

LEHTIKUVA
Viikon 10/2015 luetuin
PS: Kalastuslakiesitys tekee kotitarvekalastajista yrittäjiä
Hallituksen esittämä kalastuslaki uhkaa pakottaa kotitarvekalastajat yrittäjiksi. Harrastuskalastaja saisi myydä luvatta vain sata kiloa kalaa vuodessa. Tämä sisältyy maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön uudeksi kalastuslaiksi. Valiokunta esitti mietintönsä eduskunnassa tiistaina. Perussuomalaiset jättivät esitykseen jyrkän vastalauseen.
Jos laki menee läpi, se tulee voimaan ensi vuoden alussa.
Elinkeinoilmoitus jopa
parin suuren saaliin vuoksi
Esityksen mukaan jokaisen kotitarvekalastajan, joka myy enemmän kuin sata kiloa kalaa vuodessa, täytyy ilmoittautua ammattikalastajaksi eli tehdä elinkeinoilmoitus kaikkine siihen liittyvine velvoitteineen.
Tämä tarkoittaa yritysilmoitusta, alv-velvollisuutta ja saaliiden ilmoitusvelvollisuutta. Sata kiloa voi tulla täyteen yhdellä syksyisellä verkkoapajalla jo neljällä verkolla, kahdeksasta puhumattakaan.
Verotuksessa on toisaalta useita luokkia: arvonlisäverolla on nyt 855 euron alaraja, jota nostetaan parhaillaan 10 000 euroon.
Saaliit täytyisi ilmoittaa ely-keskukselle joka tapauksessa. Verottaja saa tiedon kalan myyntituloista yrittäjiä valvovan kaupparekisterin kautta. Niiden tietojen pohjalta verottaja voisi aikanaan määrätä kotitarvekalastajalle myös kalakauppaa koskevat lisä- ja ennakkoverot.
Korkeintaan kahdeksan verkkoa
Esityksen mukaan verkkoja saa pitää vedessä korkeintaan kahdeksan. Perussuomalaiset vastustaa tätäkin muutosta. Mietinnön mukaan rajoitus poistetaan 67. leveyspiirin pohjoispuolelta, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen päin.
Oppositio vaati rajoituksen poistamista vähintään poronhoitoalueen alueelta. Byrokratiaa lisääviä esityksiä on ajanut varsinkin SDP tukenaan vihreät, jotka olisivat halunneet rajoittaa jopa katiskapyyntiä jokisuiden alueella.
Byrokratiaa lisätään
Molemmat suuret oppositiopuolueet vastustivat esityksen pyrkimystä siirtää kalastuksen sääntelyssä valtaa vesialueiden omistajilta ely-keskuksille.
– Se on moitittavaa, että kalastuskunnilta ollaan viemässä vesistöjen hallinnointia ely-keskuksille, eikä se voi olla tarkoituksenmukaista aikana, jolloin byrokratiaa pyritään vähentämään. Kun kalastusseuroilta ja osakaskunnilta viedään lupamaksutulot, loppuvat myös istutukset, perussuomalaisten vastalauseessa sanotaan.
Verkkomäärän vähentäminen ja silmäkokomääräykset vähentävät saalisvarmuutta.
– Kun saalisvarmuus on heikentynyt ja verkkojen määrää rajoitetaan, kuluttajat ostavat kalaa enemmän kaupasta, jolloin kotitarvekalastus vähenee, vastalauseessa moititaan.
Kotitarvekalastuksen loppu
Pyynnin vähentyminen lisää särkikalojen osuutta, mikä heikentää vesistöjen laatua entisestään.
– Kotitarvekalastus on ollut Suomessa aina arvostettua leivänjatketta ruokapöydässä. Valitettavasti ruokapöytiemme kala tänä päivänä on kotimaista vain noin kymmenen prosentin verran. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt viime vuosina huolestuttavasti, vastalauseessa jatketaan.
– Tällä lakiesityksellä lopetetaan kotitarvekalastus kokonaan. Tavoitteiksi asetettuja päämääriä ei tavoiteta tämän lakipaketin avulla, koska menetelmät ja tavoitteet ovat räikeässä ristiriidassa, perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa ja vaatii lakimuutosesitystä uuteen käsittelyyn seuraavalla vaalikaudella.
Heikkilä: Alueiden eroja
ei huomioitu tarpeeksi
Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Heikkilän (ps.) mukaan valiokunnan esitys ei huomioi tarpeeksi alueellisia eroja. Esimerkiksi kahdeksan verkon raja voi olla perusteltu etelässä, jossa on runsaasti kalastajia, mutta pohjoisessa, jossa on laajat vesistöt ja vähän kalastajia, perusteita ei ole. Vesistöjen kestävyys olisi voitu päättää paikallisen tiedon pohjalta.
Esityksestä poistettiinkin joitakin hullutuksia. Kuten se, että kalaa ei olisi saanut myydä kuin viisi kiloa kerrallaan.
– Sen mukaan 20 kilon lohi olisi pitänyt myydä pala kerrallaan neljänä päivänä. Tämä olisi koskenut lähinnä pohjoisen lohijokia, Heikkilä selvittää.
– Perussuomalaiset vastustavat ylimääräisen kalan myynnin rajoitusta: se olisi pitänyt sallia. Kiloraja on kohtuuton.
Maksuilla rahoitetaan
byrokraattien palkkaamista
Heikkilän mielestä mietinnön vuoksi täytyy olla huolissaan vesialueiden omistajien kalastusoikeuksista: se siirtää kalastusoikeuksien myöntämisen ely-keskuksille. Se oli suuri syy vastalauseeseen: kalastuskunnat olisivat voineet yhä päättää itse kalastuslupien määrästä. Myös kalastuslupa muuttuu kalastonhoitomaksuksi.
– Tämähän kohtelee kaltoin maanomistajia, jotka omistavat järvenrannan ja ovat kalastusoikeudellaan voineet pitää katiskaa rannassa. Jos ei viehekalastusta ole harrastanut, ei ole tarvinnut hankkia viehekalastuslupaa. Maaseutuväestöä tämä kohtelee kaltoin: joutuu hankkimaan kalliimman viehekalastusluvan, vaikkei sitä harrastaisikaan tai kalastaisi toisessa maakunnassa, Heikkilä ruotii.
– Esityksessä sanotaan, että maksuilla hoidettaisiin vesistöjä. Mutta siitä käy ilmi myös rahastuksen tarkoitus: että rahoilla palkattaisiin lisää virkamiehiä, Heikkilä paheksui.
Rajamäen rykmentin aikaansaannosta
Mietintö oli muutenkin karu kompromissi: puheenjohtaja Jari Lepän (kesk.) mukaan sitä ei kannattanut kokonaisuudessaan juuri mikään ryhmä. Se haluttiin saada kuitenkin pienin korjauksin, joita edellytti myös perustuslakivaliokunta. Kokoomuksen Janne Sankelo sanoi, ettei toisaalta sitä kukaan täysin ehdottomasti vastustanutkaan.
Kalastusasioita pitkään ajanut Kari Rajamäki (sd.) muisteli valiokunnan palanneen kuin 1990-luvulle, jolloin hän ajoi läpi läänikohtaisen kalastusluvan. Hän on käynyt sotaansa maata omistamattomien kalastajien puolesta maanomistajia vastaan.
– Toivon, että keskustan ja perussuomalaisten edustajat kertoisivat salissa avoimesti koko kansalle, miksi he vastustavat kalastusoikeuksien kehittämistä ja pitämistä jopa nykyisellään olemasta – ja RKP myös, Rajamäki toivoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sosialisoiko hallitus kalavedet?
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää