeriaitiosta

Sen sijaan, että ministeriaitioista olisi moitittu perussuomalaisten kysymyksiä esimerkiksi yksipuolisuudesta, on päinvastoin tavanomaista, että ministeripuolueiden edustajat kiittelevät perussuomalaisia hyvistä kysymyksistä:

– Työministeri Timo Harakka kansanedustaja Jussi Halla-aholle 5.9: “Kiitos hyvästä ja moniulotteisesta kysymyksestä.”

– Pääministeri Antti Rinne kansanedustaja Minna Reijoselle 12.9: “Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä.”

– Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru 3.10 kansanedustaja Kaisa Juusolle: “Edustaja Juuso on samoilla linjoilla kuin itsekin olen. Tämä asia pitää hoitaa [..].”

– Sisäministeri Maria Ohisalo kansanedustaja Mari Rantaselle 24.10: “Arvoisa kansanedustaja Rantanen, kiitoksia hyvästä kysymyksestä.”

– Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kansanedustaja Jani Mäkelälle 7.11: “Erittäin tärkeä aihe.”

– Henriksson kansanedustaja Leena Merelle 14.11: “Kiitos lakivaliokunnan puheenjohtajalle tästä kysymyksestä, se on erittäin ajankohtainen.”

Kokoomus valeuutisen levittäjänä

Kuten kaikki politiikkaa seuraavat tietävät, eduskuntakeskustelu polveilevat aiheesta toiseen. Saattaa sinänsä olla totta, että usean PS-kysymysten kohdalla on saatettu mainita maahanmuutto esimerkiksi kustannuspaineiden aiheuttajana, mutta tämä on vahvaa saivartelua väittää, että PS:n kysymykset toistaisivat ainoastaan yhtä aihetta. Suorastaan valheellinen on kokoomusmedian väite siitä, että Eduskunnan kyselytunti “on nyt PS:n kyselytunti maahanmuutosta”. Samoin virheellinen on SDP:n Demokraatti-lehden otsikkoväite siitä, että perussuomalaiset olisi “kysynyt joka kerta maahanmuutosta”. Ei ole. Verkkouutisten tulkinta on väkisin väännetty.

Mikäli kokoomuksen logiikkaa soveltaisi kokoomukseen itseensä, voitaisiin todeta, ettei puolue puhu kyselytunneilla mistään muusta kuin rahasta. Kokoomuksen riehakas fiksaatio rahaan puski läpi joka ikisessä kysymyksessä – poislukien 10.10 käyty keskustelu Turkin ja Syyrian tilanteesta. Kokoomuksen kyselytuntien antiin voi tutustua täältä (27.6, 5.9, 12.9, 19.9, 26.9, 3.10, 3.10 osa II, 10.10, 17.10, 24.10, 7.11, 14.11).

Asiaa pohtiessa on syytä huomioida se, miksi juuri kokoomus metelöi asiasta, vaikka totuuspohja on niin hutera. Rivien välistä on helppo lukea, että puolue yrittää tunkea itseään kyselytuntien ensimmäiseksi kysyjäksi.

Äskettäin oikeusministerinä toiminut kokoomuksen Antti Häkkänen avasi 2018 lopulla valeuutisten luonnetta: “Valeuutiset eli tietoisesti valheellinen ja harhaanjohtava tiedonvälitys on nykyisin kasvava ongelma demokratian kannalta.”

Verkkouutisten kyselytunteja koskeva “uutisjuttu” on tyypillinen valeuutinen. Siinä on totuutta siteeksi, mutta se kuva, jonka lehti poliittisesta kilpailijasta yleisölleen antaa, on tahallisen väärä. SDP:n Demokraatti-lehti syyllistyy samaan. Molemmat mediat toisaalta vakuuttelevat tekevänsä vastuullista journalismia, mikä tuntuu tilanteen huomioiden irvokkaalta.

