Arkistokuvaa, Heikki Saukkomaa
Perusssuomalaiset pitävät kehysriihessä päätetyn sopeuttamistarpeen suuruusluokkaa oikeansuuntaisena, mutta painotuksissa olisi ollut paljon parantamisen varaa. Perussuomalaiset moittivat sitä, että lapsiperheet, pienituloiset ja työttömät laitettiin nyt maksumiehiksi. Erityisesti päätös leikata lapsilisiä on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindströmin mukaan kohtuuton.
– Hallituksen ratkaisut osuvat kipeästi pienituloisiin perheisiin, muihin jo ennestään kaikista heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin sekä pienipalkkaiseen työväestöön, joka yhteiskuntaamme pyörittää. Tämä ei ole sellaista sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, jota me kannatamme, Lindström moittii.
Perussuomalaiset kritisoivat kovin sanoin myös autoilun kustannusten kasvattamista. Tästä kärsivät etenkin maaseudun asukkaat, jotka eivät ilman autoa pärjää.
Hallituksen päätös olla korottamatta arvonlisäveroa saa perussuomalaisilta kiitosta, samaten kehitysapuun kohdistuvat leikkaukset.
– Katsomme, että kehitysavusta olisi voitu leikata hallituksen päätöstä enemmänkin ja lisäksi säästövaraa olisi ollut esimerkiksi tehottomissa yritystuissa, Lindström toteaa.
Perussuomalaiset muistuttavat, että julkisen talouden sopeuttamistarve olisi nykyistä pienempi, jos hallitus olisi tehnyt ajoissa kunnianhimoisempia rakenneuudistuksia. Kolme vuotta myöhästynyt sote-ratkaisu maksoi yhteiskunnalle paljon ja se saatiin aikaiseksi vasta kun oppositio riensi apuun.
– Olisimme toivoneet hallituksen tarttuvan perussuomalaisten moneen kertaan esittämiin merkittäviin uudistuksiin kuten energiatuotannon kotimaisuusasteen nostamiseen ja pk-yritysten työllistämisedellytysten parantamiseen. Olemme myös pettyneitä siihen, että hallitus ei purkanut kuntaliitosten yhteyteen säädettyä viiden vuoden irtisanomissuojaa johtavien virkamiesten osalta, Lindström sanoo.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
