PS: Suomen julkisen talouden tila on järkyttävä – “Velkaa on otettu hyvinä aikoina ja huonoina otetaan vielä enemmän”

Eurostatin mukaan vuonna 2018 Suomen julkisen talouden ja valtion talouden takausten suhde kokonaistuotantoon oli euromaiden korkein. Samalla kunnat ja kotitaloudet olivat velkaantuneimpia kuin koskaan aikaisemmin. Tämä kaikki ennen koronaa.

– Järkyttävää. Velkaa on siis otettu hyvinä aikoina, ja huonoina aikoina sitäkin enemmän. Mitä hallituksemme tekee tässä tilanteessa? Sen hallitusohjelma oli jo aluksi täysin ylioptimistinen, mielikuvituksellisiin työllisyyden ja talouden kasvuoletuksiin nojaava elvytyshirmu, joka korotti kaikkia menoja kutsuen tekemisiään sijoituksiksi tulevaisuuteen. Mistä rahat? No velkaa ottamalla, taas, tietenkin! perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Jari Koskela puuskahtaa.

Miljardeja kaikille halukkaille

Hallitus ei voi Koskelan mielestä verhota loputtomiin omia poliittisia tavoitteitaan asiantuntijoiden suosituksiksi.

– Jokaiselle menolle löytyy hallituksessa kannattajia. Siksi olisikin hyvä kuunnella joskus myös julkisen taloutemme tilaa kokonaisuutena tarkastelevia tahoja.

– Heidän terveisensä eivät ole niin mukavia. Mitä tekee hallitus, tämän kaiken tietäen? Se tekee politiikkaa, joka on viiden kokin keittämä soppa, johon jokainen kokki on heittänyt mukaan omat mausteensa, omat apukokkinsa paikalle raahanneena. On helppo kosia äänestäjiä, kun sangolla heitetään miljardeja euroja kaikille halukkaille. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun jonain päivänä koittaa maksun aika? Koskela kysyy.

Ongelmamaissa matalampi verotus kuin Suomessa

– Kun EU-liittovaltiossa jokin jäsenmaa on päätynyt ylivelkaiseksi, otamme lainaa ja myönnämme muka lainaksi, oikeasti siis lahjaksi, rahaa kyseiselle jäsenmaalle. Kun matalan alvin ja suurien kultavarantojen Etelä-Euroopan maat saavat meiltä tukea, elättekö todella siinä uskossa, että he ostaisivat meidän vientituotteitamme? Miksi se ei sitten näy meidän vientitilastoissamme?

Italian osuus Suomen kokonaisviennistä on runsaat 3 prosenttia, Espanjan ja Kreikan osuudet vielä merkittävästi pienempiä.

– Muut siis saavat omansa, me maksamme, olemme kaiken aikaa nettomaksajia, Koskela sanoo ja jatkaa:

– Nyt näyttääkin siltä, Suomen valtio takaa kaiken ja kenelle tahansa, joka kehtaa pyytää.

Ilmaisia lounaita ei ole

Julkisten menojen leikkaaminen on poliittisesti vaikeaa. Harva haluaa luopua saavutetuista eduista.

– Leikkaaminen on vaikeaa myös taloudellisesti, koska jokainen budjetista leikattu euro on myös jonkun tuloista leikattu euro.

– Tarpeemme ottaa velkaa johtuu siitä, että suomalaiset haluavat kuluttaa enemmän kuin mihin meillä on kansakuntana tulojen puolesta varaa. Hallitus on tarjonnut äänestäjilleen sitä, mitä on tilattu – elintasoa nyt, hinnalla millä hyvänsä, niin sanottuja ilmaisia lounaita. Otetaan siis nollakorkoista lainaa eikä koskaan makseta takaisin. Me perussuomalaiset emme ajattele näin, emme usko ilmaisiin lounaisiin, emme halua maksattaa velkoja tulevilla sukupolvilla, perussuomalaiset painottavat.

Rahanjako priorisoitava

Perussuomalaiset eivät halua veronkorotuksia ja menoleikkaukset pitää harkita huolella.

– Olemme nyt kuitenkin tilanteessa, jossa asiat on tehtävä eri tavalla ja paremmin. Nyt tarvitaan uudistuksia ja uutta ajattelutapaa. Elvytystä kieltämättä tarvitsemme, mutta rahaa ei pidä jakaa väärin eikä väärässä järjestyksessä, kuten vaikkapa Business Finlandin kohdalla kävi. Yleinen tuki, tärkeä apu akuutissa kriisissä, olisi tarvittu ensimmäisenä, eikä nyt vasta 3 kuukautta myöhemmin.

– Meidän perussuomalaisten mielestä kustannuskilpailusta huolehtiminen ja julkisen sektorin menojen kohtuullistaminen sekä parempi suuntautuminen kotimaista ja kansainvälistä kilpailukykyä vaalien, on ainoa oikea tie talouden kestävyyttä tavoiteltaessa. Edullisen ja toimitusvarman energian, liikenteen, työvoiman ja nopeiden viranomaispalvelujen ja päätösten turvaaminen on tärkeää.

Euro ei sovi kaikille

Koskela muistuttaa, ettei euroon liittymisestä kysytty kansalta, kun äänestettiin aikoinaan Euroopan unionin jäsenyydestä, vaan liittyminen tapahtui pääministerin ilmoituksella.

– Elämme nyt historiallisen vaikeita aikoja, olemme ahdingossa. Ovatko pääministeri ja hallitus valmiita hyväksymään sen, että kaikkien maiden ei ehkä ole hyvä olla eurossa? Miten niiden maiden tilannetta voitaisiin helpottaa tässä vaikeassa tilanteessa? Koskela kysyy.

– Teen ehdotuksen, että eduskunta hyväksyy vastalauseen numero 1 sisältyvän kannanottoehdotuksen, joka sisältää 18 kohtaa.