Perussuomalaisten keskeinen tavoite, ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuus nytkähti perjantaina pikkuisen eteenpäin eduskunnan äänestyksessä. Näin kävi siitäkin huolimatta, että puolueen kannattama kansalaisaloite ruotsin kielen valinnaisuudesta kaikilla kouluasteilla kaatui äänestyksessä.
Kansalaisaloite kaatui äänin 134 kyllä, 48 ei, yksi tyhjä ja poissa 16.
Luvut tarkoittavat, että ruotsin valinnaisuutta puolsi perussuomalaisten lisäksi vain toistakymmentä muiden puolueiden edustajaa.
Asia etenee
ensi vaalikaudella
Perussuomalaisten asiaa edisti lopulta kokoomuksen Pauli Kiurun lausumaesitys, jossa edellytettiin, että tehdään selvitys siitä, voidaanko ruotsin opiskelun valinnaisuutta kokeilla jollakin alueella.
Kiurun lausumaehdotus hyväksyttiin äänin 93-89, pois 17. Tämä tulkittiin perussuomalaisten joukossa voitoksi.
– Oli hyvä, että Kiurun lausumaehdotus meni läpi ja kokeilulle annetaan mahdollisuus. Ehdotus edellyttää, että asiasta tehdään selvitys – ja varmaan moni kunta haluaa kokeiluun mukaan. Ja varmasti opiskelijatkin katsovat ilolla, että heidänkin näkemykset on huomioitu. Vaikka aloite hylättiin, sitä ei tyrmätty, Arja Juvonen arvioi.
Sivistysvaliokunnan perussuomalainen jäsen Ritva “Kike” Elomaa sanoi tienneensä suunnilleen heidät, jotka äänestävät kansalaisaloitteen puolesta. Alkuperäisen äänestyksen kaatuminen ei siis yllättänyt.
– Mehän kannatimme ruotsin vapaaehtoisuuden kokeilua sivistysvaliokunnassa ja hävisimme siinä äänin 9-8. Kansalaisaloitetta taas kannatimme vain me ja tyhjää äänestivät kokoomuksen Pauli Kiuru ja Sanna Lauslahti. Mutta Kiurun lausumaehdotus oli hyvä askel, joka vei meitä edes vähän eteenpäin, Elomaa aprikoi.
“Pelokkaita vellihousuja”
Vaikka kansalaisaloite kaatui melko odotetuin luvuin, toivottiin periaatteessa paljon parempaakin tulosta. Vuoden 2011 vaalikoneissa kansanedustajaehdokkaat ilmoittivat varsin laajasti kannattavansa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta: kannattajia saattoi olla jopa yli puolet.
– Muut edustajat ovat niin pelkureita että tuuli vie heitä yhtenään. Ensin ollaan vaalikoneessa samaa mieltä, mutta tosi paikan edessä käännetään takkia surutta. Vellihousuja, Teuvo Hakkarainen (ps.) moitti.
Mika Niikko (ps.) sanoi uskoneensa, että suurempi osuus edustajista olisi pitänyt kiinni lupauksistaan, mutta rohkeus ei riittänyt.
– Mutta Kiurun lausumaehdotuksen läpimeno oli hyvä askel eteenpäin, että kokeilu saadaan aikaan: pyörä lähti nyt pyörimään, eikä sitä pysäytä mikään – meni kymmenen vuotta tai enemmän, Niikko iloitsi.
Ainoa järkähtämätön
oli perussuomalaiset
Myös Pentti Kettunen (ps.) pohti vaalikonevastauksia. Moni edustaja äänesti taas tosipaikan tullen toisin.
– Tämäkin äänestys osoitti sen, että ainut puolue, joka pysyi linjallaan, oli perussuomalaiset, Kettunen korosti.
Hän kehui Kiurun esitystä siitä, että se antaa aikanaan esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Suomen koululaisille mahdollisuuden valita halutessaan venäjän kielen ruotsin sijasta.
– Niin etteivät koululaiset rasittuisi liikaa, Kettunen perusteli.
Vaalit vaikuttavat
Kuinka nyt kävi näin, että kokoomus, joka yleensä kannattaa pakkoruotsia Alexander Stubbin (kok.) johdolla, auttoi näin perussuomalaisia?
– Vaalit ovat edessä, se selittää, Kettunen myhäili eduskunnan kahviossa.
Perussuomalaisten kanssa kansalaisaloitetta puolusti 15 muiden puolueiden kansanedustajaa: Muutos 2011:n James Hirvisaari, keskustan Sirkka-Liisa Anttila, Timo Kalli, Anne Kalmari, Mirja Vehkaperä, Ari Torniainen, Markku Rossi ja Eero Reijonen sekä kokoomuksen Kalle Jokinen, vasenryhmän Markus Mustajärvi, vihreiden Osmo Soininvaara sekä SDP:n Mikael Jungner, Merja Kuusisto, Suna Kymäläinen ja vasemmistoliiton Jari Myllykoski. Tyhjää äänesti keskustan Mikko Alatalo.
“Kun ei ole ehdolla,
voi olla rehellinen”
Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo kertoi torstain keskustelussa pohtivansa vielä äänestämistään, mutta ei kuitenkaan puoltanut aloitetta.
Kaj Turunen (ps.) arvioi Jungnerin ja Soininvaaran esitystä, että hehän luopuvat molemmat edustajuudesta tänä keväänä.
– Kun ei ole enää ehdolla vaaleissa, voi olla rehellinen, Turunen kommentoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
