Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi valtiopäivät eduskunnassa kiinnittämällä huomionsa maailman epäoikeudenmukaisuuteen jopa varsin kumouksellisella tavalla.
Hän aloitti puheensa viime vuosien arabikumousten aallolla, joka jatkuu nyt Ukrainan kuohunnalla jo toistamiseen vuosikymmenen sisällä. Kumousten syitä hän etsi tulonjaon suurista eroista.
– Hiljattain esitetty tutkimus väitti, että maailman 85 rikkainta yksityistä ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä. Mittakaava on siis noin yhden suhde 40 miljoonaan. Näin suurta eroa elämään ei minkään kartan mittakaava kata. Enkä usko, että tällaista elämäneroa pitkään siedetään, kansannousuja tulee lisää. Maailma ei nyt ole alkuunkaan valmis, Niinistö povasi tavalla, joka tuskin jätti eduskunnan vasemmistoakaan kylmäksi.
Velan varaan ei voi jäädä
Niinistö totesi, ettei Eurooppakaan ole valmis. Talouden kriisi koettelee perinteisiä demokratioitakin ja etenkin eteläisessä Euroopassa.
– Pakostakin on otettava oppia; kansakunta voi ylittää vaikean ajan elämällä velaksi, mutta sen varaan ei voi pysyvästi jättäytyä.
Entinen tiukka valtiovarainministeri viitannee tällä myös Suomen yhä vaikeutuvaan velkatilanteeseen.
Moraalia hallintoon
Niinistö viittasi myös hallintoon tavalla, jonka voi tulkita viittaavan kokoomusjohtoisen hallituksen viimeaikaisiin kompurointeihin, kuten talouselämän johdon aikaansaannoksiinkin. Heittipä hän suoranaisen piikin sote- ja kuntauudistuksiinkin.
Niinistön mukaan usein sanotaan, että joukkoja johdetaan edestä, omalla esimerkillä.
– Näin on. Jos johto ei näytä hyvää esimerkkiä, ei sitä kohtuudella voi muilta vaatia. Talouskriisin tiimoilta onkin herännyt keskustelua hyvästä hallinnosta – enkä nyt tarkoita välttämättä sote- tai kuntauudistusta. Kyse on laajasta ohjeistuksesta, joka kattaa taloudellisen ja julkisen toiminnan ja ulottuu toiminnan moraalista aina sen tehokkuuteen. Keskustelusta on syytä edetä toimiin, jotta hyvän hallinnon periaatteet muuttuvat käytännöiksi, Niinistö vetosi.
Heinäluoma: Suomi hoitaa velkansa
Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) otti epäsuorasti kantaa keskusteluun valtion velkaantumisesta. Hän korosti, että Suomi oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen ainut maa, joka maksoi velkansa Yhdysvalloille.
– Toisen maailmansodan jälkeen maksoimme sotakorvaukset, Marshall-apua emme ottaneet vastaan. 1990-luvun lamassakin pidimme selvänä, että vastaamme itse veloistamme.
– Velkaantumisen taittamiseen on eduskunnassa vahva sitoumus yli puoluerajojen. Realistisesta aikataulusta keskustellaan, Heinäluoma sanoi.
