Perussuomalaisten keskeinen tavoite, ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuus nytkähti perjantaina pikkuisen eteenpäin eduskunnan äänestyksessä. Näin kävi siitäkin huolimatta, että puolueen kannattama kansalaisaloite ruotsin kielen valinnaisuudesta kaikilla kouluasteilla kaatui äänestyksessä.
Kansalaisaloite kaatui äänin 134 kyllä, 48 ei, yksi tyhjä ja poissa 16.
Luvut tarkoittavat, että ruotsin valinnaisuutta puolsi perussuomalaisten lisäksi vain toistakymmentä muiden puolueiden edustajaa.
Asia etenee
ensi vaalikaudella
Perussuomalaisten asiaa edisti lopulta kokoomuksen Pauli Kiurun lausumaesitys, jossa edellytettiin, että tehdään selvitys siitä, voidaanko ruotsin opiskelun valinnaisuutta kokeilla jollakin alueella.
Kiurun lausumaehdotus hyväksyttiin äänin 93-89, pois 17. Tämä tulkittiin perussuomalaisten joukossa voitoksi.
– Oli hyvä, että Kiurun lausumaehdotus meni läpi ja kokeilulle annetaan mahdollisuus. Ehdotus edellyttää, että asiasta tehdään selvitys – ja varmaan moni kunta haluaa kokeiluun mukaan. Ja varmasti opiskelijatkin katsovat ilolla, että heidänkin näkemykset on huomioitu. Vaikka aloite hylättiin, sitä ei tyrmätty, Arja Juvonen arvioi.
Sivistysvaliokunnan perussuomalainen jäsen Ritva “Kike” Elomaa sanoi tienneensä suunnilleen heidät, jotka äänestävät kansalaisaloitteen puolesta. Alkuperäisen äänestyksen kaatuminen ei siis yllättänyt.
– Mehän kannatimme ruotsin vapaaehtoisuuden kokeilua sivistysvaliokunnassa ja hävisimme siinä äänin 9-8. Kansalaisaloitetta taas kannatimme vain me ja tyhjää äänestivät kokoomuksen Pauli Kiuru ja Sanna Lauslahti. Mutta Kiurun lausumaehdotus oli hyvä askel, joka vei meitä edes vähän eteenpäin, Elomaa aprikoi.
“Pelokkaita vellihousuja”
Vaikka kansalaisaloite kaatui melko odotetuin luvuin, toivottiin periaatteessa paljon parempaakin tulosta. Vuoden 2011 vaalikoneissa kansanedustajaehdokkaat ilmoittivat varsin laajasti kannattavansa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta: kannattajia saattoi olla jopa yli puolet.
– Muut edustajat ovat niin pelkureita että tuuli vie heitä yhtenään. Ensin ollaan vaalikoneessa samaa mieltä, mutta tosi paikan edessä käännetään takkia surutta. Vellihousuja, Teuvo Hakkarainen (ps.) moitti.
Mika Niikko (ps.) sanoi uskoneensa, että suurempi osuus edustajista olisi pitänyt kiinni lupauksistaan, mutta rohkeus ei riittänyt.
– Mutta Kiurun lausumaehdotuksen läpimeno oli hyvä askel eteenpäin, että kokeilu saadaan aikaan: pyörä lähti nyt pyörimään, eikä sitä pysäytä mikään – meni kymmenen vuotta tai enemmän, Niikko iloitsi.
Ainoa järkähtämätön
oli perussuomalaiset
Myös Pentti Kettunen (ps.) pohti vaalikonevastauksia. Moni edustaja äänesti taas tosipaikan tullen toisin.
– Tämäkin äänestys osoitti sen, että ainut puolue, joka pysyi linjallaan, oli perussuomalaiset, Kettunen korosti.
Hän kehui Kiurun esitystä siitä, että se antaa aikanaan esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Suomen koululaisille mahdollisuuden valita halutessaan venäjän kielen ruotsin sijasta.
– Niin etteivät koululaiset rasittuisi liikaa, Kettunen perusteli.
Vaalit vaikuttavat
Kuinka nyt kävi näin, että kokoomus, joka yleensä kannattaa pakkoruotsia Alexander Stubbin (kok.) johdolla, auttoi näin perussuomalaisia?
– Vaalit ovat edessä, se selittää, Kettunen myhäili eduskunnan kahviossa.
Perussuomalaisten kanssa kansalaisaloitetta puolusti 15 muiden puolueiden kansanedustajaa: Muutos 2011:n James Hirvisaari, keskustan Sirkka-Liisa Anttila, Timo Kalli, Anne Kalmari, Mirja Vehkaperä, Ari Torniainen, Markku Rossi ja Eero Reijonen sekä kokoomuksen Kalle Jokinen, vasenryhmän Markus Mustajärvi, vihreiden Osmo Soininvaara sekä SDP:n Mikael Jungner, Merja Kuusisto, Suna Kymäläinen ja vasemmistoliiton Jari Myllykoski. Tyhjää äänesti keskustan Mikko Alatalo.
“Kun ei ole ehdolla,
voi olla rehellinen”
Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo kertoi torstain keskustelussa pohtivansa vielä äänestämistään, mutta ei kuitenkaan puoltanut aloitetta.
Kaj Turunen (ps.) arvioi Jungnerin ja Soininvaaran esitystä, että hehän luopuvat molemmat edustajuudesta tänä keväänä.
– Kun ei ole enää ehdolla vaaleissa, voi olla rehellinen, Turunen kommentoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Orpon hallitus aloitti 20. kesäkuuta 2023 ja minä sen mukana oikeusministerinä. Tänä lyhyenä aikana on ollut runsaasti opittavaa, mutta olemme yhdessä saaneet aikaan isoja asioita, kirjoittaa oikeusministeri ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri kolumnissaan.
Yhdysvalloissa myönnetään nyt laajalti, että presidentti Joe Bidenin henkisen tilan heikentyminen on ollut paljon pahempi ja pitkäaikaisempi ongelma kuin julkisuuteen on kerrottu. Bidenin avustajat, johtavat demokraattipoliitikot ja toimittajat ovat salailleet ongelmia ja suoranaisesti valehdelleet kansalle presidentin terveydentilaa koskien. Suomessakin valtamedia vaikeni Bidenin ongelmista lähes loppuun saakka.
Lue lisää
Lue lisää
