Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi 15-19-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt ja heillä olisi äänioikeus. Tulokset kertovat voimakkaasti sukupuolittuneista identiteeteistä. Noin puolet nuorista miehistä äänestäisi perussuomalaisia tai kokoomusta, sen sijaan vihreät ja vasemmistoliitto saa noin 50 prosenttia nuorten naisäänestäjien suosiosta.
Allianssin mukaan nuorten äänestyshalukkuuteen eniten vaikuttavat tekijät olivat gallupin mukaan halu vaikuttaa itselle tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen, äänestämisen kokeminen kansalaisvelvollisuutena sekä omille arvoille sopivan puolueen löytäminen. 38,5 % vastaajista kertoi äänestävänsä heikentääkseen epämieluisan puolueen tai ehdokkaan menestystä.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kiinnittää huomiota puoluekannatuksen sukupuolittuneisuuteen.
– Nuorisogallupissa on merkillepantavaa ja vähän huolestuttavaakin politiikan ja identiteettien sukupuolittuminen. Nuorissa miehissä PS 19,3%, vihr+vas yhteensä 17%. Naisissa PS 4,7%, vihr+vas yhteensä 48,3%, Halla-aho kirjoittaa Twitterissä.
Nuorisogallupissa on merkillepantavaa ja vähän huolestuttavaakin politiikan ja identiteettien sukupuolittuminen. Nuorissa miehissä PS 19,3%, vihr+vas yhteensä 17%. Naisissa PS 4,7%, vihr+vas yhteensä 48,3%.https://t.co/L0JTN6yWEA
— Jussi Halla-aho (@Halla_aho) October 29, 2018
Puoluekannatusmittaus toteutettiin verkkokyselynä, jota jaettiin sosiaalisessa mediassa, Allianssin verkkosivuilla sekä levitettiin sidosryhmissä. Kyselyyn vastasi 27.8.-30.9.2018 aikavälillä 2077 15-19-vuotiasta toisen asteen (lukion tai ammatillisen oppilaitoksen) opiskelijaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
