Arkistokuvaa. Kimmo MÄntylä
PS :Yli 50 000 nimen kansalaisaloitteet aina eduskunnan käsiteltäväksi
Nykymuotoinen edustuksellinen demokratia ei pelkästään riitä tulevaisuuden suomalaisille. Näin arvioi perussuomalaisten eduskuntaryhmä valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon keskustelussa.
Ryhmäpuheenvuoron pitänyt kolmas varapuheenjohtaja Juho Eerola (ps.) piti hyvänä, että selonteko nosti uudenmuotoiset suoran demokratian muodot edustuksellisen demokratian rinnalle, niin kansanäänestysten kaltaiset vaikuttamismuodot kuin myös aktiivisen kansalais- ja järjestötoiminnan ja hallinnon avoimuuden.
– Nämä kaikki ovat tärkeitä tulevaisuuden vaikuttamismuotoja. Demokratialle on kautta aikojen ollut ominaista, että se elää ja mukautuu käyttäjiensä näköiseksi. Suomalainen demokratia oli sata vuotta sitten toisenlaista kuin tänään, ja sadan vuoden päästä se tulee olemaan erilaista kuin nykyään, Eerola uskoi ryhmäpuheessaan.
Hyvä veli -verkostoihin
on jo kyllästytty
– Kaikille lienee jo selvää, ettei nykyinen edustuksellinen demokratia yksinään riitä tulevaisuuden suomalaisille. Tänä päivänä kansalaiset vaikuttavat myös vaalien välillä järjestöjen kautta paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä vaatimalla nykyiseltä hallinnolta avoimuutta. Laskenut äänestysvilkkaus valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa kertoo meille päättäjille ainakin siitä, että kansalaiset haluavat vaikuttaa myös muuten kuin perinteisen politiikan kautta. Hyvä veli -verkostoihin on kyllästytty, Eerola linjasi.
Hän toivoi myös kaikille kansalaisaloitteille asianmukaista käsittelyä eduskunnassa, koska se on yksi tulevaisuuden demokratian muoto.
– Yli 50 000 kannattajan rajan ylittänyt aloite tulee käsitellä eduskunnassa aiheesta riippumatta, oli sitten kyse samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai pakkoruotsista. Kansalaisten aloitteita ei saa missään olosuhteissa haudata valiokuntaan, vaan niiden tulee saada alusta loppuun sama käsittely kuin hallituksen esitystenkin, Eerola totesi.
Hän vaati myös poliittisten päätösten pohjana olevan tilastotiedon päästämistä kansan tutkittavaksi. Avoin data pakottaisi poliitikot perustelemaan päätöksiään entistä paremmin.
Euroviisujen malli?
Eerola ennusti, että suora demokratia voi hyvinkin olla sadan vuoden päästä valliseva demokratian muoto. Siihen liittyy myös uhkia: tuovatko useat kansanäänestykset vaaliväsymystä? Miten käy eduskunnan.
Hän makusteli vallan painoarvon jakamista näin: 40 prosenttia suoralle demokratialle ja loput eduskunnalle.
– Vähän samaan tapaan kuin Euroviisuissa on välillä ollut kansan ja tuomareiden raati, Eerola kysyi.
Hän asetti pohdittavaksi myös, miten kävisi, jos puoluetuet poistettaisiin kokonaan? Entä jos kunnanvaltuustojen lisäksi tai sijasta perustettaisiin myös kylä- tai kaupunginosavaltuustoja?
Veli-Pekka Leskelä
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Evan röyhkeydellä ei ole mitään rajaa – hehkuttaa työperäistä maahanmuuttoa, unohtaen jo maassa olevat työttömät ulkomaalaiset
Viime viikolla uutisoitiin siitä, miten maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys ei tarjoa eväitä yhteiskunnassa toimimiselle ja kuinka leijonanosa Kelan tuista menee maahanmuuttajille. - Tällaiset uutiset eivät elinkeinoelämän lobbareitten menoa haittaa, ja Eva jatkaa taas vaatimuksiaan maahanmuuton lisäämiseksi, kirjoittaa Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.