LEHTIKUVA
PS vaatii hallitukselta vastauksia Uniperin miljardiskandaalista: Suomalaisille veronmaksajille on aiheutumassa miljardien, jopa yli kymmenen miljardin menetykset
Perussuomalaiset vaativat hallitukselta vastauksia Uniper-skandaaliin liittyen. Eduskunnan talousvaliokunta kokoontuu tänään keskustelemaan asiasta.
– Suomalaisille veronmaksajille on aiheutumassa miljardien, jopa yli kymmenen miljardin menetykset, mikä tuhoaa yhteistä omaisuuttamme merkittävästi ja vaarantaa julkisen taloutemme kestävyyden. Tästä voi pahimmassa tapauksessa tulla Suomelle maksettavaa yli kaksi kertaa se mitä elpymisvälineeseen jouduimme kippaamaan. Sillä erotuksella, että nyt tukisimme rikasta Saksaa! Hallituksen on avattava tätä asiaa eduskunnalle, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin, talousvaliokunnan jäsen ja perussuomalaisten talousvaliokuntaryhmän vastaava.
Perussuomalaiset eivät hyväksy nyt esitettyä puolustusta, että vaikeudet johtuvat Venäjän hyökkäyssodasta.
– Eduskunnan on saatava tietää Uniperin ja Fortumin todellinen tilanne sekä Saksan hallituksen näkemykset asiasta, jotta suomalaisten poliitikkojen aiempia toimenpiteitä, hallituksen nyt käymiä neuvotteluita sekä tulevia päätöksiä mahdollisista lisämenetyksistä muun muassa Fortumin tai Uniperin pääomittamisen muodossa voidaan arvioida tosiasioiden pohjalta, vaatii perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Kuka päätti, kuka kantaa vastuun?
Tapaus herättää myös kysymyksiä suomalaisten valtionyhtiöiden yritysjohdon, Suomen hallitusten ja omistajaohjaustoimintojen pätevyydestä ja vastuista.
– Kuka päätti, kuka antoi luvan ja kuka kantaa vastuun. Toivottavasti ei käy niin, että Saksan hallitus ensin kansallistettuaan Uniperin ja häädettyään suomalaisen omistajan, poikkeustila julistetaan, Uniperin tappioputki katkeaa ja liiketoiminta alkaa taas kannattaa, sanoo kansanedustaja Ville Vähämäki.
– Tilanteen selvittämiseksi olemme laatineet hyvin perusteellisen kysymyspatteriston ministerin ja hallituksen vastattavaksi, toteaa kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto.
Näihin kysymyksiin vaaditaan vastauksia
Perussuomalaiset lähetti ministeri Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle (sd) listan tärkeitä kysymyksiä, joihin hallitukselta vaaditaan pikaisia vastauksia:
Fortum myönsi tammikuussa 2022 Uniperille noin 8 miljardia euroa konsernirahoitusta lainojen ja takauksien muodossa. Fortumin pörssitiedote antoi ymmärtää tilanteen olevan poikkeuksellinen ja rahoituksen menevän Uniperin kasvaneisiin johdannaissopimusten vakuusvaatimuksiin, jotka Uniper saisi tai voisi saada takaisin, kun kaasun ja sähkön myyntisopimukset raukeavat tai markkinahinnat laskevat.
– Onko Fortum saanut selvityksen mihin tammikuussa Uniperille annettu rahoitus on käytetty?
– Jos oli jo tiedossa, että rahat menevät kiinteiden toimitussopimusten kunnioittamiseen, eli saksalaisten energiatukiin, miksi Fortum tai valtioneuvosto eivät vaatineet rahoituksen ehtona kiinteähintaisten sopimusten purkamista? Rahojen lähetettyä tämä mahdollisuus vaikuttaa Saksan poliittisiin päätöksiin menetettiin. Tammikuussa oli jo ilmeistä, että Venäjä uhkaa Ukrainan sodan eskalaatiolla ja että energiahintojen kalleus etenkin Fit for 55-paketin myötä tulee jatkumaan.
– Mikä Uniperin johdannais- ja fyysinen positio energiamarkkinoilla on? Kuinka paljon ja millaisia sopimuksia Uniperilla on, ja mitkä ovat yhtiön herkkyydet hinta-, forward käyrä- ja volatiliteettimuutoksille?
– Kuinka paljon ja kuinka pitkään voimassa olevia kiinteän hinnan sähkö- ja maakaasutoimitussopimuksia Uniperilla on? Kysymys on oleellinen pohdittaessa Uniperin tulevia tappioita ja rahantarvetta.
