Professori Markus Brunnermeier. / Wikipedia
Princeton-professori eurokriisistä: Kun ranskalainen sanoo “solidaarisuus”, saksalainen ajattelee, että kyseessä on ”ryöstö”
Saksalaissyntyisen, amerikkalaisen Princetonin yliopiston professori Markus Brunnermeierin mukaan eurokriisin hoito on ollut vaikeata, koska eri leireihin kuuluvat maat eivät ymmärrä toisiaan. Pohjoisen ja eteläisen Euroopan talouspoliittiset näkemyserot ovat suuret. Suomessakin vieraillut Brunnermeier kertoo kirjassaan eurovaluutan monimutkaisista ongelmista kansantajuisesti.
Brunnermeier kertoi näkemyksistään tuoreessa kirjassaan The euro and the Battle of ideas, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Harold Jamesin ja Jean-Pierre Landaun kanssa Teos ilmestyi elokuussa. Brunnermeier kävi myös Suomessa esittelemässä kirjaansa. Hän piti alustuksen Suomen Pankin rahamuseossa ja antoi haastatteluja muun muassa Helsingin Sanomille ja Kauppalehdelle.
Saksan ja Ranskan syvälliset näkemyserot jakavat euroalueen kahteen aatteelliseen leiriin. Niillä on varsin erilaiset ja kaukaa historiasta lähtevät erot siitä, kuinka talous toimii. Ideologiset erot ovat suuret ja niihin saattavat kaatua yritykset korjata rahaliiton rakenteita.
Teoksessa käsitellään euron syntyä, nykytilannetta ja tulevaisuutta pitkälti poliittis-ideologiselta ja jopa kulttuurelliselta kannalta. Samoihin aikoihin ilmestyi nobelisti Joseph Stiglitzin kirja The euro: How a common currency threatens the future of Europe. Teokset täydentävät hyvin toisiaan.
Brunnermeierin mielestä eurokriisin hoito on ollut vaikeata, koska eri leireihin kuuluvat maat eivät ymmärrä toisiaan. Kun ranskalainen sanoo ”solidaarisuus”, saksalainen ajattelee, että kyseessä on ”ryöstö”. Tämä on euroalueen ongelmien perimmäinen syy. Saksan ja Ranskan syvälliset näkemyserot jakavat euroalueen kahteen aatteelliseen leiriin. Niillä on varsin erilaiset ja kaukaa historiasta lähtevät erot siitä, kuinka talous toimii. Ideologiset erot ovat suuret ja niihin saattavat kaatua yritykset korjata rahaliiton rakenteita.
Brunnermeier ja kollegat pyrkivät selittämään, mistä pohjoisen ja etelän talouspoliittiset näkemyserot kumpuavat. Kirja on kuin taloustieteiden vastine parisuhdeoppaiden klassikolle ”Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta”.
Saksan ja Ranskan ideologiset erot merkittäviä
Saksalaisen ja ranskalaisen talouspoliittisen ajattelun erot ilmenevät monissa eurokriisiin liittyvissä kiistakysymyksissä kuten elvytys vai leikkaukset, säännöt vai joustot, yhteisvastuu vai yksilön vastuu. Merkittävä näkemysero on suhtautumisessa sääntöihin kuten vakaus- ja kasvusopimukseen ja moniin muihinkin finanssipolitiikan sääntöihin. Saksalaiset haluavat kirjoittaa säännöt sellaisiksi, että ne pätevät kaikissa tilanteissa. Ranskalaiset painottavat enemmän solidaarisuutta ja yhteisvastuuta, saksalaiset yksilön vastuuta.
Brunnermeier kritisoi ranskalaisten näkemystä ristiriitaiseksi, koska he haluavat yhteisvastuuta ja riskien jakoa euromaiden kesken, mutta toisaalta eivät halua kenenkään puuttuvan heidän talouspolitiikkaansa. Ranska on jo vuosia kannattanut yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, jotka Saksa torjuu tiukasti.
Saksa korostaa julkisen sektorin kurissa pitämistä ja velka-asteen alentamista. Ranska on euroalueen velkakriisissä korostanut jatkuvasti keynesiläistä elvytyspolitiikkaa. Saksa onkin saanut julkisen taloutensa hyvään kuntoon. Budjetissa on jo ylijäämä ja velka-aste laskenut yli 90 prosentin tasolta 74 prosenttiin ja laskenee edelleen. Ranskalla on ollut lähes joka vuosi euroaikana yli kolmen prosentin budjetin alijäämä suhteessa BKT:hen. Velka-aste on ollut pitkään lähes 100 prosenttia.
“Italian ei olisi koskaan pitänyt liittyä euroon”
Brunnermeier ja hänen kollegat käsittelevät myös kirjassaan Italian tilannetta ja kykyä sopeutua euroaikaan. Italiaa on ollut vaikeata hallita koko sen yhdistymisen jälkeisenä aikana eli 1800-luvun puolivälistä asti. Euroaikana vain pääministeri Mario Montin kaudella saatiin joitakin uudistuksia, mutta kansa äänesti hänet kahden vuoden jälkeen ulos. Sen jälkeen rakenneuudistukst ovat tyssänneet parlamentin ja ay-liikkeen vastustukseen. Kaksi vuotta vallassa ollut pääministeri Matteo Renzikin joutui äskettäin eroamaan hävittyään kansanäänestyksen.
Italian julkinen velka-aste on pysytellyt sitkeästi 140 prosentin tasolla eikä pankkikriisiä ole kyetty hoitamaan. Brunnermeierin mielestä Italian ei olisi tullut koskaan liitttyä euroon.
Optimismia kaikesta huolimatta
Kaikesta kritiikistä huolimatta Brunnermeier ja kumppanit ovat varsin optimistisia euroalueen suhteen. Joseph Stiglitz sen sijaan uskoo euron hajoavan aikaa myöten. Brunnermeierin mielestä Saksan ja Ranskan näkemyseroja voidaan sovitella ja paras lopputulos syntyy sekoittamalla niitä yhteen oikeassa suhteessa. Tällöin Saksan tulisi hyväksyä tietty määrä solidaarisuutta ja yhteisvastuuta sekä siten riskien jakoa euromaiden kesken.
Toisaalta Ranskan tulisi sitoutua noudattamaan yhteisvastuun pelisääntöjä ja erityisesti julkisen sektorin kurinalaista toimintaa. On hyvin mahdollista, että Brunnermeierin ja kumppaneiden näkemys on liian optimistinen. Ranska ja Italia ovat jo pitkään olleet muun muassa eurobondien kannalla. On hyvin vaikeata kuvitella, että Saksa suostuisi niihin.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Talousnobelistit huolissaan euroalueesta
Talousnobelisti Stiglitz: Eurovaluutta on epäonnistunut ja tarpeeton
Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy
Talousnobelisti Sitglitz: Sekä brittipunta että euro olisivat itsenäiselle Skotlannille huonoja vaihtoehtoja
Euroopan pankkivalvoja toivoo EU-maille roskapankkia – lisäisi roimasti yhteisvastuuta
VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – “Erittäin huolestuttavaa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää