LEHTIKUVA
Hallitus esitti opintotuen myöntämisperusteiden muuttamista koskien ulkomailla suoritettavia opintoja. Asumisperusteisuus on ollut etuuksien määräytymisen peruspilari, mutta opintotukea voi jatkossa saada, mikäli henkilöllä katsotaan olevan ”kiinteät siteet” Suomeen. Lisäksi opintotukilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei tuen saamisen ehtona ole enää ulkomailla oleskelun tilapäisyys.
Esitys meni tänään läpi eduskunnassa perussuomalaisten jäädessä ulkomaille myönnettävään opintotukeen liittyvine esityksineen yksin.
– Herää kysymys minkälaista oleskelua vaaditaan jatkossa esimerkiksi EU-työntekijän lapselta, joka hakee Suomesta opintotukea kotimaassaan suoritettaviin opintoihin, miettii sivistysvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Ritva “Kike” Elomaa.
Etuisuuksia valuu ulkomaille
Etuuksien avaaminen ulkomaille EU:n painostuksesta ei voi jatkua.
– Niin sosiaaliturvajärjestelmämme kuin opintotukijärjestelmämme on uudistettava siten, että tukien liiallinen valuminen ulkomaille saadaan lopetettua. Hyvinvointiyhteiskuntamme natisee liitoksissaan, eikä meillä ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalainen kansanedustaja Hanna Mäntylä.
Oman maan opiskelijat kärsivät
Enemmistö eduskunnasta äänesti hallituksen esityksen yhteydessä opintotukioikeuden rajoittamisen puolesta. Tämä koskee korkeakoulututkinnon suorittaneita. Jatkossa toisen saman tasoisen tutkinnon suorittamiseksi ei tukea heru, ei vaikka opiskelija olisi suorittanut ensimmäisen tutkinnon ilman opintotukea.
– Suomalaisten ulkomailla suorittamia opintoja on jatkossakin tärkeää tukea. Pidämme kuitenkin epäreiluna tilannetta, jossa tukia ollaan valmiita antamaan entistä kevyemmin perustein ulkomaiden kansalaisille, mutta samaan aikaan rajoitetaan omien kansalaisten oikeuksia opintotukeen, Elomaa toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
