Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Toimi Kankaanniemi eivät usko Suomen hallituksen linjan korjaavan euroaluetta. He jättivät EU-asioita käsittelevään Suureen valiokuntaan eriävän mielipiteensä hallituksen linjalle.
Vähämäen ja Kankaanniemen mukaan hallituksen linja johtaa erityisesti kriisimaissa poliittisiin vaikeuksiin, koska leikkauspolitiikka voi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Kansanedustajat haluavat palauttaa markkinoiden riskihinnoittelun, koska nyt EKP pitää osto-ohjelmillaan riskit piilossa ja velkaantumisinnon reippaana.
Liikaa vikoja
EKP:n ostot ovat tuottaneet Suomellekin tappioriskejä, mitkä realisoituessaan ulottuvat kymmeniin miljardiin euroihin.
Suomen kaavailemissa kahdessa jo esitetyssä vaihtoehdossa on liikaa vikoja. Yhtenä ehdotuksena on yhteisvastuun kasvattaminen erillisellä euroalueen budjetilla. Hallitus on suhtautunut nihkeästi tähän vaihtoehtoon, joten toinen ehdotus markkinakurimallista on jäämässä Suomen ainoaksi linjaksi.
Euroalue voi hajota
PS-kansanedustajat esittävät, että Suomen tulee harkita myös kolmatta vaihtoehtoa. He muistuttavat talousasiantuntijoiden varoituksista, joissa Suomen aprikoima markkinakurimalli tulee johtamaan seuraavassa taantumassa ennennäkemättömän suureen eurokriisiin.
Vähämäki ja Kankaanniemi toteavat, että hallituksen linja torjua yhteisvastuun kasvattamista on aivan perusteltua.
Kolmannessa vaihtoehdossa tulee varautua siihen, ettei euroalue kestä kuitenkaan markkinakurin mallia, jossa köyhemmissä euromaissa vaadittaisiin rajua leikkauspolitiikkaa. Suomen tulisi myös varautua siihen, ettei Suomikaan pysy euromaana koko yhteisvaluutta-alueen alkaessa repeillä.
Suomen tulisi kartoittaa tarkasti euroalueen hätärahoituksen ja EKP:n tukiostojen riskit. Vähämäki ja Kankaanniemi painottavat analyysin tarvetta EKP:n osto-ohjelman synnyttämistä piilevistä riskeistä Suomen taloudelle.
Valtiolainoissakin piilee riskejä
PS-kansanedustajat muistuttavat, ettei kaikkia euromaita voi nykykäytännön mukaan pitää riskittöminä. Euromaiden rahoittajiksi ryhtyneiden sijoittajien tulisi saada vapaasti miettiä sijoituksiensa riskiä ja hinnoitella luottonsa riskikartoitustensa pohjalta.
Eurokriisin käytetty malli on kestämätön. Riskittömiksi sijoituksiksi miellettyjen euromaiden valtiolainojen luottotappiot sysättiin lopulta yhteisvastuullisesti euromaiden veronmaksajien hoidettaviksi.
Valtiolainojen riskittömyys tarkoittaa, ettei pankin tarvitse laittaa lanttiakaan sivuun ostaessaan euromaan luottoja. Tappioiden iskiessä pankeilla ei ole siten puskuria tappioiden varalle.
Vähämäen ja Kankaanniemen mielestä ongelma voitaisiin ratkaista nostamalla maakohtaisesti pääomavaatimuksia. Korotukset tulisi tehdä pienin askelin markkinakaaosta välttäen.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
