Eduskunnan kyselytunnilla käytiin tietopitoinen keskustelu ruuan kovasta hinnasta ja sen monista syistä. Asian nosti esille maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Lauri Heikkilä.
Lauri Heikkilä huomioi, kuinka ruuan hinta nousee samaan aikaan, kun tuottajat saavat hinnasta entistä pienemmän osan. Hintojen kovuuteen hän löysi yhden tärkeän syyn: kilpailun vähyyden, joka johtuu markkinoiden jakautumiseen SOK:n ja K-ryhmän välille.
– Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta ruuan hinta laskisi? Heikkilä kysyi.
Kilpailun puute suuri ongelma
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vastasi, että pääasiallinen keino on huolehtia siitä, että vähittäiskaupan kilpailu toimii. Toinen asia on tuotantoehtojen kehittyminen, että tuotantoedellytykset toimivat. Myös tuotantokustannukset vaihtelevat.
Maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) mainitsi myös verojen osuuden. Arvonlisäveroa on nostettu ja Suomessa se on korkeampi kuin monessa muussa maassa. Koskinen suhteuttaisi hintoja myös palkkoihin, jotka ovat nousseet muita maita nopeammin. Kahden kaupparyhmän hallitseva asema vaikuttaa kilpailun toimintaan. Koskinen kertoi, että ruuan hinnasta valmistuu lähiaikoina tutkimus.
– Tuottajahinnoista ruuan korkea hinta ei johdu, Koskinen vahvisti.
Tuottajien tulot putoavat,
vaikka hinnat nousevat
Heikkilä jatkoi vielä sanomalla, että moni suomalainen haluaisi tukea kotimaista ruuantuotantoa, vaikka ruoka on kallista.
– Kuitenkin maataloustuottajien tulot ovat laskeneet 10 prosenttia tuotantopanosten hinnan nousun ja kohtuuttoman byrokratian aiheuttamien kulujen takia, Heikkilä huomautti.
Perussuomalaisten mielestä olisi oleellista, että tuottajat saisivat työstään kohtuulliset tulot. Koskinen sanoi maatalouden tuottavuuden olleen jatkuvasti heikko. Tuet muodostavat tuloista kolmasosan. Osa tulee EU:sta, osa kotimaasta ja siitäkin on jouduttu säästämään.
– Pitkässä juoksussa parannus tulee markkinoiden kautta niin, että tuotteiden hinnat nousevat. Siten, että tuottajat saavat paremman hinnan, mutta tuotteen loppuhinta ei nousisi paljon, Koskinen linjasi.
– Monet tuottajahinnat ovat Suomessa pienemmät kuin Euroopassa keskimäärin, poikkeuksena maito, josta on voitu maksaa korkeampia hintoja.
Voiko byrokratiaa karsia?
Maatalousvaliokunnan perussuomalainen jäsen Pirkko Mattila muistutti EU:n maatalouspaketin tuovan kymmeniä henkilötyövuosia lisää valvojia “kyttäämään suomalaisia viljelijöitä”.
– Onko tämä ratkaisu todella pakko hyväksyä sellaisenaan, vai voiko siihen vaikuttaa jollakin tavalla? Mattila kysyi.
Koskinen vastasi byrokratian olevan yhteinen huoli. Sen lisääntyminen on hänen mukaansa paketin ainoa huono puoli.
– Tavoitteemme oli vähentää byrokratiaa järkevälle tasolle. Koetamme pitää sitä järkevissä rajoissa niin, että valvonta, jonka voi tehdä Suomessa, tehtäisiin myös Suomessa.
Koskinen väitti Suomen
aseman parantuneen
Keskustan maanviljelijäedustaja Jari Leppä jatkoi aiheesta sanomalla, ettei voi olla niin, että ruokaketjussa eniten työtä tekevä saa tuotteista vähiten.
– Hallitus on kuitenkin toimillaan edistänyt tätä kehitystä: tuet laskevat ja kustannukset nousevat. Koska hallitus aikoo puolustaa suomalaista ruokatuotantoa? Ruokataseemme on yhä enemmän miinuksella, Leppä painotti.
Koskinen vastasi Suomen saaneen EU-ratkaisussa seitsemänä vuonna yhtä paljon rahaa kuin aiempina seitsemänä vuonna, mikä ei onnistunut muilla mailla.
– Suomen suhteellinen asema parani, Koskinen väitti.
Koskinen sanoi Suomen pyrkivän lisäämään vientiä, mutta tuonnille ovat rajat auki. Suomi edistää avoimia alkuperämerkintöjä ja kuluttaja päättää, mitä ostaa.
Kaupan markkina-asema
tarkempaan puntariin
Paavo Arhinmäki (vas.) kysyi, mitä hallitus pyrkii tekemään kaupan keskittymisen purkamiseksi. Korkeat hinnat rokottavat pienituloisia varsinkin, kun hallitus leikkaa tukien indeksejä.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) vastasi hallituksen rajoittaneen lainmuutoksella kaupan määräävää markkina-asemaa. Uudistus pakottaa kauppaliikkeet toimimaan jo ennakolta kohtuullisella tavalla.
– Myös teollisuuden ja alkutuotannon suhdetta pitää tarkkailla, tuleeko alkutuottaja toimeen, Ihalainen totesi.
Hankkikaa kuntiin
hyvää lähiruokaa
Perussuomalaisten Lea Mäkipää sanoi suomalaisten tottuneen säästämään ruuan määrässä ja laadussa. Nykyään tämä näkyy myös siinä, kuinka sairaaloissa ja kouluissa tarjotaan usein heikkoravinteista ruokaa, joka on tehty ulkomaisista raaka-aineista.
– Kuinka hallitus aikoo tukea kotimaista ruuan- ja luomutuotantoa niin, että myös vähävaraiset voisivat nauttia korkealaatuista kotimaista ravintoa? Mäkipää kysyi.
Koskinen sanoi sen liittyvän hankintalakiin.
– Hankintalaki mahdollistaa jo nyt laadullisten valintaperusteiden käytön niin, että kotimaiset ja lähituottajat voivat menestyä. Moni kunta näin jo tekee, mutta eivät vielä kaikki.
Hankintalakia käsitellyt ministeri Ihalainen kertoi EU:n hankintadirektiivin johtavan lainmuutoksiin myös Suomessa ja yllättäen – tässä asiassa – se parantaa tilannetta.
– Hankintalaki mahdollistaa jo nyt erilaiset ekologiset ja muut laadulliset valvontaperusteet. Direktiivi antaa mahdollisuuden pilkkoa tarjouksia pienempiin osiin niin, että myös pienemmät paikalliset yhtiöt pääsevät tilauksiin mukaan.
