Professori Ylellä: EU törmännyt hyvin hankalalla tavalla omaan arvopohjaansa – emme voi olla sinisilmäisiä, vapaa maahanmuutto romahduttaisi yhteiskuntamme perusrakenteet

Päättävissä pöydissä tiedetään Euroopan merkittävimmäksi haasteeksi pakolaiskysymys – tulijoita on enemmän kuin mitä kyetään taloudellisesti tai poliittisesti ottamaan vastaan. Rajojen avaaminen romahduttaisi yhteiskuntamme perusrakenteet. Samanaikaisesti suomalaisille kerrotaan, että rajoja ei voi sulkea, ihmisarvo kuuluu kaikille ja eurooppalaiset arvot estävät yhteistyön arvojen vastaisten maiden kanssa. Populisteiksi kutsutaan niitä, jotka sanoivat ääneen tabun ja vaativat sitä, mitä muissa maissa joko tehdään tai on jo tehty. Taloustoimittaja Juhani Huopainen arvioi sosiologian professorin Risto Heiskalan ja sisäministeri Kai Mykkäsen antia Ylen Brysselin koneen kahdessa jaksossa.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Risto Heiskala oli Ylen Brysselin Kone-ohjelman haastateltavana Euroopan Unionin tilanteesta ja lähitulevaisuuden haasteista.

“Arvot nykäistään esiin silloin, kun niistä on omalle kannalle hyötyä.”

Poliittisessa keskustelussa niinsanotut eurooppalaiset arvot ovat olleet viime aikoina voimakkaasti esillä. Heiskalan mielestä Euroopalla on yhteisiä arvoja, mutta niitä käytetään myös politikointiin:

– Poliittiselle arvokeskustelulle on aika luonteenomaista, että ne arvot nykäistään esiin silloin, kun niistä on omalle kannalle hyötyä.

Heiskalan mielestä arvot unohdetaan silloin, kun niistä ei ole omalla kannalle hyötyä, samalla toivoen, että kukaan ei huomaisi hattutemppua. Yhdessä sovitut ja ylös kirjatut arvot luovat kuitenkin pätevän pohjan arvostella vedättämistä yrittäviä.

Heiskala nostaa arvoista esimerkiksi ihmisoikeudet ja tasa-arvon, ja peräänkuuluttaa täsmällisyyttä: miten niitä voidaan, ja miten niitä ei voida soveltaa.

– Maahanmuuttokysymysten yhteydessä unioni on törmännyt hyvin hankalalla tavalla omaan arvopohjaansa ja se keskustelu on ihan kesken tällä hetkellä, ja todella hankalalla tavalla, Heiskala kertoo.

Oleellista Heiskalasta on määritellä, mitkä ihmisoikeudet kuuluvat EU-jäsenvaltion kansalaisuuteen ja EU-kansalaisuuteen. Ja erikseen, mitkä ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia ja kuuluvat kaikille ihmisille – myös niille, jotka eivät ole EU-kansalaisia ja haluaisivat tulla Eurooppaan.

– Me emme voi tässä tilanteessa tehdä sinisilmäisen ihanteellista ratkaisua, että me toivotamme avosylin tervetulleiksi kaikki ihmiset.

Puolen miljardin ihmisen talousalueena Eurooppa tuskin voi sallia kaikkien tänne haluavien afrikkalaisten tulemista:

– Jos se kävisi päinsä, se romahduttaisi meidän yhteiskuntamme perusrakenteet.

Heiskala peräänkuuluttaa jonkinlaista karsintaa ja periaatteiden soveltamisen ohjausta.

Tämän takia Heiskala peräänkuuluttaa jonkinlaista karsintaa ja periaatteiden soveltamisen ohjausta. Heiskalasta tämä on ”ihan avainkysymyksiä”, mutta se on kesken, ja se pitää ratkaista lähitulevaisuudessa.

Heiskanen ja toimittaja Maija Elonheimo keskustelivat myös EU:n sisällä vellovasta pirstaloitumisesta. Sekä EU-maiden sisällä että niiden maiden välillä on ristiriitoja ja yhteinen tarina ja tavoitteet puuttuvat. Heiskasen mielestä yhtenäistyminen edellyttää koneistoja kuten koulut tai tiedotusvälineet, ja muistuttaa, että perinteisesti yhtenäistymiset on hoidettu sotimalla.

Koska sotia tuskin moni haluaa, Heiskasesta olisi suositeltavampaa löytää yhteinen vihollinen, kuten vaikkapa ympäristöasiat, joiden hoitaminen olisi kaikkien etujen mukaista. Yhtenäisyyden lisääntyminen saattaisi lisätä yhteistyön mahdollisuuksia.

Sisäministeri Mykkänen: Euroopan rajat menevät kiinni, ellei sopua synny talven aikana

Maahanmuuttoon liittyvien kysymysten ratkaisua kiirehti myös sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) syyskuussa. Hän varoitti aiemmassa Brysselin koneen jaksossa, ettei Schengenillä ole enää paljoa aikaa.

Mykkäsen mielestä Euroopan pitää auttaa hädässä olevia meillä olevilla ”hyvin rajallisilla resursseilla”. Jos ”noin seuraavan talven aikana” EU ei pysty sopimaan turvallisten maiden listoista, joista tulleet voidaan pikakäännyttää, ja perustamaan yhteisiä turvapaikanhakijakeskuksia ja maihinnousukeskuksia, Euroopan vapaan liikkuvuuden Schengen-alue tuhoutuu. Mykkänen arvaa, että ratkaisujen jäädessä tekemättä ensin Italia sulkisi Välimeren osaltaan, ja muut maat seuraisivat esimerkkiä perässä ja rajat suljettaisiin.

Myös Mykkänen myöntää määrät ongelmallisiksi: Afrikassa ja Lähi-Idässä on 70 miljoonaa ihmistä sisäisinä pakolaisina, ja Mykkänen arvelee, että tuskin kukaan Suomessa tai Euroopassa rehellisesti ajattelee, että heidät kaikki voitaisiin ottaa Eurooppaan. Tämä on Mykkäsestä tabu, jota ei haluta sanoa.

Mykkäsen logiikalla Eurooppa voi ottaa vain rajallisen määrän pakolaisia, ja muistuttaa lisäksi, että Euroopassa Geneven pakolaissopimusta noudatetaan tarkemmin kuin muualla kehittyneessä maailmassa. Oliko tämä vihjaus, että sitä sopimusta ei tarvitsi tulkita niin voimakkaasti turvapaikanhakijoiden eduksi?

Toimittajan kommentti: Kokoomus kaksilla rattailla, varsinainen maali ”liberalisointi”

Kaikesta hyssyttelystä huolimatta päättävissä pöydissä tiedetään Euroopan merkittävimmäksi haasteeksi pakolaiskysymys – tulijoita on enemmän kuin mitä kyetään taloudellisesti tai poliittisesti ottamaan vastaan. Toistaiseksi on estetty turvapaikanhakijoiden saapumista ulkorajoille tekemällä Turkin ja Libyan kaltaisten maiden kanssa yhteistyötä ja suurin osa Euroopan maista on ottanut käyttöön sisärajatarkastukset.

Rajoja ei voi sulkea, ihmisarvo kuuluu kaikille ja eurooppalaiset arvot estävät yhteistyön arvojen vastaisten maiden kanssa?

Samanaikaisesti meille kerrotaan, että rajoja ei voi sulkea, ihmisarvo kuuluu kaikille ja eurooppalaiset arvot estävät yhteistyön arvojen vastaisten maiden kanssa. Syystä tai toisesta Kiina, Libya, Turkki ja moni, moni muu maa sopii yhteistyötahoksi. Ongelmallisina päättäjät näkevät lähinnä Itä-Euroopan tai USA:n kaltaiset maat, joita pidetään populistisina ja eurooppalaisten arvojen vastaisina – sekä EU-maiden sisällä vellovat populistiset puolueet – jotka ovat, yllätys yllätys, todenneet jo aiemmin, että kaikkia Eurooppaan haluavia ei voida ottaa vastaan ja että rajat pitää laittaa kiinni.

Varmasti jotkut poliittiset päättäjät ovat aidosti huolissaan vastakkainasettelun kasvamisesta ja fasismista. Mutta todennäköisesti päättäjille kysymyksessä on myös yhteisen vihollisen maalaaminen: Kutsutaan populisteiksi niitä, jotka sanoivat ääneen tabun ja vaativat sitä, minkä muut ovat jo tehneet tai ovat tekemässä.

Mykkänen kertoi hiljattain, että perussuomalaisten tavoitteet ovat epähumaaneja ja ääriajattelua:

– Minusta on aika epähumaania sanoa, että meidän ei tarvitsisi auttaa mitenkään henkilökohtaisesti vainottuja ja hädänalaisia. Perussuomalaiset ovat samaan aikaan ajamassa alas sekä kehitysapua, kiintiöpakolaisjärjestelmää että maahantuloa rajojen yli. Minusta se on ääriajattelua.

Meneillään ovat suuret hevoskaupat. Kokoomus haluaa hinnalla millä hyvänsä poistaa työperäisten oleskelulupien tarveharkinnan.

Näin siis sisäministeri, jonka toimialaan kuuluvat mm. poliisiasiat, rajaturvallisuus ja maahanmuutto. Ilmeisesti ajatus, että kehitysavussa siirryttäisiin verotuksen sijasta vapaaehtoisuuteen pohjautuvaan malliin, on liian liberaalia kokoomukselle. Ovatko Tanskan keskustaoikeistolaisen hallituksen päätös syyskuussa 2016 nollata kiintiöpakolaisten määrä, tai useimpien eurooppalaisten maiden käyttöönottamat rajatarkastukset, myös ääriajattelua ja epähumaania kokoomusjohdolle? Kokoomuksessa tiedetään edessä olevan humanitaarisen maahanmuuton torjuntatalkoot, ja tämänhetkisenä suunnitelmana on toteuttaa se ottamalla vain rajattu määrä turvapaikanhakijoita, ja muilta suljetaan rajat.

Meneillään ovat suuret hevoskaupat. Kokoomus haluaa hinnalla millä hyvänsä poistaa työperäisten oleskelulupien tarveharkinnan. Samanaikaisesti valmistellaan ulkomaalaisten Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyn helpottamista. Tavoitteena on sosiaaliturvan ulottaminen kaikkiin töiden tai opiskelujen takia maahan muuttaneisiin heti ensimmäisestä maassaolopäivästä alkaen ja hyvin matalalla tulorajavaatimuksella. Yhtälönä tämä on erittäin vaarallinen.

Kokoomus ei piittaa humanitaarisen maahanmuuton tai työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poiston aiheuttamista kustannuksista. Yhtälöstä ei saa maamme etujen kannalta positiivista mitenkään, ellei seuraava askel ole sosiaaliturvan muuttaminen ”kannustavammaksi” eli vastikkeelliseksi. ”Kannustavuus” on kuitenkin yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla ulotettava kaikkiin suomalaisiin. Ehkä se onkin se varsinainen tarkoitus. Sitä ei kuitenkaan ääneen sanota. Yhteisestä vihollisesta, eli ääriajattelusta ja epähumaanisuudesta, puhutaan senkin edestä. Onko hirttäytyminen tarinaan populismista yhteisenä vihollisena yhtenäisyyttä rakentavaa – vai sitä tuhoavaa?

Minusta tämä on epähumaania ja ääriajattelua.