Protektionismia Euroopan komissioon?
Euroopan komission huippuvirkamiehet varoittavat protektionismin nousevasta tarpeesta. Se merkitsee aimo harppausta täysin päinvastaiseen suuntaan, sillä Euroopassa on liputettu terhakkaasti globalisaation ja vapaan kaupan puolesta.
Politico uutisoi virkamiesten muistiosta, joka on tarkoitettu ohjenuoraksi tulevalle komissiolle.
Eurooppa ja erityisesti Saksa on joutunut sijaiskärsijäksi Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa. Tämän ulkopuolisen tekijän lisäksi Eurooppaan on muodostunut kasvava populistinen aalto. Populistipuolueet ovat rummuttaneet globalisaation tuomia lieveilmiöitä vastaan.
EU jäämässä jalkoihin
Virkamiesten selkeä huolenaihe on se, että unioni on jäämässä Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan jalkoihin. Kaksi suurinta talousmaata ovat tukkanuottasilla ja ne ovat korottaneet tulleja toistensa tuontituotteille.
Kiinan talous on hyytynyt kauppasodan vuoksi. Tämä talouden hitaamman kasvun aika on osunut Euroopan vientiteollisuuteen.
Tästä syystä EU:n tulisi purjehtia kohti unionia suojelevampaan kauppapolitiikkaan. Se voisi merkitä vapaakaupparajoituksia esimerkiksi Kiinan vahvasti subventoiduille aloille kilpailukyvyn turvaamiseksi. Komissio voisi käyttää myös ympäristötulleja.
Strategia Saksan ja Ranskan mieleen
EU:n muistio on erityisesti Saksan ja Ranskan mieleen. Brexitin myötä unionista poistuu vapaakaupan merkittävin puolestapuhuja, Iso-Britannia.
Ranska arveleekin protektionistisen talousmallin osuvan sopivaan aikaan uuden komission aloittaessa työnsä myöhemmin syksyllä.
Komissio voisi esimerkiksi höllätä valtionavustusten sääntöjä erityisesti unionille tärkeille aloille.
Suomen hallitus tukee vapaakauppaa
Kaikki unionin maat eivät kuitenkaan lämpene vapaasta kaupasta siirtymistä kohti protektionismia. Politico mainitsee Suomen tällaiseksi maaksi.
– Paras tapa tehostaa kilpailukykyä ei ole muurien rakentaminen, Suomen ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) kertoo Politicolle.
Skinnarin mukaan EU:n olisi parempi pysyä jatkossakin avoin liiketoiminnalle, kaupankäynnille ja investoinneille.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mäkelä ja Juvonen: Uusi hallitus on EU:n sätkynukke
Maahanmuuttokriittinen ryhmä sai lupaavan lähdön Euroopan parlamentissa
Ursula von der Leyen valittiin Euroopan komission puheenjohtajaksi rimaa hipoen – Perussuomalaiset äänestivät vastaan
Unkari uskoo von der Leyenin järkevöittävän EU:n politiikkaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää