Professori Virén peräänkuuluttaa paljon sofistikoidumpaa puhetta maahanmuutosta – ”Tarvitaan kunnon selvityksiä eikä vain toteamuksia Kataisen tapaan”
Professori Matti Virén kysyi Suomen Perusta -ajatuspajan tilaisuudessa: eikö ole muita vaihtoehtoja talouden ongelmien hoitamiseen kuin maahanmuutto? Hän peräänkuuluttaa enemmän julkista keskustelua siitä, minkälaista maahanmuuttoa Suomeen tarvitaan.
– Jos yritämme parantaa talouden keskimääräistä huoltosuhdetta, niin alkeellinen matematiikka kertoo, että pitäisi saada maahanmuuttajia, joiden keskimääräinen huoltosuhde on parempi kuin kantaväestöllä, Virén toteaa.
– Valitettavasti siltä ajalta, joka ylipäätään voidaan havaita, maahanmuuttajien huoltosuhde on ollut huonompi kuin kantaväestöllä.
– Kun puhutaan julkisista menoista, on kysymys rahasta. Ei nuppiluvuista. Tämä on se asia, joka on kokonaan unohtunut. Jos seuraatte hallituksen tiedonantoja, niin siellä koko ajan vain hoetaan sitä, että työllisyysaste pitäisi saada nousemaan 72 prosenttiin. Mutta missään ei sanota sanaakaan siitä, minkälaisista töistä olisi kyse? Onko näiden töiden tuntipalkka 5 vai 50 euroa?
Virénin mukaan liian yksinkertainen viestintä työllisyysasteesta saa hänen karvansa pystyyn. Ei Suomelle ole ongelma saada maahan ihmisiä, jotka ovat tulonjakotaulukon vasemmassa laidassa. Mutta meidän pitäisi saada Suomeen hyvätuloisia ihmisiä, jotka parantavat valtion rahatilannetta.
– Kun seurataan yksilötasolla muutosta, niin totta kai työllisyydessä tapahtuu lähestymistä kantaväestön lukuihin, mutta tämä on hirveän hidasta. Vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkään ei kantaväestöä saada kiinni.
Virén esittää kärjistetyn laskelmaesimerkin: ”Olkoon Suomen työllisyysaste 40 prosenttia. Tämä halutaan nostaa 45 prosentiin.” Miten asia ratkaistaan? Hän esittää kolme vaihtoehtoa sekä kertoo, minkälaisia vaikutuksia näillä valinnoilla olisi.
Vaihtoehto 1: aktivoidaan kantaväestöä. Tähän tarvittaisiin 275 000 uutta työllistä.
Vaihtoehto 2: tuodaan maahan virolaisia joiden työllisyysosuus on 50 %. Tämä tarkoittaisi 5,5 miljoonaa maahanmuuttajaa. Hups!
Vaihtoehto 3: Tuodaan maahan pelkästään työllisiä. Ei yhtään lasta, ei eläkeläistä. Tarvittaisiin 460 000 maahanmuuttajaa.
Voivatko yritykset päättää Suomen väestön määrästä?
Virenin mukaan maahanmuuton kasvattamisella tavoitellaan työvoiman tarjonnan kasvua. Tämän välitön vaikutus on selvä: palkat laskevat ja pääoman tuottoaste nousee.
Toisaalta Virénin mukaan ei ole olemassa mitään ennalta määrättyä työvoiman tai väestön tarvetta.
Markkinataloudessa palkkojen pitäisi säädellä työvoiman kysyntää ja tarjontaa.
– On hieman omituista ajatella, että päätösvalta maahanmuutosta ja väestökehityksestä olisi yksinomaan yrityksillä. Työvoimaa pitäisi tuoda aina, kun yritykset sanovat, että niiden haluamalla palkkatasolla ei saa työvoimaa Suomesta. Yritykset päättäisivät tällöin myös Suomen väestön määrästä.
Mutta yritykset eivät suinkaan maksa sitä kustannustaakkaa, joka tulee palveluista.
– Mitä kansalainen hyötyy siitä, että ulkomaisella pääomalla perustetaan Suomeen yritys, joka toimii ulkomaisella työvoimalla. Miten kansalaisen elintaso tällöin kohenee verrattuna tilanteeseen, että kyseinen yritys perustetaan Espoon sijaan vaikkapa Dhakaan, Virén kysyy.
– Jos yritykset sanovat, että Suomeen tarvitaan 50 000 tai 2 miljoonaa työntekijää, niin ne samalla olettavat, että yhteiskunta maksaa sille kohdistuvat kulut. Jos Suomen väestö kaksinkertaistuu, eivätkö julkisen sektorin menot tällöin myöskin kansinkertaistu?
Yleiset toteamukset työperäistä maahanmuutosta eivät pidä paikkansa.
Virenin mukaan on tapana hokea, että kaikki työperäinen maahanmuutto on Suomelle hyväksi. Tämä ei välttämättä ole näin. Tarvitaan yksityiskohtaisempaa analyysia.
– Jos työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, niin vika on työmarkkinoissa ja vero- ja tulonsiirtojärjestelmässä. Nämä pitäisi korjata. Jos ainoa mahdollinen esitetty korjaustoimi ja vaihtoehto on ”maahanmuutto ulkomailta”, tarkoittaa tämä sitä että me emme aio käsitellä omia ongelmiamme.
Virénin mukaan tarvitaan kunnon selvityksiä eikä vain toteamuksia Jyrki Kataisen tapaan. Maahanmuuttokeskustelun pitäisi olla paljon sofistikoidumpaa.
– Myös kansalaisten mielipiteitä pitäisi kuunnella, eikä vain kertoa, mitä heidän pitäisi ajatella. Heidän tahdissaan matkaa on kuitenkin kuljettava.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää