

MATTI MATIKAINEN
PS: Kotitalouksien sähköveroja laskettava EU:n minimitasolle
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että kaikissa ilmastopoliittisissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun – eikä mitään ratkaisuja pidä tehdä ideologisista syistä.
Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto esitteli Työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten tänään julkaistua ympäristö- ja energiapoliittista ohjelmaa, jota on valmisteltu keväästä saakka.
– Perussuomalaisen ympäristö- ja energiapolitiikan lähtökohta on se, suomalainen luonto on korvaamaton. Meillä on kauniit järvet ja metsät, puhdas ilma ja lähiluonto, mikä on maailman mittakaavassa hyvin etuoikeutettu ja ainutlaatuinen asuinympäristö. Tämän ymmärtää viimeistään silloin, kun lähtee Suomesta pois pidemmäksi aikaa.
– Näemme myös, että luonnonvarojemme, kuten metsien, veden ja mineraalien ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan, koska maailmassa on resurssiniukkuutta. Kansallisvarallisuus on siis pidettävä omissa käsissä. Aito luontosuhde on suomalaisuuskasvatusta parhaimmillaan ja vastavoima luonnosta vieraantuneille aatteille.
Perussuomalaisten mielestä suomalainen ympäristöosaaminen on saatava paremmin käyttöön.
– Meillä on paljon teknologista osaamista, mitä voisimme viedä ja hyödyntää entistä paremmin. Esimerkiksi Kiinassa, missä itse olen asunut, on valtava tarve vesiteknologialle ja erilaisille älykkäille ratkaisuille, Puisto kertoo.
Suomi ei ole ilmastopahis
Perussuomalaisten ohjelmassa esitetään, että ilmastopolitiikassa taakanjaon epäkohdat on korjattava
– Suomi ei ole ilmastopahis. Keskeistä siis on se, että suurimmat saastuttajat saadaan mukaan talkoisiin. Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen on samalla hyvää ilmastopolitiikkaa, jonka pitää nimenomaan perustua teknilliseen ja taloudelliseen realismiin.
Energia- ja ilmastopolitiikan kaikissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun, joten ideologisista syistä ei pidä tehdä tehottomia tai jopa vahingollisia ratkaisuja.
– Haluamme korostaa, että ilmastonmuutos on järjestelmätason ongelma, joka on ratkaistava ensisijaisesti energiatuotannon ja maailmantalouden järjestelmätason muutoksilla. Voimme kuitenkin toimia hyvänä esimerkkinä modernista yhteiskunnasta joka sovittaa fiksusti yhteen taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat, Puisto kertoo.
Asumisen ja liikkumisen kustannuksia ei voi enää nostaa
Puisto painottaa, että on tärkeää pitää esillä niitä asioita, jotka voimakkaimmin lisäävät globaaleja päästöjä.
– Näitä ovat maailman väestöräjähdys, fossiilisten polttoaineiden nopea käytön kasvu kehittyvissä maissa ja teollisuuden siirtyminen runsaasti fossiilista energiaa käyttäviin kehittyviin maihin, joista tavarat sitten rahdataan öljyn voimalla muualle maailmaan.
– Varoittava esimerkki on Saksa, joka tehnyt periaatepäätöksen luopua sekä ydinvoimasta että kivihiilestä. Tämä epärealistinen tavoite on johtanut siihen, että Saksassa on jouduttu lisäämään runsaasti hiilivoiman käyttöä.
Niin kutsutun energiakäänteen jälkeen energian hinta on noussut, mutta päästöt ovat pysyneet korkealla.
– Myös realiteetit on aina pidettävä mielessä, kuten se, että Suomen olosuhteissa lämmittäminen yksinkertaisesti kuluttaa paljon energiaa ja maan sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Ratkaisuna ei voi olla se, että kaikesta asumisesta tehdään kalliimpaa, jolloin veronmaksajan kustannettavaksi jäävät paitsi kalliimmat asumiskustannukset, myös alati kohoavat asumistukikustannukset.
Järkeviä ja kustannustehokkaita ilmastotoimia
Ilmastotoimia on suunniteltava järkevästi ja kustannustehokkaasti.
– Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on elinehto. Maailman mittakaavassa keskeistä on saada suurimmat saastuttajat mukaan ilmastopolitiikkaan, sillä niiden osalta tehty ympäristöinvestointi tuottaa suurimman tuloksen.
