MATTI MATIKAINEN
Viime sunnuntain Helsingin Sanomien analyysi puolueiden eurovaaliohjelmista vahvisti sen, mitä perussuomalaiset ovat jo pitkään epäilleet, kirjoittaa kansanedustaja Jari Lindström (ps). Hänen mukaansa perussuomalaiset on ainoa suuri puolue, joka lähtee eurovaaleihin asiakylki edellä.
– Muut suuret puolueet käyvät eurovaaleja lähinnä sloganeiden ja tuttujen naamojen, ei Eurooppa-poliittisen linjan voimalla. Kuvaavaa on, että EU-asioiden asiantuntijana itseään mainostavan kokoomuksen eurovaalijulistus on ympäripyöreydessään ehkäpä suomalaisten vaaliohjelmien historian pohjanoteeraus. Paperi on täynnä sen tapaisia itsestään selviä latteuksia kuin “Sillä, miten Euroopalla menee, on suora yhteys siihen, miten hyvin Suomi pärjää”. Niitä tuskin paatuneinkaan EU-kriitikko vastustaa.
Sosiaalidemokraattien ohjelma on Lindströmin mukaan puolestaan “perinteiseen tapaan täynnä unelmahöttöä oikeudenmukaisemmasta, sosiaalisesta Euroopasta”
– Kuten arvata saattaa, sosiaalidemokraatit eivät kuitenkaan ohjelmassaan avaa sitä, että EU:n sosiaalisen ulottuvuuden toteutuminen tarkoittaa käytännössä, että suomalaisten työlainsäädännöstä, sosiaaliturvasta ja eläkkeistä päätettäisiin Brysselissä.
Keskusta – EU-politiikan “Schrödingerin kissa”
Osansa Lindströmin kritiikistä saa Suomen EU-politiikan Schrödingerin kissa eli keskusta.
– Aina vaalien alla se täällä Suomessa henkeen ja vereen vastustaa liittovaltiota ja puhuu maataloustukien puolesta, mutta istuu parlamentissa ryhmässä, joka on kaikkein liittovaltiomyönteisin ja vastustaa maataloustukia. Keskustan Alde-ryhmän kärkiehdokkaana on Euroopan tunnetuin federalisti Guy Verhofstadt, joka ei taida koskaan pitää puhetta, jossa ei muistaisi mainita haluavansa Euroopan yhdysvaltoja.
– Ei siis yhtään yllätä, että puheenjohtaja Sipilä haluaa – keskustan vaaliohjelman tavoin – mieluummin puhua vain kotimaan asioista ja mennä nämäkin vaalit kotikunta-maakunta -mallia takoen, Lindström jatkaa.
Hänen mukaansa Suomen EU-politiikka seisoo vedenjakajalla: on valittava, jatkaako Suomi ajopuuna Saksan ja Ranskan viitoittamalla liittovaltiokehityksen tiellä vai valitaanko muiden pohjoismaiden tavoin itsenäisyys ja mahdollisuus päättää omasta kohtalosta.
– Nämä ovat tärkeimmät eurovaalit vuosikymmeniin, joten on myös median tehtävä varmistaa, että kerrankin puhutaan asiaa.
– Perussuomalaisten EU-politiikan kriittinen linja on selvästi avattu vaaliohjelmassamme. Perussuomalaisia äänestämällä tietää, että ääni menee aina EU-kriittisen ehdokkaan läpimenoon. Äänestäjä saa takuulla sitä mitä tilaa.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
