LEHTIKUVA
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi valtiopäivät eduskunnassa kiinnittämällä huomionsa maailman epäoikeudenmukaisuuteen jopa varsin kumouksellisella tavalla.
Hän aloitti puheensa viime vuosien arabikumousten aallolla, joka jatkuu nyt Ukrainan kuohunnalla jo toistamiseen vuosikymmenen sisällä. Kumousten syitä hän etsi tulonjaon suurista eroista.
– Hiljattain esitetty tutkimus väitti, että maailman 85 rikkainta yksityistä ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä. Mittakaava on siis noin yhden suhde 40 miljoonaan. Näin suurta eroa elämään ei minkään kartan mittakaava kata. Enkä usko, että tällaista elämäneroa pitkään siedetään, kansannousuja tulee lisää. Maailma ei nyt ole alkuunkaan valmis, Niinistö povasi tavalla, joka tuskin jätti eduskunnan vasemmistoakaan kylmäksi.
Velan varaan ei voi jäädä
Niinistö totesi, ettei Eurooppakaan ole valmis. Talouden kriisi koettelee perinteisiä demokratioitakin ja etenkin eteläisessä Euroopassa.
– Pakostakin on otettava oppia; kansakunta voi ylittää vaikean ajan elämällä velaksi, mutta sen varaan ei voi pysyvästi jättäytyä.
Entinen tiukka valtiovarainministeri viitannee tällä myös Suomen yhä vaikeutuvaan velkatilanteeseen.
Moraalia hallintoon
Niinistö viittasi myös hallintoon tavalla, jonka voi tulkita viittaavan kokoomusjohtoisen hallituksen viimeaikaisiin kompurointeihin, kuten talouselämän johdon aikaansaannoksiinkin. Heittipä hän suoranaisen piikin sote- ja kuntauudistuksiinkin.
Niinistön mukaan usein sanotaan, että joukkoja johdetaan edestä, omalla esimerkillä.
– Näin on. Jos johto ei näytä hyvää esimerkkiä, ei sitä kohtuudella voi muilta vaatia. Talouskriisin tiimoilta onkin herännyt keskustelua hyvästä hallinnosta – enkä nyt tarkoita välttämättä sote- tai kuntauudistusta. Kyse on laajasta ohjeistuksesta, joka kattaa taloudellisen ja julkisen toiminnan ja ulottuu toiminnan moraalista aina sen tehokkuuteen. Keskustelusta on syytä edetä toimiin, jotta hyvän hallinnon periaatteet muuttuvat käytännöiksi, Niinistö vetosi.
Heinäluoma: Suomi hoitaa velkansa
Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) otti epäsuorasti kantaa keskusteluun valtion velkaantumisesta. Hän korosti, että Suomi oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen ainut maa, joka maksoi velkansa Yhdysvalloille.
– Toisen maailmansodan jälkeen maksoimme sotakorvaukset, Marshall-apua emme ottaneet vastaan. 1990-luvun lamassakin pidimme selvänä, että vastaamme itse veloistamme.
– Velkaantumisen taittamiseen on eduskunnassa vahva sitoumus yli puoluerajojen. Realistisesta aikataulusta keskustellaan, Heinäluoma sanoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
