

LEHTIKUVA
PS: Eläinsuojelulain uudistuksessa pitäisi näkyä enemmän kunnianhimoa
Voimassa oleva eläinsuojelulaki on yli 20 vuotta vanha. Nyt lakia ollaan uudistamassa. Lakiesityksen sisällöstä on saatu jo aiemmin esimakua ja tänään hallitus julkisti esityksensä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista.
– Olemme laatineet useita kirjallisia kysymyksiä sekä kirjoituksia eläinsuojelulain epäkohdista. Peräänkuulutamme muun muassa tiukempia rangaistuksia eläinten kaltoinkohtelusta ja tehokkaampaa viranomaistoimintaa eläinsuojelun osalta. Olemme vaatineet jatkuvan juomavedensaannin turvaamista sekä tunnistusmerkintää pakolliseksi ainakin koirille, perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.
Lakiehdotus poiki runsaasti palautetta
Lakiehdotus oli jo alkuvuodesta lausuntokierroksella ja se poiki lähes 400 palautetta. Perussuomalaisten edustajien yhdessä laatima palaute oli yksi näistä.
– Nostimme palautteessamme esille muun muassa edellä mainitut tärkeät epäkohdat. Hallitus on nyt tehnyt linjauksensa siitä, miten lakiesitystä muutetaan saadun palautteen pohjalta. On hienoa, että hallitus on ottanut perussuomalaisten palautteen ainakin osittain tosissaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri toteaa.
Mahdollisuus jatkuvaan vedensaantiin
Eläinten mahdollisuutta jatkuvaan vedensaantiin parannetaan lakiesityksessä siten, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä.
Tämä on perussuomalaisten mukaan hyvä edistysaskel, mutta turkiseläinten osalta he eivät ole vielä tyytyväisiä.
– Niiden kohdalla jatkuvan vedensaannin vaatimus koskisi vain siitoseläimiä ja tulisi voimaan yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Hallituksella pitäisi olla kanttia turvata jatkuva juomavesi kaikille turkiseläimille. Turkiseläimet nuolevat janoonsa jatkossakin jääkalikkaa, kansanedustajat paheksuvat.
Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lakiin
– Koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin sisällyttäminen lakiin oli erittäin hyvä asia. Hienoa, että hallitus on ottanut vakavasti meidänkin palautteen tästä asiasta.
Kansanedustajat toteavat, että myös kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja samalla niiden rekisteröinti tietokantaan olisi ollut eläinten oikeuksien näkökulmasta hyvä uudistus.
– Sirutettu kadonnut eläin voidaan hyvällä prosentilla jäljittää ja palauttaa tehokkaasti takaisin kotiin. Siruttaminen ja rekisteröinti kaupanteon yhteydessä puolestaan rajoittaa pentutehtailua ja eläinten salakuljetuksia. Lisäksi tunnistusmerkintä edistää osaltaan vastuullista eläintenpitoa, koska eläimen hylänneet omistajat saataisiin turvamerkinnän avulla suuremmalla todennäköisyydellä vastuuseen teostaan.
Eläimille hyvinvointia tiloja hankaloittamatta
Lainsäädännön on perussuomalaisten mukaan tähdättävä ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen, mutta suomalaisten tilojen toimintaa ei saisi hankaloittaa liikaa ja siirtymäaikojen on oltava riittävän pitkät.
– Alkutuottajien kate on pieni, kun leijonan osa myyntihinnasta jää kaupalle. Tämä ei ole reilua tuottajia kohtaan. Kuluttajien vaatiessa eettisempiä tuotteita monilla tiloilla panostetaan eläinten hyvinvointiin, mikä edellyttää investointeja. Eettisemmän kotimaisen tuotannon pitäisi näkyä nykyistä voimakkaammin myös kuluttajien valinnoissa, kansanedustajat toivovat.
Viranomaistoimintaa tehostettava
Kansanedustajat huomauttavat, että viranomaistoimintaa eläinsuojelun osalta pitäisi tehostaa lakiuudistuksen yhteydessä tomerammin.
– Muun muassa kynnys ottaa kaltoin kohdeltu eläin pois omistajaltaan on liian korkea. Tähän ei ole tulossa riittäviä muutoksia lakiuudistuksen yhteydessä. Vahva omaisuudensuoja hankaloittaa vastaisuudessakin puuttumista eläimiin kohdistuviin väärinkäytöksiin. Tuomiot eläinsuojelurikoksista ovat heppoisia eikä valvontaan ole tarpeeksi resursseja. On pöyristyttävää, kuinka usein joudumme lukemaan lehdistä eläinten kaltoinkohtelusta. Tätä touhua ei voi vain katsella kädet taskussa.
– Hyvä eläintenpito ei valitettavasti ole itsestäänselvyys ja lakia sekä viranomaisia tarvitaan turvaamaan eläinten hyvinvointia. Lain olisi mahdollistettava puuttuminen ongelmatapauksiin heti kun ne tulevat tietoon – ei siinä vaiheessa, kun eläin on jo raato. Suomellakin on paljon parannettavaa eläinsuojelun saralla. Kahdeksan vuotta valmistelussa olleessa eläinsuojelulaissa pitäisi näkyä enemmän kunnianhimoa parantaa eläinten hyvinvointia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Eläinsuojelulakiin saatava eläimille itseisarvo

Elomaa ja Meri: Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo voimaan astuessaan – “Lakia on muutettava”

Elomaa ja Meri: Eläinsuojelulakia korjattava

Elomaa: Poliisille lisää panoksia eläinsuojelututkintaan

Meri: Suomenhevoset pelastettava – varsaraha takaisin kasvattajille

Meri vaatii eläimiin sekaantumisen kriminalisointia rikoslakiin: ”Eläinten asianmukainen kohtelu on sivistyneen yhteiskunnan mittari”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää