PS-kansanedustajan terveiset Etiopiasta: Vain kohdennettu kehitysapu toimii

Suomen suurlähetystö – suurlähettiläs Leo Olasvirran johdolla – tarjoili tiukan asiapaketin Etiopian taloudesta, poliittisesta tilanteesta sekä luonnollisesti suhteesta lähinaapurimaihin, eritoten Somaliaan. Paikalla olivat lähetystöneuvos Kaisa-Reetta Karhu, lähetystösihteeri Janne Oksanen, toimistosihteeri Maria Vehviläinen, maahanmuuttoasiantuntija Johanna Väänänen ja poliisiyhteysupseeri Christian Jokinen.

Johanna Väänänen kertoi Addis Abeban suurlähetystön hoitavan suurimman osan mm. somalien perheenyhdistämiseen liittyvistä perhesidehaastatteluista, joita vuonna 2012 oli kaikkiaan 1 084. Edustustossa haastatellaan kaikki aikuiset hakijat, yli 10-vuotiaat perheen biologiset lapset sekä yli 6-vuotiaat kasvattilapset. Edustustossa on tällä hetkellä neljä haastattelijaa, jotka ovat melko ylityöllistettyjä. Helmikuussa 2013 oli vireillä 3 800 Somalian kansalaisen hakemusta, vanhimmat haastattelua odottavat tapaukset ovat vuodelta 2010.

Turvapaikan hakijat vähentyneet

Vuonna 2011 astui voimaan muutos matkakustannusten korvaamiseen. Maahanmuuttovirasto korvaa tästedes vain turvapaikan saaneiden tai kiintiöpakolaisten perheenjäsenten matkakulut Suomeen. Samalla lisättiin perheenyhdistämisprosessiin laillisen oleskelun vaatimus, joka tarkoittaa sitä, että Etiopiassa turvapaikkaa hakevan somalin tulee oleskella Etiopiassa laillisesti.

Vuoden 2012 alusta alkaen Suomessa asuva perheenkokoaja ei voi enää laittaa perheenyhdistämishakemusta vireille Suomesta käsin, vaan hakijoiden on itse tultava Suomen edustustoon hakemuksen tekemistä varten. Lisäksi tulkkauskulut veloitetaan nykyään hakijoilta.

Oleskelulupatilanteesta Johanna Väänänen kertoi, että Somalian kansalaisten hakemusten kokonaismäärä laski merkittävästi vuonna 2012, jolloin niitä oli 551. Vastaava luku edelliseltä vuodelta oli 1 918. Somalialaisia koskevia oleskelulupapäätöksiä tehtiin vuonna 2012 yhteensä 2 527, joista vain 473 oli myönteisiä. Vastaavat luvut koskien etiopialaisia olivat: 141 hakemusta, joista myönteisiä 110.

Nuoria värvätään terroristijärjestöön

Poliisiyhteysupseeri Christian Jokinen kertoi maan turvallisuustilanteesta ja erityisesti terrorijärjestön Al Shabaabin toiminnasta alueella. Al Shabaab pyrkii värväämään riveihinsä nuoria varsinkin maaseudulta, jossa väestö on köyhää ja kouluttamatonta. Värvääjät lupaavat lapsille ilmaista koulutusta ja onnistuvat näin houkuttelemaan lapsia ja nuorisoa.

Kävimme tutustumassa Addis Abeban somaliyhdyskuntaan, jossa on asukkaita noin 150 000. Puolet yhteisöstä on alle 17-vuotiaita ja heistä vain prosentilla on mahdollisuus käydä koulua, koska valtion kouluja ei alueella ole, ja yksityiskoulut ovat kalliita. Samoin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksityisiä ja vain varakkaimpien saatavilla. Somaliyhteisön puhemies Mohammud Issa onkin perustellusti huolissaan Al Shabaabin värväystoiminnasta yhteisön keskuudessa.

Vesihuollon ja hygienian parantaminen

Vierailumme ehdottomasti mielenkiintoisin osuus oli se, kun lensimme Addis Abebasta muutaman sadan kilometrin päähän Bahir Dariin, josta siirryimme autoilla Benishangul Gumuzin lääniin, ja edelleen Genet Mariamin Woredaan (kuntaan). Matkalla asiantuntijana ja oppaana toimi tohtori Mikaela Kruskopf, joka toimii kehitysyhteistyöpalveluja tuottavan Niras Finland –nimisen konsulttiyhtiön palveluksessa projektin johto- ja konsultointitehtävissä Etiopiassa.

Tutustuimme kohdennetulla kehitysavulla rahoitettun FinnWASH BG vesihuolto-ohjelman tuloksiin Genet Mariamin kylässä (Dafili Water Gravity Scheme). Ohjelma on tukenut paikallisviranomaisia vesihuollon parantamisessa Genet Mariamissa siten, että käytössä olleet luonnonlähteet on suojeltu betonirakentein. Lähteistä vesi johdetaan putkistoa pitkin painovoimaisesti vedenjakopisteisiin, peseytymis- ja pesupaikkoihin sekä viljelysten kasteluun ja eläimille. FinnWASH BG projektin tarkoituksena on auttaa paikallishallintoa saamaan koko läänin väestö puhtaan juomaveden ja sanitaation piiriin. Genet Mariamin kylässä toimintaa esitteli FinnWASH BG:n suomalainen työntekijä Tapio Niemi.

Kylä on esimerkki siitä, miten FinnWASH BG projekti tukee ruohonjuuritasolla kylien asukkaita perustamaan kestävää ja toimivaa vesihuoltoa ja saniteettia kyläläisten tarpeisiin. Kyläläiset on sitoutettu käyttämään, mutta myös ylläpitämään vesijärjestelmiä pienellä vuosimaksulla, joka käytetään järjestelmän huoltoon. Kun on jotain omaa, niin siitä pidetään hyvää huolta. Kylän asukkaiden ylpeys omasta vesijärjestelmästä olikin silmin nähtävää.

Maanparannusta ja taistelua sadetta vastaan

Toinen merkittävä projekti on Tana Beles WME, jonka tarkoituksena on tukea Etiopian hallitusta vesivarainhallinnon kehittämisessä, ja erityisesti eroosiontorjunnassa Sinisen Niilin valuma-alueella. Tätä projektia johtaa suomalainen Veli Pohjonen. Projekti on osa Tana Beles Integrated Water Resource Development –hanketta, joka on Maailmanpankin lainoittamaa. Suomi on mukana Maailmanpankin kautta, mutta myös kahdenvälisen Tana Beles WME –projektin kautta.

Etiopian maaseudulla perheiden viljelemien maa-alojen koko on pieni, keskimäärin noin hehtaarin suuruinen. Maa on kukkulaista, ja sadekausien aikana vesi vie pintamaan mukanaan. Rinteisiin onkin alettu kaivaa ojitusta ja pengerrystä sekä terasseja, jotka estävät sadeveden aiheuttamat maanvyöryt ja helpottavat veden imeytymistä maahan. Ne myös pitävät pintamaan pelloilla sen sijaan, että se valuisi vesistöihin.

Muutosvastarintaa on ollut jonkin verran, sillä pengertäminen pienentää ennestään pienen maatilkun viljelypinta-alaa. Mutta jos vaihtoehtona on ollut koko maapalstan menettäminen sadevesien mukana, on pengertäminen ainoa vaihtoehto. Asenneilmapiirin muutoksessa ovat apuna olleet ne viljelijät, jotka ovat maansa pengertäneet. He kertovat kokemuksistaan maanmiehilleen. Näin toiminta laajenee ”vertaistuen” avulla eikä ulkopuolisen ”sanelemana”.

Sadekautena, joka kestää normaalisti toukokuusta lokakuuhun, sademäärät ovat niin valtavat, että iso osa maaseudun tiestöstä on täysin ajokelvotonta. Maa-aineksen koostumus on mielenkiintoista. Kuivan kauden aikaan tiet ovat karkean soran peittämiä, joukossa on jopa jalkapallon kokoisia kivenmurikoita. Sateen alkaessa tiet muuttuvat välittömästi saippuanliukkaiksi, joissa etenemisen suunta ja vauhti on yleensä kiinni vain painovoimasta.

Lij Amberan kylässä pääsimme tutustumaan käytännössä kuinka tehokas toimenpide pengerrys on. Meitä oli odottamassa parisataapäinen kyläläisten joukko, joka otti meidät sankareina vastaan. Edustimmehan suomalaisia parlamentaarikkoja, jotka ovat antaneet heille rahaa viljelymaidensa pelastamiseen. Itse asiassa olimme ensimmäisiä ulkomaisia parlamentaarikkoja, jotka ovat vierailleet näin syvällä maaseudulla.

Demokratian luominen alkaa ruohonjuuritasolta

Kaiken kaikkiaan vierailu Etiopiassa piti sisällään paljon mielenkiintoista. Autokuntia arvottaessa minulla oli onni päästä samaan autoon oppaamme Mikaela Kruskopfin kanssa. Pitkillä automatkoilla 20 kilometrin matkaan saattoi kulua toista tuntia teiden kunnosta riippuen. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja mm. kehitysavusta ja kehitysyhteistyöstä. Kruskopf oli kanssani samaa mieltä, ettei kohdentamaton, ns. budjettirahoitus ole paras mahdollinen tapa kehitysavulle. Matkalla saimme nähdä, miten paljon tehokkaampaa on kohdennettu avustaminen. Kun siihen liitetään autettavien ihmisten sitouttaminen hankkeisiin, on hyvät mahdollisuudet, että toiminta jatkuu itsenäisenä sen jälkeen, kun avustusjärjestöt ovat poistuneet.

Demokraattisen yhteiskunnan luominen alkaa ruohonjuuritasolta. On toki tärkeää, että vapailla vaaleilla voi valita edustajansa parlamenttiin, mutta enemmän merkitsee se, että voi olla itse mukana käytännön toimin saavuttamassa jotain parannusta elinolosuhteisiinsa, olisi se sitten puhdas juomavesi tai viljelyskelpoinen maa.

Näkemämme kaltaisesti hoidettuihin projekteihin tulisikin kehitysapumme suunnata. Samalla kun karsisimme tehottomia budjettirahoituksia, voisimme merkittävästi pienentää kehitysavun määrää omien apua tarvitsevien kansalaistemme hyväksi – varsinkin nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa.

Pakolaisuuteen ajavien ongelmien ratkaiseminen lähtömaassa olisi paras tapa torjua pakolaisvirtoja. Valitettavasti ne tahot, jotka ovat pakolaisuuden takana, ovat usein samat, joiden pitäisi huolehtia kansoistaan.

Edellä mainitut vuosina 2011 ja 2012 tehdyt tiukennukset turvapaikan ja perheenyhdistämisen hakijoiden ehtoihin ovat vähentäneet hakijamääriä. Silti perheenyhdistämistutkimuksiin ja oleskelulupahakemusten käsittelyyn tulee varata riittävästi resursseja. Tässä säästetty euro tulee moninkertaisina kuluina takaisin, jos samat tehtävät yritettäisiin tehdä koti-Suomessa.

(Teksti on julkaistu Perussuomalainen 5/2013 -lehdessä)