– Arvio, kuinka paljon ja kuinka kauan Uniper tulee nykyisistä vielä voimassa olevista kiinteän myyntihinnan sopimuksistaan häviämään rahaa kaasun ja sähkön nykyisellä ja vaihtoehtoisilla hintatasoilla?
– Millä edellytyksillä Uniper pystyisi irtautumaan nykyisistä kiinteän hinnan myyntisopimuksista, ja miksi Suomi hyväksyy Saksan toiminnan, jossa Saksa teeskentelee, että mitään poikkeuksellista ei ole tapahtunut, estäen siten Uniperia irtautumasta kiinteän hinnan myyntisopimuksista?
– Onko edellä mainittujen oleellisten tietojen vaatiminen Suomen ja Saksan välisten neuvottelujen lähtökohta?
Arvioitiinko vihreän siirtymän riskit?
Fortumin Uniper-osto virallistettiin tammikuussa 2018 ja EU hyväksyi kaupan kesäkuussa 2018. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa oli alkanut jo 2014, ja vihreä siirtymä ja siitä seuraava fossiilisten energialähteiden hintojen nousu olivat jo tuolloin tiedossa.
– Aliarvioiko Fortum tai valtioneuvosto Venäjään ja vihreään siirtymään liittyvät todennäköiset riskit?
– Antoiko Uniper riskeistä oikean kuvan jo ennen kauppaa?
– Onko Uniper tiedottanut myöhemmin Fortumia vaikeuksistaan riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?
– Onko Fortum tiedottanut valtioneuvoston omistajaohjausyksikköä riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?
– Onko valtion omistajaohjausyksikkö tiedottanut valtioneuvostoa riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?
– Onko valtioneuvosto tiedottanut eduskuntaa riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?
– Jos kaikki ovat havainneet ja tiedottaneet ongelmista ajoissa, kenen on taloudellinen ja poliittinen vastuu esimerkiksi Uniperin luotottamisesta?
Miksi Fortum maksoi jättiosingot?
Fortumin oma pääoma oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa noin 8,7 miljardia euroa. On todennäköistä, että Uniper ei pysty maksamaan Fortumilta saamaansa rahoitusta takaisin.
– Kuinka paljon Saksan valtio aikoo tästä rahoituksesta palauttaa Suomelle? Ja jos Uniperilta tai Saksan valtiolta ei saada mitään tai saadaan hyvin vähän, joudutaanko Fortum pääomittamaan Suomen valtion kustannuksella? perussuomalaiset kysyvät.
– Miksi Fortum maksoi 500 miljoonan osingot alkuvuonna 2022, kun energiasektorin ja erityisesti Uniperin vaikeudet olivat jo tiedossa? Uniper varoitti Nord Stream 2-alaskirjauksesta 11.8.2020 ja energian kallistuminen oli selvästi havaittavissa jo syksyllä 2021. Millä perusteilla tilannetta pidettiin väliaikaisena?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pääomittaminen miljarditappiot energiakriisi vastuunkanto vihreä siirtymä Uniper osingot valtionyhtiöt rahoitus veronmaksajat Energian hinta Veikko Vallin Tytti Tuppurainen Riikka Purra Talousvaliokunta Sakari Puisto Fortum Venäjä Saksa perussuomalaiset Ville Vähämäki hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Fortumin tytäryhtiö Uniper taipumassa Putinin vaatimuksiin – Junnila: Valtion omistajaohjauksen puututtava välittömästi
Puoluesihteeri Luukkanen: Sanna Marinin pitäisi nyt hoitaa pääministerin työtään!
Perussuomalaiset vaatii hallitusta torjumaan miljardien tulonsiirrot Saksalle
Ranne: Suomen ei pidä joutua Saksan energiapoliittisten töppäysten maksajaksi
Veronmaksajan tuskanhiki Uniper-sotkusta kasvaa – Purra vaatii ministereitä esiin ja eduskuntaa koolle
Tavio: Uniper-Saksa diilillä kiire – Saksan ei saa antaa vedättää Suomea
Purra vaatii vastuun kantamista Uniper-sotkusta: ”Omistajaohjaus on Suomessa surkeassa jamassa”
Ranne: Valtion omistajaohjaus petti täysin – ”Ministeri Tuppuraisen on kannettava poliittinen vastuunsa ja erottava”
Reijonen: Miksi Fortumin hallituksessa on runsaasti muiden maiden kansalaisia?
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.