Presidentti Sauli Niinistö korosti Ylen vaali-illan puheessaan Euroopan Unionin turvallisuuspoliittista roolia. Niinistö totesi puheessaan, että ei kuitenkaan halua unionista liittovaltiota. Valittavaksi voi kuitenkin lähitulevaisuudessa tulla joko liittovaltio tai euroero.
– Haluan, että Euroopan Unioni olisi turvallisuusyhteisö, joka voisi kertoa meille eurooppalaisille, että unioni pitää huolen turvallisuudestanne terrorismia vastaan, kriisejä vastaan, jopa sotaa vastaan, Niinistö sanoi.
Suomalaisten enemmistö ei kannata sotilaallista liittoutumista eikä Euroopan Unionin kehittymistä liittovaltioksi. Niinistö seuraili puheessaan yleistä mielipidettä.
– Minä en kannata liittovaltiota enkä sotilasliittoa, eikä tämä sitä vaadi, vaan tämä vaatii yhteistä tahtoa, eurooppalaista yhteistä tahtoa, Niinistö sanoi.
Suomen linja Euroopan unionissa on ollut liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuun lisäämistä vastaan, ja Niinistön toteamus on hallituksen linjan mukainen. Suomi voi kuitenkin ajautua tilanteeseen, jossa tätä linjaa ei enää voi jatkaa.
Jos Saksa saa keväällä uuden liittovaltiomyönteisen hallituksen, on se Ranskan kanssa valmis ajamaan euromaita kohti yhä syvenevää liittoa. Silloin Suomi voi joutua T-risteykseen, josta on vain kaksi tietä: joko Suomi menee muiden mukana kohti liittovaltiota ja kasvavaa yhteisvastuuta, tai sitten se eroaa unionista tai ainakin yhteisvaluutasta.
T-risteyksestä on aiemmin puhunut erittäin EU-myönteinen Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto. Niinistö tulee tähän risteykseen sammutetuin lyhdyin. Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari sen sijaan on selkeästi vaatinut tiekarttaa ulos eurosta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
