PS: Pitääkö ruotsia opiskella sadan asukkaan takia?

Kysymys ruotsin kielen pakollisuudesta viritti eduskunnan tiukkaan keskusteluun tuntikausien ajaksi torstai-iltana. Aiheena oli kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kaikilla kouluasteilla, josta äänestetään tänään perjantaina. Keskustelussa kysyttiin esimerkiksi, pitääkö kuopiolaisten opiskella pakolla ruotsia, vaikka ruotsinkielisiä asuu siellä vain 100 asukkaan verran.

Juho Eerola (ps.) aloitti keskustelun jo kyselytunnilla huolehtimalla siitä, saavatko kaikki kansalaisaloitteet kunnollista käsittelyä. Hän kysyi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.) aiotaanko aloitejärjestelmää kehittää perussuomalaisten esittämällä tavalla siten, että kansalaisaloitteet eivät raukea vaalikauden päättyessä.

Henriksson vastasi, ettei tämä hallitus puutu asiaan, mutta siihen pitää tarttua, kun asiasta saadaan lisää tietoa.

Miksi hallitus ei kuuntele kansaa?

Eerola kysyi vielä, miksei hallitus kuuntele kansan enemmistön tahtoa, kun tutkimuksen mukaan suomalaisten selkeä enemmistö vastustaa pakkoruotsia – ja vuoden 2011 vaalikonevastausten mukaan myös kansanedustajien enemmistö.

– Silti pelkään, että tulevassa äänestyksessä aloite takkia kääntäen ja äänestäjät pettäen hylätään. Jos näin käy, uskon, että monien kansalaisten mielestä politikointi on ajanut itse asian ohi, Eerola totesi.

Sivistysvaliokunnassa perussuomalaiset jäivät yksin puolustamaan ruotsin kielen vapaaehtoisuutta.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) vastasi tähän ruotsiksi sanomalla, että hänen taustansa on kaksikielinen, hän aloitti koulunsa suomenkielisessä koulussa ja jatkoi ruotsinkielisessä. Eikä hän koskaan ole tavannut ihmistä, jota olisi hatuttanut jonkin kielen osaaminen.

Pitäisikö kielitaitoa
laventaa laajemmalle?

Ritva “Kike” Elomaa (ps.) jatkoi kysymällä talouden näkökulmasta: onko ruotsin opetuksen erityisasema perusteltua kansainvälistymisen ja talouselämän tarpeiden näkökulmasta, kun entistä monipuolisempi kielitaito voisi avata uusia mahdollisuuksia talouden näkökulmasta ja kielitaito voisi nousta yhdeksi kansallisista ylpeydenaiheista.

Stubb väitti suomalaisten olevan kielitaitoisia jo nyt: ponnistamme siitä, että meitä ymmärtää vain muutama virolainen.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) vetosi ruotsin puolesta siihen, että se on suomalaisten kaupallinen valtti Ruotsissa ja varsinkin Norjassa, josta hän juuri tuli ja jonne tulevista kilpailijoista harva osaa ruotsia.

Samalla syyllä vastustettiin
kuin kannatettiin

Raija Vahasalo (kok.) esitteli kansalaisaloitteen sivistysvaliokunnan toimesta. Hän piti aloitetta hyvänä tapana nostaa asioita esiin, mutta sanoi valiokunnan tulleen 30 asiantuntijan kuulemisen jälkeen siihen tulokseen, ettei se kannata vapaaehtoisuutta.

Asiassa kuultiin kuitenkin sekä vapaaehtoisuutta kannattavia että vastustavia. Kuulemisissa todettiin, että kansalaisista 75 prosenttia vastustaa pakollista ruotsin kielen opiskelua ja siksi täytyisi pakollisuus poistaa.

Vahasalon mukaan valiokunnan mielestä kieliä pitäisi tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta huomioiden elinkeinoelämä ja yhteiskunnan tarpeet sekä kansalaisten yhdenvertaisuus ja mahdollisuudet jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan.

Eli sivistysvaliokunnan enemmistö vastusti ruotsin kielen vapaaehtoisuutta samalla perusteella kuin perussuomalaiset kannattivat sitä.

Kolmen miljardin hinta?

Kauko Tuupainen (ps.) muistutti Johannes Koskisen (sd.) laskeneen pakkoruotsin hinnaksi neljä vuotta sitten julkisuudessa jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Tuupainen kysyi, tietääkö täällä kukaan vuosikustannusta.

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) sanoi ruotsin kielen olevan automaattisesti poissa muiden kielten opiskelusta. Hän kertoi omista kokemuksistaan: ensimmäisenä oppikoulussa piti ottaa pakkoruotsi, sen jälkeen englanti, jota hän opiskeli mielellään ja vapaaehtoisesti, samoin lukiossa ranskaa ja saksaa.

– Ruotsia olen tarvinnut vasta noin 30-vuotiaana, kun muutin Porvooseen asumaan. Ruotsin kieltä tarvitaan vain niissä kunnissa, joissa asuu merkittävä määrä ruotsinkielisiä, ja sen tähden on hirveätä haaskausta käyttää niin paljon yhteiskunnan resursseja, kuten edustaja Tuupainen äsken puhui miljardiluokan kustannuksista. Nämä rahat menevät hukkaan, Ruohonen-Lerner moitti. Hänen mielestään opiskelua voisi kohdentaa suuriin maailmankieliin.

Entä jos suomea vastustettaisiin?

Stefan Wallin (r.) kysyi tällöin, miltä Tuupaiselta ja Ruohonen-Lerneriltä tuntuisi, jos joku käynnistäisi Suomessa näkyvän kampanjan, jonka mukaan suomen kieli ei ole enää yhtä tärkeä ja se estää muuta oppimista ja että rahaa menee hukkaan?

Tuupainen vastasi, että tämän asian varmasti ratkaisee Suomen kansa.

Ruohonen-Lernerin mielestä kieliasioissa ei kannata hirveän paljon käyttää tunteita.

– Kannattaa enemmän käyttää järkeä ja taloudellisia laskelmia, ennen kaikkea hyötylaskelmia. 75 prosenttia suomalaisista vastustaa pakkoruotsia sen takia, että kokevat sen itselleen hyödyttömäksi.

Entä venäjä?

Pentti Oinonen (ps.) muistutti muistutti venäjänkin merkityksestä.

– Mutta voi herregud! Mitä ihmeen hyötyä on Kehä kolmosen ulkopuolella opiskella pakkoruotsia, edustaja Sasi? On paikkakuntia, joissa ei käytetä ruotsin kieltä montakaan kertaa vuoden aikana. Esimerkiksi Itä-Suomessa on itsestäänselvyys, että siellä opiskellaan venäjän kieltä, Oinonen muistutti.

Mikaela Nylander (r.) kysyi Tuupaiselta, kannattaako hän myös EU-tasolla tulkkausten vähentämistä, kun myös suomen kieli on kustannuskysymys, ei vain ruotsi.

Olli Immosen (ps.) mielestä pakkoruotsijärjestelmän purkaminen pitäisi aloittaa virkakelpoisuuden säädöksistä, joissa virkaan valittavalta edellytetään virkaruotsin osaamista.

Mikä ruotsin asema on?

Sinuhe Wallinheimo (kok.) kertoo, että kiekkourallaan hän on puhunut Saksassa saksaa, USA:ssa englantia ja Venäjällä venäjää ja Ruotsissakin ruotsia, mutta siellä vastattiin englanniksi, joten hän ei ole varma siitä, mikä ruotsin asema on.

– Pohdin tätä hyvin pitkään ja itse asiassa en ole varma, mitä tulen huomenna äänestämään, hän puntaroi.

Kimmo Kivelä (ps.) totesi, että harvassa asiassa eliitti ja kansa on niin eri linjoilla kuin tässä asiassa. Kivelän mielestä aikanaan, kun nykyajasta laaditaan historiankirjoitusta, suhtaudutaan koomisesti argumentteihin, joilla ruotsin kielen pakollista opetusta kouluissa perustellaan.

– Ja jos jokin kieli olisi pakollinen, minun mielestäni sen pitäisi olla latina, Kivelä tuumaili.

Jussi Niinistö (ps.) muistutti lainsäädännöstä, jota kerrattiin sivistysvaliokunnan mietinnössä.

– Siinä hyvin yksiselitteisesti kuultavana ollut korkeimman hallinto-oikeuden ex-presidentti Pekka Hallberg vahvistaa lausunnossaan, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsin opettamista. Eli pakkoruotsin poistaminen ei ole millään tavalla ristiriidassa perustuslain kanssa. Vielä lisään tähän yhteyteen, että tämän tiivistyvän Suomi-Ruotsi -puolustusyhteistyön kieli ei ole ruotsi. Se on englanti, Niinistö painotti.

Ruotsi ei ole sivistyksen pilari

Mika Niikko (ps.) totesi, ettei ruotsin kieli ole Suomen yhteiskunnallisen tai koulutuksellisen sivistyksen pohja eikä peruspilari.

– Ei, vaikka kuinka täällä on väitetty. Katsokaa vaikka virkamiesruotsin tasoa, kuinka se pakkopulla toimii siellä. Siellä osataan se, mikä on välttämätöntä, jotta selvitään päivittäisestä small talkista, mutta ei muusta, Niikko totesi.

Suomessa on viisi yli 100 000 asukkaan kuntaa, joissa ruotsinkielisiä on vain puoli prosenttia. Hän kysyi Wallinilta, miltä tuntuu pakottaa Jyväskylässä alle 300 ruotsinkielisen takia kaikki muut opiskelemaan pakolla ruotsia. Tai Kuopiossa, jossa heitä on vain 100.