Oikeustieteen professori Kaarlo Tuori katsoo, että hallitus yrittää lyödä perustuslain sote-mallinsa avulla. Hänen mukaansa sote-malliin sisältyvä itsehallinnon kaventaminen edellyttää perustuslain muutosta eikä vain uutta tulkintaa.
Tuori esitti arvionsa Yle Uutisten haastattelussa. Perustuslakivaliokunta alkaa käsitellä tänään keskiviikkona kuntajakolakia, jonka perusteluihin hallitus on liittänyt osia sote-ratkaisusta. Sote-malli kytkettiin kuntajakolakiin kirjaamalla osia mallista lain perusteluihin. Asian ydin on vastuukuntamalli. Valiokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan nousee hyvin vahvana kysymys, voiko senkaltaista vastuukuntamallia säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Perustuslaki takaa kunnille itsehallinnon. Sote-esitys kaventaisi varsinkin pienimpien kuntien itsehallintoa: alle 20 000 asukkaan kunnilta vietäisiin oikeus paitsi järjestää alemmankaan asteista terveydenhoitoa, myös oikeus asettaa oma edustaja päättämään sosiaali- ja terveydenhuollosta sote-alueen päättävään elimiin. Pienistä kunnista koottava vähintään 20 000 asukkaan alue saisi yhteisen edushenkilön.
Tuorin mielestä kunnilla ei ole vieläkään riittävää tietoa kuntajakoselvitystensä pohjaksi, joiden vuoksi oikeuskansleri vaati hallitukselta kiireellistä sote-selvitystä. Epäselvyys johtuu sote-ratkaisuun liittyvistä perustuslaillisista ongelmista. Tuori ihmettelee myös, kuinka hallitusohjelma voisi ohittaa tärkeydessä jopa perustuslain. Jos sote-ratkaisu onnistuu tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, hallitus voi runnoa sen läpi kahden kolmasosan enemmistöllä.
Perustuslain muuttaminen vaatisi kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistön, mikä ei eduskunnassa onnistu. Sen vuoksi asia pitäisi siirtää seuraaville valtiopäiville, mikä veisi aikaa. Seuraava hallitus voisi päättää myös, ottaako se asiaa lainkaan käsiteltäväksi vai ratkaiseeko se asian eri tavalla. Tavallinen laki säädetään kahden kolmasosan enemmistöllä.