Kyselytuntien kysymykset

Seuraavassa vielä kyselytuntien kahden ensimmäisen kysymyksen sisältö (lähde: eduskunta.fi):

KYSELYTUNTI 27.6.2019

PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista (Ville Tavio ps)

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PTK+24/2019+3.1

Tavio I: Viimeisten viikkojen aikana suomalaisia ovat puhuttaneet syyrialaiselle al-Holin leirille joutuneet Suomen kansalaiset. Kyse on Isisin kalifaattiin vapaaehtoisesti matkustaneista naisista ja heidän lapsistaan. Suurin osa naisista on tiettävästi maahanmuuttajataustaisia, loput kantasuomalaisia käännynnäisiä.

Nykyisen lainsäädännön mukaan Suomen kansalaista ei voida estää palaamasta kotimaahansa. Kysymys kuuluukin: Aikooko hallitus ryhtyä aktiivisesti edistämään leirillä olevien ihmisten paluuta Suomeen? Käytetäänkö veronmaksajien rahaa siihen, että verenhimoisen islamilaisen kultin kannattajat saadaan takaisin Suomeen? Tämä sotii suomalaisten oikeustajua vastaan. Perussuomalaiset vaativat hallitukselta suoran vastauksen. Ei kai hallitus aio mitenkään tukea naispuolisten Isis-terroristien paluuta Suomeen?

Tavio II: Juuri siihen tarvitaan hallitukselta nyt selkeät toimenpiteet, miten toimitaan, jos sieltä palaa näitä naispuolisia terroristeja ja heidän lapsiaan. Perussuomalaisten mielestä lapset tulee ottaa välittömästi huostaan. Se on ihan ensimmäinen seikka. Täytyy pohtia muutenkin sitä, onko tässä oikeasti jotakin muuta tehtävissä, koska kyllähän nämä palaavat terroristit ovat selkeä turvallisuusuhka Suomelle, myös ne teini-ikäiset lapset, jotka sitten suomalaisiin koululuokkiin laitetaan.

Täytyy nyt huomata, että yksikään Euroopan maa ei ole pyrkinyt aktiivisesti auttamaan kansalaisiaan tuolta al-Holista palaamaan, ja myöskään Suomen ei siksi pidä ryhtyä aktiivisesti auttamaan näitten terroristien paluuta.

Perussuomalaiset esittävät, että me muutamme lakia niin, että Suomen kansalaisuuden saaminen vaikeutuu ja että kaksoiskansalaisuus voidaan perua, jos henkilö liittyy terroristijärjestöön. Ennen kaikkea islamistien oleskelu täällä Suomessa ja pääsy Suomeen [Puhemies koputtaa] täytyy tehdä vaikeaksi harjoittamalla maahanmuuttopolitiikkaa. Aikooko hallitus mitenkään puuttua siihen, niin ettei Suomi rupea toimimaan terroristien turvasatamana?

Pääministeri Antti Rinne (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä olen monta kertaa julkisuuteen todennut, että tämä on äärimmäisen hankala kysymys monessa suhteessa [..].

+++

KYSELYTUNTI 5.9.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä (Jussi Halla-aho ps)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2019+3.1.aspx

Halla-aho I: Valtionyhtiö Postin työntekijöiden palkkoja ollaan uhattu leikata jopa 30 prosenttia. Samalla Postin toimitusjohtajan ansiot ovat lähes 30 kertaa suomalaisen mediaanipalkka. Perussuomalaisten mielestä on syytä uudelleenarvioida, minkälaisella logiikalla julkista palvelua tuottavan valtionyhtiön pitäisi toimia. Voidaan perustellusti kysyä, onko omistajan — eli valtion — kokonaisedun mukaista, että ihmiset eivät saa työstään palkkaa, jolla tulee toimeen, vaan joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin, jotka rahoitetaan julkisesta kassasta. Voidaan myös kysyä, miten yksityisiltä toimijoilta voidaan edellyttää yhteiskuntavastuuta, jos valtion omistama yhtiö näyttää tällaista esimerkkiä.

Aikooko hallitus ensinnäkin leikata valtionyhtiöiden johdon palkkioita, toiseksi muuttaa niitä onnistumisen kriteereitä, joihin johtajien palkkiot ja bonukset perustuvat, ja kolmanneksi estää nyt suunnitellut palkanalennukset?

Halla-aho II: Työllisyysasteesta puhutaan Suomessa paljon, mutta vielä tärkeämpää olisi puhua siitä, tulevatko ihmiset palkallaan toimeen. Osa-aikaisen ja heikosti palkatun työn osuus kasvaa kaiken aikaa. Samassa tahdissa kasvavat toimeentulo‑ ja asumistukiasiakkaiden määrä ja julkisen talouden menot.

Työvoimavaltaisilla aloilla, kuten Postissa tai vaikkapa hoiva-alalla, niin sanottu työperäinen maahanmuutto vääristää työmarkkinoita. Työnantaja voi huoletta kyykyttää työntekijöitään ja alentaa palkkoja, koska vaikka työntekijät lähtisivät, tilalle saadaan koska tahansa halvempia. Köyhästä maasta tulevan ihmisen kannattaa ottaa työ vastaan millä tahansa palkalla, koska se takaa oleskeluluvan ja pääsyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. On tiedossa, että työpaikkoja jopa myydään lähtömaissa.

On irvokasta valittaa, että Suomessa ei löydy töille tekijöitä, jos palkat poljetaan niin alas, ettei niillä tule toimeen. Kysynkin, miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työvoimaa ja ehkäistä halpa‑ ja orjatyömarkkinoiden syntymistä.

Johon työministeri Timo Harakka (vastauspuheenvuoro): Kiitos hyvästä ja moniulotteisesta kysymyksestä.

+++

KYSELYTUNTI 12.9.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Minna Reijonen ps):

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PTK+30/2019+2.1

Reijonen I: Arvoisa rouva puhemies! Hoitajamitoitus puhuttaa ja huolestuttaa. Eilen, juuri eilen, pääministeri Rinne sanoi, ettei ole rahaa. Rinne siis sanoi, ettei ole rahaa. Eikös hallitusohjelmassa ollut tavoitteena ikäystävällisyyden edistäminen? Eikös lupaus ollut säätää hoivahenkilöstön sitovasta 0,7-vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksikössä? Hoitajia tarvitaan lisää. Hoidettavien määrä kasvaa. Hoitajien jaksaminen on äärirajoilla. Hallitukselta löytyi heti satoja miljoonia kehitysapuun tai Afrikkaan tai ulkomaille.

Kysyn siis teiltä, arvoisa ministeri Kiuru: Helmikuussa sanoitte, että nyt on näytön paikka, hoitajamitoitus heti. Olette nyt hallituksessa. Nyt on todellinen näytön paikka. Toteutatteko lupauksenne, vai unohtuvatko vanhukset, meidän oman maamme vanhukset?

Johon perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (vastauspuheenvuoro) vastaa: Kiitos hyvästä kysymyksestä, ja suora vastaus on, että ei unohdu.

Minna Reijonen II Arvoisa rouva puhemies! THL elikkä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että hoitajamitoituksen korjaamiseen tarvittaisiin lisää rahaa vajaat 200 miljoonaa vuodessa. Hallitusohjelmassa kuitenkin luvataan, että hallituskauden päättyessä mitoituksen nostamiseen on käytössä vain 70 miljoonaa vuodessa. Ohhoh! Kun rahoituksesta puuttuu 130 miljoonaa, hallituksen lupauksesta puuttuu uskottavuus — siis uskottavuus puuttuu.

Sitten tarvitaan myös vielä hoitajia. Moni hoitaja on lähtenyt töihin ulkomaille. Moni on lähtenyt muihin töihin, koska palkkaus ei vastaa työn raskautta äärimmäisen raskaassa, tärkeässä työssä.

Pääministeri Rinne, kysyn teiltä: Oletteko te valmis korjaamaan hoitotyön tekijöiden palkat sellaiselle tasolle, että suomalaiset hoitajat tekevät töitä Suomessa? Mistä hoitajille rahat? Onko hallituksen arvopohja — siis arvopohja, mistä puhutte — todella sellainen, että laitatte miljoonia Afrikkaan tai muualle, kun vanhustenhoivasta puuttuu 130 miljoonaa?

Pääministeri Antti Rinne (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä.

+++

KYSELYTUNTI 19.9.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys polttoaineveron korotuksesta (Jouni Kotiaho ps)

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PTK+34/2019+2.1

Reijonen I:Arvoisa puhemies ja edustajat! Hallitus kiristää polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa noin 6,5 sentin korotusta pumppuhintoihin. Ensinnäkin haluan sanoa perussuomalaisten kannan asiaan: tämä on järjetön esitys, emmekä tule tätä koskaan hyväksymään.

Polttoaineverojen korotus iskee pahiten työssäkäyviin, pieni- ja keskituloisiin ihmisiin. [Paavo Arhinmäki: Viime kaudella hyväksyitte!] Kun yli 90 prosenttia kaikesta tavarasta liikkuu Suomessa kumipyörillä, se vaikuttaa myös kaikkeen kulutustavaraan, kuten ruoan hintaan. Ilmastonmuutokseen tämä ei vaikuta mitään. Autolla ajetaan jatkossakin, koska se on välttämätöntä, eivätkä autot ole yhtään sen vähäpäästöisempiä, koska uudet autot ovat yhtä kalliita kuin ennenkin.

Arvoisa ministeri Lintilä, ymmärrättekö te veronkiristyksen haitat? Rahaa ei vain ilmesty valtion kassaan, vaan se on pois jostakin. Onko teillä haitta-arvioita asiasta? — Ei muuta.

Kotiaho II: Arvoisa puhemies ja edustajat! Puheet siitä, että nämä polttoaineveronkorotukset korvataan pienentämällä ansiotuloverotusta, ovat muunneltua totuutta. Veroaste nousee jo pienemmissäkin tuloluokissa, ja se on fakta. [Välihuutoja vasemmalta]

Te heikennätte merkittävästi erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, teollisuuden ja maatalouden kilpailukykyä ja niin edelleen. Tämä on kyllä noloa. Demarit korottavat nimenomaan työssäkäynnin hintaa, keskusta rokottaa haja-asutusalueen asukkaita ja ruuantuotantoa. Vihreiden ympäristöhommiin eivät usko edes asiantuntijat viime kuuleman mukaan. Mitään toimia esimerkiksi autokannan uusimiseksi ei ole esitetty, vaan todellisuudessa tämä korotus tehdään kattamaan hallituksen maailmanparannuskuluja. Säästäkää 250 miljoonaa euroa toimimattomasta kehitysavusta, ja sen korottamisen sijaan perukaa veronkorotus. Käykö tämä? — Ei muuta.

+++

KYSELYTUNTI 26.9.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys Eurooppaan saapuneiden siirtolaisten sijoittelusta (Riikka Purra ps)

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PTK+38/2019+2.1

Purra I: Arvoisa puhemies! Laittomasti Eurooppaan tulleiden siirtolaisten taakan jako on taas alkamassa — taakan, sillä kyseiset henkilöt ovat sitä yhteiskunnalle tutkitusti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin turvallisuusmielessäkin. Siksi asiasta onkin niin vaikea päättää.

Sisäministeri Ohisalo, olitte paikalla, kun Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan sisäministerit sopivat uudesta siirtolaisten taakan jaosta, jota Suomi puheenjohtajuuskaudella nimenomaan tavoittelee. Te kerroitte hallituksen tuesta Twitterissä. Te sanoitte, että tämä ehkäisee hukkumiskuolemia Välimerellä: Se ei millään logiikalla pidä paikkaansa. Te lisäätte hukkumiskuolemia houkuttelemalla siirtolaisia merelle. Hallitus on mukana avaamassa laittomalle siirtolaisuudelle reittejä Eurooppaan. Ei tarvitse kuin lähteä merelle, ja EU hoitaa loput. Arvoisa sisäministeri, mitä olette sopineet? Kuinka monta on tulossa, milloin, ja kuinka pitkä sopimus on? Aikooko Suomi olla taas mallioppilas ja hoitaa osuutensa, vaikka muut eivät niin tekisi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Konkretiaa, kiitos!]

Purra II: Miksi te ette suostu vastaamaan hyvin yksinkertaisiin kysymyksiin, ministeri Ohisalo? Fakta on, että siirtolaispaine etelästä on jälleen paisumassa valtavaksi. Afrikan väkiluku voi nelinkertaistua tällä vuosisadalla. Tulijat eivät lopu. Juuri nyt Kreikan saarille saapuu satoja siirtolaisia. Myös Italian satamiin alkaa kohdistua painetta. Turkissa tilanne on kireä ja miljoonat odottavat mahdollista Euroopan rajan avautumista. Sama voi tapahtua Venäjän kautta. Balkanin reitti voi räjähtää käsiin. Samalla te kiihdytätte painetta Libyasta. Siirtolaiset pyrkivät pohjoista kohti korkeimman elintason maihin. He eivät jää muihin maihin.

Arvoisa hallitus, oletteko uuden siirtolaisvyöryn alkaessa valmiita toimiin rajoilla, kuten moni muukin Schengen-maa tekee, ja patoamaan vyöryn myös länsirajalla? Meillä ei ole minkäänlaisia perusteita ottaa turvapaikanhakijoita vastaan Ruotsista — ei ollut vuonna 2015 eikä ole nyt.

+++

KYSELYTUNTI 3.10.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta (Kaisa Juuso ps)

Juuso I: Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tänään tiedotustilaisuuden koskien tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitusta. Merkittävin ongelma esityksessä on se, että se sisältää takaportin. Ensin sanotaan, että hoitajamitoitus on 0,7, mutta sitten todelliseksi hoitajamitoitukseksi jää 0,5. Tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat kuitenkin niin huonokuntoisia, että 0,7:n pitäisi olla ehdoton minimi, ja osa heistä tarvitsee hoitoa tätäkin enemmän.

Viime keväänä vanhuspalveluiden ongelmat saivat suurta yhteiskunnallista huomiota, ja nykyisten hallituspuolueiden edustajat lupasivat sitovaa hoitajamitoitusta heti. Jo tämän esityksen perusteella on päivänselvää, että tämä lupaus ei toteudu tällä hallituskaudella. [Timo Heinonen: Tämäkään!] Siirtymäaika on asetettu vaalikauden loppuun, huhtikuuhun 2023 asti. Vastuu hoitajamitoituksen toteutumisesta on käytännössä sysätty seuraavalle hallitukselle, eikä kunnille anneta rahoitusta ongelmien korjaamiseen. [Puhemies: Ja kysymys?]

Arvoisa ministeri Kiuru, miksi hallitus ei korjaa hoitajamitoitusta tasolle 0,7 heti, kuten te itse vielä helmikuussa lupasitte? Miten on mahdollista, [Puhemies koputtaa] että tunnin hommaan kuluukin neljä vuotta? Tätäkö hallitus kutsuu vastuunkannoksi? [Ben Zyskowicz: Tulee voimaan ennakkoäänestyspäivänä ilmeisesti, aprillipäivänä!

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (vastauspuheenvuoro): Edustaja Juuso on samoilla linjoilla kuin itsekin olen. Tämä asia pitää hoitaa [..].

Juuso II: Arvoisa puhemies! Tehostetuissa palveluyksiköissä on usein monisairaita henkilöitä, jotka kärsivät esimerkiksi muistisairaudesta, verenpainetaudista, diabeteksesta, kilpirauhasen tai sydämen vajaatoiminnasta. Monet heistä katsovat tätä lähetystä tälläkin hetkellä. Sairaanhoitajan työhön tehostetun palveluasumisen yksiköissä kuuluu kaikkien näiden sairauksien seuranta, muun muassa verenpaineen, verensokerin ja painon seuranta, erilaiset mittaukset, lääkehoidon sivuvaikutusten seuranta ja eteenpäin raportointi sekä monta muuta vaativaa hoidollista tehtävää.

Olen käytännössä nähnyt monta kertaa, miten sairaanhoitajat joutuvat tekemään kaikkea muuta kuin varsinaisen toimenkuvansa mukaisia työtehtäviä, usein pelkästään perushoitoon liittyviä tehtäviä. Syynä tähän on se, että henkilöstöä on yksinkertaisesti liian vähän. Millä tavalla hallitus varmistaa sen, että sairaanhoitajille jää riittävästi aikaa tehdä varsinaisia sairaanhoitoon kuuluvia tehtäviä ja lääkehoidon seurantaan on käytössä riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä?

+++

KYSELYTUNTI 10.10.2019

PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys ulkomaisesta työvoimasta (Jenna Simula ps)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2019+25.1.aspx

Simula I: Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikan kärki on ulkomaisen halpatyövoiman houkutteleminen. Hallitusohjelman mukaan aiotte laittaa jopa laittomasti maassa olevat töihin. Totuus on, että esimerkiksi Lähi-idästä ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste keikkuu 20 prosentin tuntumassa. Jopa töihin maahamme tulleiden työllisyysaste romahtaa jo parin maassaolovuoden jälkeen. Suomi hyötyy ulkomaisista korkean tulotason osaajista ja osasta kausityöntekijöistä, mutta te houkuttelette matalapalkka-aloille pysyvää ulkomaista halpatyövoimaa ja sivuutatte suomalaiset. [Eduskunnasta: Ohhoh!]

Suomessa vallitsee massatyöttömyys. Työttömiä työnhakijoita on reilut 230 000 ja työnhakijoita yhteensä yli puoli miljoonaa. Perussuomalaisten mielestä on ensin saatava suomalaisille töitä.

Arvoisa hallitus: miksi te haluatte houkutella tänne halpaa työvoimaa ympäri maailman, vaikka Suomessa on puoli miljoonaa työnhakijaa?

Simula II: Arvoisa puhemies! Ulkomainen halpatyövoima johtaa palkkojen ja työehtojen heikennyksiin. Esimerkiksi Helsingissä kävi ilmi, että Olympiastadionin remontissa satojen ulkomaalaisten kohdalla työehtosopimuksia kierrettiin. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Suomen tulee harjoittaa sellaista politiikkaa, jolla yrityksille saadaan osaavaa kotimaista työvoimaa, eikä rapauttaa tilannetta entisestään tarttumalla helppona ratkaisuna ulkomaisen halpatyövoiman houkutteluun. Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi suomalaisen työvoiman korvaamista ulkomaalaisella työvoimalla työehtoja polkemalla. Me haluamme tuottavia töitä suomalaisille. Arvoisa ministeri Harakka, miksi te haluatte laittaa ulkomaisen duunarin suomalaisen edelle? Ettekö edes te sosiaalidemokraatit tunne pistoa sydämissänne, kun haluatte korvata suomalaiset duunarit ulkomaalaisilla?

+++

KYSELYTUNTI 17.10.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Slunga-Poutsalo ps)

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PTK+52/2019+2.1

Slunga-Poutsalo I: Me kaikki, joilla on lapsia, tiedämme, kuinka ensimmäisen lapsen tulo tuo mukanaan toivottavasti ilon ja riemun mutta myös mittavan listan kalliita hankintoja. Suuri osa näistä hankinnoista voidaan käyttää uudelleen seuraavan lapsen syntyessä, kuten turvaistuimet, pinnasängyt ja lastenvaunut. Ensimmäisen lapsen saaminen voidaan helposti nähdä siis myös taloudellisena haasteena.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuoden lopussa lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,85 lasta. Kaikista lapsiperheistä kolmilapsisia oli 13 prosenttia, ja vain 5 prosentissa lapsiperheistä oli vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta. Kysynkin ministeri Kiurulta: Miksi hallitus korottaa lapsilisää vasta neljännen lapsen kohdalla? Eikö lapsilisää kannattaisi korottaa ensimmäisen lapsen kohdalla, jos halutaan tukea lapsiperheitä ja kannustaa suomalaisia perheitä lapsentekoon?

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (vastauspuheenvuoro): ..aivan varmasti kaikilla perheillä on sama huoli toimeentulosta, mutta tässä tapauksessa on katsottu, että erityisen suuri huoli on niillä, joilla on monta lasta perheessä.

Slunga-Poutsalo II: Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen kuun vaihteessa julkaiseman väestöennusteen perusteella meidän olisi syytä miettiä toimia, miten positiivisesti kannustaisimme perheitä hankkimaan lapsia.

Valtion ensi vuoden budjettiesitys kasaa pilviä tavallisen perheen arkeen. Liikkuminen, asumismenot ja sähkön hinta uhkaavat nousta, vaikka toisin yritetään vakuutella. Henkilökohtainen talous ja työn riittävyyden epävarmuus on yksi annetuista syistä, jonka vuoksi lastenhankkimisaikeita lykätään.

Perussuomalaiset esittävät lapsivähennyksen palauttamista lapsiperheille tehtävän verovähennyksen tueksi. Se tukisi lapsiperheiden taloutta ja vahvistaisi tunnetta, että lapset ovat yhteiskunnassamme toivottuja. Kysynkin ministeri Kiurulta: näettekö lapsivähennyksen mahdolliset positiiviset vaikutukset perheiden hyvinvointiin niin, että voisitte viedä asiaa eteenpäin? [Ben Zyskowicz: Etteks te kannattanu sitä viime kaudella?]

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministerin sijaisena, ja samoin kuin myös valtiovarainministeri on pois, ehkä voin muutaman huomion esittää tähän tärkeään asiaan, jonka edustaja Slunga-Poutsalo nosti esille. [..] on hyvin tärkeää, että erilaisista vaihtoehdoista edelleenkin lapsiperheköyhyyden estämiseksi puhutaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola: Myös keskusta ja vihreät olivat ilmoittaneet tämän aihepiirin omaksi kysymyksekseen.

+++

KYSELYTUNTI 24.10.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps)

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PTK+56/2019+2.1

Rantanen I: Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaympäristö on muuttunut entistä haastavammaksi samaan aikaan, kun Suomessa on ylivoimaisesti vähiten poliiseja per asukas Pohjoismaissa ja jopa vähiten koko Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa on kaksi poliisia tuhatta kohden, kun suhdeluku Suomessa on 1,3. Olkoonkin, että suomalainen poliisi on korkeakoulutettu ja taitava, on silläkin rajansa.

Hallitus on nostamassa neljän vuoden sisällä poliisien määrää noin kolmellasadalla, mutta tämä on täysin riittämätöntä. On huomattava, että hallituksen päätöksillä poliisien määrä laskee vuonna 2022 jopa alle nykyisen tason, noin seitsemääntuhanteen poliisiin, ellei rahoitusta lisätä. Perussuomalaiset esittävätkin poliisin resurssien vahvistamista kouluttamalla ja palkkaamalla vähintään tuhat poliisia. Arvoisa sisäministeri, voitteko perussuomalaisten tapaan vastata poliisin ja kansalaisten huutoon ja resursoida tuhanteen uuteen poliisiin?

Sisäministeri Maria Ohisalo (vastauspuheenvuoro): Arvon puhemies! Arvoisa kansanedustaja Rantanen, kiitoksia hyvästä kysymyksestä.

Rantanen II: Arvoisa puhemies! Mitä ilmeisimmin on siis turha kuvitella ja haaveilla tuhatta uutta poliisia. Poliisin resurssit eivät vastaa tämän hetken toimintaympäristön vaatimuksiin: terrorismi, laiton maahantulo ja sen lieveilmiöt, huumausainerikollisuus, seksuaalirikollisuus, kyber- ja verkkorikollisuus, kaupungistuminen, syrjäytyminen, järjestäytynyt rikollisuus ja niin edelleen. Hoitaakseen lakisääteiset, yhä lisääntyvät ja monimutkaistuvat tehtävänsä poliisi tarvitsisi vakaan pitkän aikavälin rahoituskehyksen, jonka tulisi seurata muiden Pohjoismaiden tasoa. Poliisi on väsynyt — väsynyt siihen, että työmäärä ja työhön liittyvät lisääntyvät uhkat ovat jatkuvasti läsnä, koska heitä on liian vähän. Kuten reuna-alueen poliisi lehdessä juuri sanoi, hallituksen pitäisi tehdä ihme, että tätä jaksaisi.

Arvoisa hallitus, onko edelleen mainitsemieni faktojen valossa niin, että te laitatte mieluummin lisää rahaa vaikkapa kehitysapuun tai ilmastoposeeraukseen kuin poliisin työn ja työturvallisuuden turvaamiseen?

+++

KYSELYTUNTI 7.11.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys sanan- ja mielipiteenvapaudesta (Jani Mäkelä ps)

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PTK+60/2019+2.1

Mäkelä I: Arvoisa puhemies! Sananvapauden tila Suomessa huolestuttaa. Mielipide, joka ei konkreettisesti tee kenellekään mitään pahaa, voi tuoda kohtuuttoman tuomion oikeussalissa. Täysin kestämätöntä on se, että ihmiset eivät enää tiedä, milloin he kenties rikkovat lakia. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Korjaamisen sijaan hallitus on viemässä tätä asiaa vielä hullumpaan suuntaan. Oikeusministeri Henriksson lausui vähän aikaa sitten, että virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alainen rikos. Me perussuomalaiset emme hyväksy uhkailua tai kunnianloukkausta. Ne kuitenkin kielletään rikoslaissa jo tällä hetkellä. Mitä hallitus tosiasiassa aikoo muuttaa? Aiotteko te nyt kieltää valtaapitävien arvostelun? Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset puolustavat sananvapautta. Kysynkin oikeusministeriltä: Aiotteko te todella vielä kaventaa suomalaisten sanan- ja mielipiteenvapautta? Mitä ministeriönne oikein on puuhaamassa?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä aihe.

Mäkelä II: Ministeri puhui vihapuheista. Vihapuhetta kuitenkaan ei ole rikoslaissa. Sitä ei ole säädetty rangaistavaksi teoksi. Se on käsitteenä hyvin mielivaltainen. Usein rikosnimikkeenä on käytännössä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Nyt kuitenkin jopa poliisin ja syyttäjän mielipide siitä, mitä tällä rikosnimikkeellä tarkoitetaan, eroavat toisistaan. Eihän kansalaisella tällaisessa tilanteessa ole mitään mahdollisuutta tietää, mitä hänellä on lupa sanoa ja mitä ei.

Näin epämääräinen laki on täydellisen epäonnistunut. Onneksi perussuomalaiset ovatkin tänään jättäneet lakialoitteen, jossa vaadimme tämän lain täsmentämistä. Esitämme, että rangaistavaksi jäisi selkeästi vain rikoksella uhkaaminen tai rikokseen yllyttäminen. Mielipiteen tai jopa tosiasioihin perustuvan tiedon jakaminen ei voisi enää olla rikos. Arvoisa ministeri, voitteko te tukea tällaista kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien mielipiteenvapautta tukevaa lakialoitetta?

+++

KYSELYTUNTI 14.11.2019
PERUSSUOMALAISET

Suullinen kysymys turvapaikka-asioiden käsittelystä tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx

Meri I: Onko hallitus tietoinen, että Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tänä vuonna saapunut 47 prosenttia enemmän turvapaikka-asioita kuin viime vuonna? Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2017 saapuneesta asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita.

Ministeri Henriksson, te totesitte viime viikolla lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa, ettei turvapaikka-asioiden käsittely ole vaikuttanut muiden asioiden käsittelyyn. Onko teillä oikeusministeriössä oikea käsitys asioiden tilasta? Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on ulkomaalaisasioihin jouduttu kohdentamaan resursseja maankäytöstä, rakentamisesta ja kunnallisasioista. Turvapaikan oikeusturvasta on siis huolehdittu, kun samaan aikaan suomalaisen yrittäjän rakennuslupaa koskeva asia seisoo mapissa ö. Ulkomaalaisten asiat syövät siis leijonanosan ajasta. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri: mitä aiotte tehdä asialle?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnan puheenjohtajalle tästä kysymyksestä, se on erittäin ajankohtainen.

Meri II: Te kerroitte lisäresursseista ja rahan laittamisesta ja lisämäärärahoista, aivan oikein. Lisämäärärahan toistuva kohdentaminen ulkomaalaisasioiden käsittelyyn ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka uskaltaa sanoa tämän asian ääneen. Loputon rahan kippaaminen on lopetettava ja sen sijaan keskityttävä juurisyihin. Hallintotuomioistuinten resursseja on pikaisesti vapautettava muihin asiaryhmiin. Tämä edellyttää, että turvapaikkalainsäädäntöön tehdään kiristyksiä ja maahantulon houkutustekijät poistetaan. Näitä ovat muun muassa ilmaiset oikeuspalvelut ja antelias sosiaaliturvamme.

Arvoisa hallitus, milloin aiotte sulkea tämän yksinomaan ulkomaalaisasioiden käsittelyyn osoitetun rahahanan ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin ulkomaalaisasioiden määrän vähentämiseksi viranomaisissa ja hallintotuomioistuimissa?