Professori Markus Brunnermeier. / Wikipedia
Princeton-professori eurokriisistä: Kun ranskalainen sanoo “solidaarisuus”, saksalainen ajattelee, että kyseessä on ”ryöstö”
Saksalaissyntyisen, amerikkalaisen Princetonin yliopiston professori Markus Brunnermeierin mukaan eurokriisin hoito on ollut vaikeata, koska eri leireihin kuuluvat maat eivät ymmärrä toisiaan. Pohjoisen ja eteläisen Euroopan talouspoliittiset näkemyserot ovat suuret. Suomessakin vieraillut Brunnermeier kertoo kirjassaan eurovaluutan monimutkaisista ongelmista kansantajuisesti.
Brunnermeier kertoi näkemyksistään tuoreessa kirjassaan The euro and the Battle of ideas, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Harold Jamesin ja Jean-Pierre Landaun kanssa Teos ilmestyi elokuussa. Brunnermeier kävi myös Suomessa esittelemässä kirjaansa. Hän piti alustuksen Suomen Pankin rahamuseossa ja antoi haastatteluja muun muassa Helsingin Sanomille ja Kauppalehdelle.
Saksan ja Ranskan syvälliset näkemyserot jakavat euroalueen kahteen aatteelliseen leiriin. Niillä on varsin erilaiset ja kaukaa historiasta lähtevät erot siitä, kuinka talous toimii. Ideologiset erot ovat suuret ja niihin saattavat kaatua yritykset korjata rahaliiton rakenteita.
Teoksessa käsitellään euron syntyä, nykytilannetta ja tulevaisuutta pitkälti poliittis-ideologiselta ja jopa kulttuurelliselta kannalta. Samoihin aikoihin ilmestyi nobelisti Joseph Stiglitzin kirja The euro: How a common currency threatens the future of Europe. Teokset täydentävät hyvin toisiaan.
Brunnermeierin mielestä eurokriisin hoito on ollut vaikeata, koska eri leireihin kuuluvat maat eivät ymmärrä toisiaan. Kun ranskalainen sanoo ”solidaarisuus”, saksalainen ajattelee, että kyseessä on ”ryöstö”. Tämä on euroalueen ongelmien perimmäinen syy. Saksan ja Ranskan syvälliset näkemyserot jakavat euroalueen kahteen aatteelliseen leiriin. Niillä on varsin erilaiset ja kaukaa historiasta lähtevät erot siitä, kuinka talous toimii. Ideologiset erot ovat suuret ja niihin saattavat kaatua yritykset korjata rahaliiton rakenteita.
Brunnermeier ja kollegat pyrkivät selittämään, mistä pohjoisen ja etelän talouspoliittiset näkemyserot kumpuavat. Kirja on kuin taloustieteiden vastine parisuhdeoppaiden klassikolle ”Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta”.
Saksan ja Ranskan ideologiset erot merkittäviä
Saksalaisen ja ranskalaisen talouspoliittisen ajattelun erot ilmenevät monissa eurokriisiin liittyvissä kiistakysymyksissä kuten elvytys vai leikkaukset, säännöt vai joustot, yhteisvastuu vai yksilön vastuu. Merkittävä näkemysero on suhtautumisessa sääntöihin kuten vakaus- ja kasvusopimukseen ja moniin muihinkin finanssipolitiikan sääntöihin. Saksalaiset haluavat kirjoittaa säännöt sellaisiksi, että ne pätevät kaikissa tilanteissa. Ranskalaiset painottavat enemmän solidaarisuutta ja yhteisvastuuta, saksalaiset yksilön vastuuta.
Brunnermeier kritisoi ranskalaisten näkemystä ristiriitaiseksi, koska he haluavat yhteisvastuuta ja riskien jakoa euromaiden kesken, mutta toisaalta eivät halua kenenkään puuttuvan heidän talouspolitiikkaansa. Ranska on jo vuosia kannattanut yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, jotka Saksa torjuu tiukasti.
Saksa korostaa julkisen sektorin kurissa pitämistä ja velka-asteen alentamista. Ranska on euroalueen velkakriisissä korostanut jatkuvasti keynesiläistä elvytyspolitiikkaa. Saksa onkin saanut julkisen taloutensa hyvään kuntoon. Budjetissa on jo ylijäämä ja velka-aste laskenut yli 90 prosentin tasolta 74 prosenttiin ja laskenee edelleen. Ranskalla on ollut lähes joka vuosi euroaikana yli kolmen prosentin budjetin alijäämä suhteessa BKT:hen. Velka-aste on ollut pitkään lähes 100 prosenttia.
“Italian ei olisi koskaan pitänyt liittyä euroon”
Brunnermeier ja hänen kollegat käsittelevät myös kirjassaan Italian tilannetta ja kykyä sopeutua euroaikaan. Italiaa on ollut vaikeata hallita koko sen yhdistymisen jälkeisenä aikana eli 1800-luvun puolivälistä asti. Euroaikana vain pääministeri Mario Montin kaudella saatiin joitakin uudistuksia, mutta kansa äänesti hänet kahden vuoden jälkeen ulos. Sen jälkeen rakenneuudistukst ovat tyssänneet parlamentin ja ay-liikkeen vastustukseen. Kaksi vuotta vallassa ollut pääministeri Matteo Renzikin joutui äskettäin eroamaan hävittyään kansanäänestyksen.
Italian julkinen velka-aste on pysytellyt sitkeästi 140 prosentin tasolla eikä pankkikriisiä ole kyetty hoitamaan. Brunnermeierin mielestä Italian ei olisi tullut koskaan liitttyä euroon.
Optimismia kaikesta huolimatta
Kaikesta kritiikistä huolimatta Brunnermeier ja kumppanit ovat varsin optimistisia euroalueen suhteen. Joseph Stiglitz sen sijaan uskoo euron hajoavan aikaa myöten. Brunnermeierin mielestä Saksan ja Ranskan näkemyseroja voidaan sovitella ja paras lopputulos syntyy sekoittamalla niitä yhteen oikeassa suhteessa. Tällöin Saksan tulisi hyväksyä tietty määrä solidaarisuutta ja yhteisvastuuta sekä siten riskien jakoa euromaiden kesken.
Toisaalta Ranskan tulisi sitoutua noudattamaan yhteisvastuun pelisääntöjä ja erityisesti julkisen sektorin kurinalaista toimintaa. On hyvin mahdollista, että Brunnermeierin ja kumppaneiden näkemys on liian optimistinen. Ranska ja Italia ovat jo pitkään olleet muun muassa eurobondien kannalla. On hyvin vaikeata kuvitella, että Saksa suostuisi niihin.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Talousnobelistit huolissaan euroalueesta
Talousnobelisti Stiglitz: Eurovaluutta on epäonnistunut ja tarpeeton
Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy
Talousnobelisti Sitglitz: Sekä brittipunta että euro olisivat itsenäiselle Skotlannille huonoja vaihtoehtoja
Euroopan pankkivalvoja toivoo EU-maille roskapankkia – lisäisi roimasti yhteisvastuuta
VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – “Erittäin huolestuttavaa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää