PS-Nuoriso arkkitehtuuripolitiikasta: “Turun taudin hengessä on aiheutettu mittavaa vahinkoa sekä suomalaiselle kulttuurihistorialle että kaupunkiemme viihtyvyydelle”

Perussuomalainen Nuoriso haluaa nähdä paluun perinteiseen arkkitehtuuriin, joka pohjautuu klassisiin kauneusihanteisiin, kuten symmetriaan ja harmoniaan. Näitä periaatteita noudattavat rakennukset ovat tasapainoisia ja miellyttäviä katsoa luoden tiloja, joissa ihmiset viihtyvät ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Symmetrinen ja harmoninen arkkitehtuuri tuo esiin vakauden ja jatkuvuuden tunteen.

– Moderni arkkitehtuuri on usein etääntynyt kansallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden tunteesta luoden ympäristöjä, jotka eivät heijasta kansamme arvoja tai historiaa. Meidän näkemyksemme mukaan rakennusten tulee olla enemmän kuin vain toiminnallisia tiloja; niiden on myös tuotettava esteettistä nautintoa ja heijastettava yhteiskunnan henkeä, linjaa Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.

Suomessa ei ole tarvetta pilvenpiirtäjille

Perinteinen arkkitehtuuri korostaa myös kestävien ja laadukkaiden materiaalien käyttöä sekä käsityötaitoja. PS-Nuoriso kannattaa kotimaisista ja luonnonmukaisista materiaaleista, kuten puusta ja kivestä, rakennettujen rakennusten suosimista. Etenkin puurakentaminen on myös ympäristöystävällistä sen sitoessa hiiltä ja toisaalta korvaamalla suuripäästöistä betoni- ja terästuotantoa. Korkeaa rakentamista tulisi välttää, koska matala kaupunkiprofiili takaa, että kadut saavat luonnonvaloa.

– Suomessa on erittäin paljon tilaa väkilukuun nähden, joten erityistä tarvetta massiivisille rakennuksille ja pilvenpiirtäjille ei ole. Perussuomalainen Nuoriso tahtoo myös suojella historiallista rakennuskantaa ja perinteistä kaupunkikuvaa. Vanhoja arvorakennuksia purkamalla, Turun taudin hengessä, on aiheutettu mittavaa vahinkoa sekä suomalaiselle kulttuurihistorialle että kaupunkiemme viihtyvyydelle, Laitinen pahoittelee.

Yksityisautoilu on välttämättömyys haja-asutusalueilla

Kävelykelpoisessa kaupungissa keskeiset palvelut eivät ole keskitettyjä yksittäisiin kauppakeskuksiin, vaan keskustan ja asuinalueiden elinvoimaa ylläpidetään palveluiden paikallisella hajauttamisella. Paikalliset palvelut ja kivijalkamyymälät myös ohjaavat ihmisiä liikkumaan lyhyitä matkoja aktiivisemmin, kun kaikki ei löydy parkkipaikan edestä.

– Kuitenkin eri liikkumismuotoja käytetään monenlaisiin tarpeisiin, ja siksi niille on pyrittävä takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet. Yksityisautoilu on välttämättömyys haja-asutusalueilla, mikä tulee huomioida pienempiä seutuja kehittäessä. Erityisesti mitä suuriin kaupunkeihin tulee, ei autoilua tule hankaloittaa vain hankaloittamisen vuoksi.

– Julkisen liikenteen ja pyörätieverkoston kehittäminen ohjaa kaupunkiliikkumista kestävämpään ja terveellisempään suuntaan, kun suositaan hiljaisempia ja aktiivisempia liikkumismuotoja. Hiljaisuus myös osaltaan edistää asukkaiden viihtyvyyttä, Laitinen sanoo.

Luonto on olennainen osa kansallista identiteettiä

Viheralueiden merkitys kaupunkiviihtyvyydelle korostuu entisestään Suomessa, jossa luonto on olennainen osa kansallista identiteettiä. Tämän vuoksi kaupunkisuunnittelussa tulee aina ottaa huomioon asukkaiden tarve luonnonläheisyyteen.

– Vehreät puistot ja metsiköt kaupunkien keskustoissa mahdollistavat luonnossa liikkumisen ja virkistäytymisen, vaikka ympärillä olisikin kaupunkialuetta. Puistojen yhteyteen voidaan myös rakentaa esimerkiksi leikki- ja kuntoiluvälineitä, jotka toimivat vetonauloina kaikenikäisille käyttäjille, Laitinen kertoo.

Arkkitehtuuripoliittisessa linjauksessaan Perussuomalainen Nuoriso haluaa lisää perinteisiin kauneusihanteisiin pohjautuvaa rakentamista, kotimaisten ja ympäristöystävällisten materiaalien käyttämistä rakentamisessa ja siirtymistä täyteen pakatuista kauppakeskuksista eläviin keskustoihin. Nuorisojärjestön mielestä kävelykelpoisuus ei ole ristiriidassa yksityisautoilun kanssa. Luonnonläheisyys ja viheralueet on otettava huomioon kaavoituksessa.