– Nyt ilmastosopimuksia toteutetaan maanosien välisesti nurinkurisesti siten, että siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa edullisempia, edellytetään minimaalisia päästövähennyksiä. Vastaavasti siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, vaaditaan maksimaalisia vähennyksiä. Myös epäsuhtaa ilmastorahastoissa on korjattava.
Suomen hiilipäästöt henkilöä kohden ovat eurooppalaista keskitasoa vaikka meillä on suuri lämmitystarve, ja pitkät etäisyydet.
– Lisäksi Suomessa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, kuten paperi- ja metalliteollisuutta, joiden tuotteet menevät suurelta osalta vientiin.
Aikaan sidottujen lupausten suhteen, kuten fossiilisista polttoaineista luopumiseen määräaikaan mennessä täytyy olla kriittinen.
– Jos tavoitteita halutaan asettaa, on parasta ilmoittaa ne kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmäärinä, ja jättää keinot valittaviksi sen mukaan, mikä on edullisinta ja kannattavinta, Puisto sanoo.
Sähkön siirtohinnoittelun oltava kohtuullista
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että EU:n sisäisen taakanjaon epäkohdat on korjattava. EU:n ulkopuolelta tulevalle tuonnille perussuomalaiset kannattaa ilmastotullia.
– Kannatamme ominaispäästöjärjestelmää, jossa sovitaan sektorikohtaiset rajat, jossa ylittävästä toiminnasta maksetaan sakkomaksuja.
Energiapolitiikassa perussuomalaiset kannattaa monipuolista, hajautettua ja omavaraista energiatuotantoa
– Kotitalouksien sähköveroja tulee laskea EU:n minimitasolle, Ruotsin tapaan. Sähkön siirtohinnoittelu on pidettävä kohtuudessa. Tärkeää on myös se, että verkkoyhtiöt pidetään kotimaisessa omistuksessa.
Perussuomalaiset kannattaa ydinvoimaa Suomen sähkön perustuotannon selkärankana.
– Olemme myös myönteisiä uusille teknologiamahdollisuuksille ydinvoiman suhteen, kuten pienvoimaloille. Energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa panostaa. On tärkeää muistaa se, että poliitikot eivät aina tiedä parhaita ratkaisua, vaan usein erilaiset innovaatiot syntyvät paikallistasolla.
Liikenteen toimiin tarvitaan järkeä
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autoilu etenkin haja-asutusalueilla ja maaseudulla on usein välttämätöntä. Perussuomalaiset kannattaa autoveron laskemista alemmaksi, jolloin samalla saadaan uudistettua autokantaa.
– Olemme myös kritisoineet biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, eli että sitä ei pitäisi tehdä muita EU-maita korkeammin tai aikaisemmin.
Mitä sähköautoihin tulee, Puisto muistuttaa, etteivät myöskään sähköautot ole täysin päästöttömiä.
– Vaikka sähköautoilla ei ole paikallispäästöjä, muita päästövaikutuksia saattaa olla. Lisäksi tällaisten autojen tuotannossa ja akkuteollisuudessa tarvitaan erilaisia metalleja kuten kobolttia ja nikkeliä. Kuitenkin sähköautot ovat tulevaisuutta, ja myös me haluamme olla siinä mukana, eli perussuomalaiset kannattaa täyssähköautojen vapauttamista arvonlisäverosta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- polttoaineet ympäristö- ja energiapolitiikka Sähköautot päästötavoitteet sähkönsiirto sähkövero Kivihiili Autoilu Sakari Puisto ilmastopolitiikka Suomi perussuomalaiset Asuminen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on julkaistu

PS:n puoluehallitus: autoilijoiden niskat yritetään taittaa, vaatimukset ovat täysin kohtuuttomia

Perussuomalaiset lähtevät yhteisistä ilmastoneuvotteluista: ”Tavoitteet ovat utopistisia eikä kukaan puhu maksajista”

Putkonen: Perussuomalaiset ovat ainoita, jotka taistelevat suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta – “SDP petti duunarit olemalla vihreämpi kuin vihreät itse”

Kenen hartioille ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset kasataan? Halla-aho puolusti puheenjohtajien paneelissa lähiruokaa ja duunariperheen oikeutta lomalentoon

Elomaa: Sähkönsiirtohinnat kuriin kansallisella ohjelmalla – ”Haastan kaikki puolueet mukaan”

Financial Times: Perussuomalaisten rajun kannatusnousun takana selkeä vaihtoehtoinen ympäristöpolitiikka

Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää