

PS puntaroi Nato-kantaansa – Purra: “sen väittäminen, että Venäjästä ei ole vaaraa, ei pidä paikkaansa”
Puheenjohtaja Riikka Purra puhui linjapuheessaan Venäjän uhasta. Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous puntaroi parhaillaan puolueen Nato-kantaa.
Purra avasi Ukrainan tilannetta, Suomen ja Venäjän kipeää, historiallista suhdetta sekä mahdollista Nato-jäsenyyttä:
“Uutisia siviilien tappamisesta, raiskaamisesta, kaiken tuhoamisesta. Hävitettyä maata joukkojen jäljiltä. Uhkailua kemiallisilla, jopa ydinaseilla. Sodan kuvastoa, jota olemme seuranneet jo yli kaksi kuukautta – ruumiskasoja, äiti katsomassa poikansa ruumiin nostamista viemärikaivosta, verinen lapsen pehmolelu.
Kavahduttavaa ihmisyyden hylkäämää pahuutta. Emmekä edes tiedä, mitä on tulossa. Venäjän kokemat tappiot Ukrainassa, kasvojen menetys, nurkkaan ajettu Vladimir Putin, irrationaalisuus – yhdistettynä kykyyn tuhota. Jos ei valloittaa ja voittaa, niin ainakin tuhota.
Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, ja vaikka se on ollut rauhallinen vuosikymmenet, jokaisen suomalaisen suvun historiallinen muisto kertoo kivuliaasti, että aina se ei ole ollut. Venäjän pelko on solutasomme muistissa.
Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa nyt. Mutta eivät meistä useimmat kai olisi uskoneet Venäjän brutaalia invaasiota kaikkialle Ukrainaankaan mahdolliseksi. Myös vuonna 1939 pidettiin epätodennäköisenä, että Neuvostoliitto kohdistaisi Suomeen suoraa sotilaallista hyökkäystä. Joka tapauksessa Suomen turvallisuustilanne on Venäjän toiminnan seurauksena heikentynyt. Pienet virheet tai onnettomuudet voivat eskaloida tilannetta. Lisäksi olemme Venäjän mustalla listalla epäystävällisenä maana jo nyt – oikeastaan kärsimme läntisen liittouman ja Nato-kumppanuuden huonoista seurauksista mutta ilman viidennen artiklan mukaista suojaa.
Sodilla on ainakin 13 000 vuoden historia. Rauha on ollut väliaikaista niin kauan kuin sivilisaatioita on ollut olemassa. Kun Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa, Venäjä ja Ruotsi kävivät keskenään 14 sotaa. Suomen itsenäistyttyä Venäjästä kesti rauhan aikaa vain 22 vuotta ennen kuin Suomi pakotettiin osallistumaan toiseen maailmansotaan Stalinin hyökättyä maahamme talvisodassa. Jatkosodan torjuntataisteluissa kesällä 1944 Suomen itsenäisyys lunastettiin äärimmäisen kovien uhrausten kautta.
Nato-prosessissa on kyse juuri siitä. Kaikki tietävät, että kyseessä voisi olla myös Suomi. Nato-jäsenyyttä voi toki vastustaa, mutta sen väittäminen, että Venäjästä ei ole vaaraa, ei pidä paikkaansa.
Perussuomalaisissa on viime ajat käyty tiivistä ja monipuolista turvallisuuspoliittista keskustelua. Puoluehallitus ja eduskuntaryhmä sekä lähes kaikki kansanedustajat ovat kertoneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Tänään puoluevaltuusto ottaa asiaan kantaa. “
Katso puhe kokonaisuudessaan täältä:
Riikka Purran linjapuhe 30.4.2022 puoluevaltuuston kokouksessa.
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kertoo puolueen virallisen Nato-kannan – Puoluevaltuusto äänesti: 61 puolesta, 3 vastaan

Riikka Purra: ”Nato ei vie meiltä päätösvaltaa eikä itsenäisyyttämme kuten Euroopan unioni”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää