Professori Virén: suurimmat kunnat tehottomia
19.02.2014 |19:28
LEHTIKUVA
Toimitus suosittelee
Professoreilta täystyrmäys suurkunnille – tehokkuus ei kasva kuntakoon myötä
14.03.2014 |14:53
Taloustieteen professori Matti Virén on tutkinut kuntien henkilöstömäärän kasvua. Kuntien toiminnan tehokkuutta ja kuntaliitosten vaikutuksia on hänen mukaansa selvitetty vuosien varrella, mutta päätöksenteossa ja kuntauudistusten suunnittelussa näihin selvityksiin ei ole yleensä mitenkään reagoitu.
– Esimerkinomaisesti voi mainita ainakin Moision ja Uusitalon (2003) kuntaliitoksia koskevan tutkimuksen ja Loikkasen ja Susiluodon (2005) kuntakoon ja toiminnan tehokkuuden välistä yhteyttä selvittävän tutkimuksen. Mikään niistä ei tue oletusta, jonka mukaan kuntien toiminta tehostuu kuntakoon kasvaessa, Virén selvittää.
Julkisilla menoilla ja julkisesti rahoitetuilla organisaatioilla on professorin mukaan tapana kasvaa vuosi vuodelta.
– Vähäinenkin kuntien henkilöstömäärän kehityksen seuranta saa meidät epäilemään, että aivan kaikki ei kohdallaan kuntien henkilöstömäärissä. Kuntasektorilla oli 1970-luvun alussa töissä hieman vajaa 200 000 työntekijää, nyt noin 450 000.
Työntekijöiden määrän kasvu on Virénin mukaan niin suuri, että sitä on mahdotonta laittaa valtion asettamien lisävelvoitteiden, väestökehityksen tai muun vastaavaan piikkiin. Pikemmin kyse on siitä, että järjestelmä on byrokratisoitunut. Henkilöstön määrän kasvu noudattaa hänen mukaansa samaa kaavaa kaikissa virastoissa ja laitoksissa – ilman välitöntä yhteyttä kysynnän määrään ja rakenteeseen.
– Miten muuten voi olla mahdollista, että kunnallisten palveluiden kysyntä kasvaa samalla tavalla kaikilla sektoreilla ja kaiken kokoisissa kunnissa? Markkinataloudessa näin ei koskaan tapahdu. Yksityisellä sektorilla on myös moneen kertaan saneerattu ja jokaisen työntekijän tarve on tarkkaan laskettu. Kuntasektorin on paljolti säästynyt tältä katselmukselta, jo senkin vuoksi, että palkolliset ovat useasti itse päättämässä työpaikoistaan, Virén huomauttaa.
Tällaisessa tilanteessa on Virénin mukaan vaikea nähdä, että kuntakoon kasvattaminen ei ratkaisisi ongelmia – päinvastoin tuntuu siltä, että ongelmat vain pahenisivat.
Tutkimustieto ja ulkomaiset mallit sivuutettu
Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen on seurannut aktiivisesti kunta- ja sote-uudistuksen etenemistä.
Loikkanen harmittelee sitä, kuinka vähälle huomiolle tieteellisen tutkimustiedon käyttö ja vastaavien ulkomaisten mallien vertailu on jäänyt uudistusten valmistelussa. Kuntien yhdistämistä perustellaan hänen mukaansa sillä, että näin saataisiin ratkaistua useita ongelmia ja parannettaisiin alueen kilpailukykyä.
– Kuntakoon kasvusta kuvitellaan jotenkin automaattisesti seuraavan kilpailukyvyn paraneminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkeaminen. Näin ei tietenkään ole.
Useiden eri maita koskevien tutkimusten perusteella ei Loikkasen mukaan valitettavasti voida sanoa, että kuntakoolla ja kuntien yhdistymisellä voitaisiin helposti saavuttaa merkittäviä säästöjä. Useimmissa tutkimuksissa kuntakoolla tai kuntaliitoksella ei ole joko merkitsevää vaikutusta kuntien asukaskohtaisiin menoihin tai sitten se on pikemminkin niitä kasvattava.
Suomen mallille ei perusteluja eikä esikuvia
Yhdeksälle kaupunkialueelle juuri nyt kaavailtu kuntaliitosten sarja synnyttäisi Loikkasen mukaan suurkuntia, joiden tehtävät olisivat maailmanennätysluokkaa. Tällaiselle ratkaisulle ei ole hyviä perusteluita eikä hyviä esikuvia.
Suomessa hallituksen esityksiä on Loikkasen mukaan kritisoitu siitä, että sen esitysten yhteydessä ei esitetä niiden vaikutuslaskelmia.
– Mutta sitäkin suurempi ongelma on se, että monet harkinnanarvoiset vaihtoehdot eivät Suomessa tule usein edes esille. Tämä asetelma koskee kunta- ja palvelurakennetta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja monia muitakin politiikka-politiikka-alueita, Loikkanen harmittelee.
Tämä artikkeli on julkaistu Perussuomalainen 3/14 -lehdessä. Matti Virénin ja Heikki A. Loikkasen artikkelit voi lukea kokonaisuudessaan Kunnat kuntoon! -kokoelmassa (pdf), jonka on julkaissut Suomen Perusta -ajatuspaja.
PS TOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
10.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
29.10.2024 |11:55
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää