LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
PS ei hyväksy Suomen suhteellisesti muita EU-maita suurempia päästötavoitteita: “On mahdollista, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa”
Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Veikko Vallin, Minna Reijonen ja Sakari Puisto jättivät eriävän mielipiteen valtioneuvoston kirjelmään Euroopan komission ehdotuksesta LULUCF-asetuksen ja hallintomalliasetuksen muuttamisesta. Perussuomalaisten mielestä maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan hintana saattaa olla maatalouden alasajo.
– Valtioneuvosto ajaa tietoisesti ja julkisesti maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaisten mielestä esityksessä on ongelmia, joita valiokunnan lausunto ei mainitse. Esitys on taloudellisilta vaikutuksiltaan Suomelle ankara eikä huomioi maamme erityispiirteitä, toteaa Veikko Vallin.
Vähennystavoitteissa tulisi painottaa kustannustehokkuutta
Suomen väestö on noin 1,3 prosenttia EU:n väestöstä, ja maamme bruttokansantuote on noin 1,8 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Kuitenkin jäsenvaltioiden vähennystavoitteista vuosille 2026–2030 Suomen osuus olisi 5,7 prosenttia. Jäsenvaltiokohtaisen laskennan pohjana ovat jäsenvaltion hoidetun maan pinta-ala ja vuosien 2016–2018 nettopäästöt.
– Vähennystavoitteita asetettaessa, etenkin, jos ne ovat sitovia ja sanktioituja, tulisi nyt valitun mekaanisen laskutavan sijaan painottaa päästövähennyksien kustannustehokkuutta. Vähennyksiä kannattaisi toteuttaa siellä, missä toteuttaminen on edullisinta, sanoo Sakari Puisto.
Onko edessä maatalouden alasajo?
Esityksen mukaan maatalous otettaisiin vuodesta 2031 alkaen mukaan LULUCF-sektorin laskentaan. Tästä seuraisi, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maataloussektorilla tulisi pakolliseksi. Vaadittujen päästötavoitteiden aikaansaaminen olisi hyvin vaikeaa.
– On pidettävä mahdollisena, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa. Esitys saattaisi siten vaarantaa suomalaisten korkean elintarvikeomavaraisuuden, ruokaturvan ja ruoantuotannon kannattavuuden. Kansallinen liikkumavara on tässä asiassa riittämätöntä, toteaa Minna Reijonen.
Suomen metsäsuvereniteetti heikkenee
Esityksen mukaan komissio antaisi täytäntöönpanosäädöksen jäsenmaiden kasvihuonekaasujen kehityspolusta ja vuosittaisista poistumatavoitteista. Lisäksi komissio antaisi delegoidun säädöksen, joka koskee muutosta puutuotteiden tilinpidosta hiiltä varastoivien tuotteiden tilinpidoksi.
– Tämä laajentaisi tuoteluokkia, joiden hiilensidontavaikutus otetaan mukaan kasvihuonekaasujen tilinpidossa. Nähdäksemme tässä siirretään EU:lle merkittävää määrittelyvaltaa maamme päästötavoitteista pitkäksi aikaa, ja samalla metsäsuvereniteettimme heikkenee. Vastustamme päätäntävallan siirtoa EU:lle, sanovat perussuomalaiset.
Ensimmäisellä laskentakaudella 2021–2025 pysytään aiemmin sovitussa järjestelmässä. Vasta toisella kaudella, 2026–2030, päästötavoitteita kiristettäisiin tosissaan. Perussuomalaisten mielestä kohtuulliset siirtymäajat ovat sinällään usein perusteltuja, mutta tämä tekee myös poliittisesti liian helpoksi tehdä raskaita päätöksiä, kun käytännön toteutuksesta ja tulevien taloudellisten menetysten maksajista joutuvat päättämään vasta seuraavat hallitukset.
– Hieman samalla tavalla kuin nyt tehty velka on pois lapsiltamme, myös hallitusten seuraavien hallitusten puolesta tekemät sitovat päätökset ovat demokratian kannalta ongelmallisia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elintarvikeomavaraisuus maatalouden alasajo hallintomalliasetus metsäsuvereniteetti ylikunnianhimoiset tavoitteet kasvihuonekaasut ruuantuotanto päästötavoitteet Veikko Vallin Lulucf Minna Reijonen Talousvaliokunta Sakari Puisto ilmastopolitiikka perussuomalaiset Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan sähkömarkkinat järisevät – kuluttajien energialasku voi nousta viidenneksen
Ministerit Marin ja Saarikko intoilivat ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta – Purra: ”Hallitus on vihreän varauman vanki”
Euroopan energiahinnat uuteen ennätykseen – Norja varoittaa alhaisista vesivarannoista
Elomaa: Kotimaisen maatalouden alasajo ei ilmastonmuutosta jarruta
Ilmastoahdistus ei enää toimi: Greta Thunberg -ilmiö kyseenalaistetaan jo Ruotsinkin mediassa
Mäenpää: Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistettava
Kotimaisen maataloustuotannon tulevaisuus on vaarassa – Elomaa: Maataloustuottajat ansaitsevat reilun hinnan työstään
Mäenpää vaatii maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista: “Kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta”
Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – “Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää