Soini: Hallitus on toiminut linjansa mukaisesti
24.02.2016 |18:12
Jussi Nukari Lehtikuva
Niinistö: Taisteluharjoitukset eivät viitoita puolustus- tai ulkopoliittista linjaa
24.02.2016 |17:40
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli puolueiden puheenjohtajien kanssa keskiviikkona Mäntyniemessä paitsi ulko- ja puolustuspolitiikasta, myös jatkuvasti ajankohtaisesta pakolaistilanteesta. Hän puhui toimittajille tilaisuuden jälkeen.
Niinistö totesi aluksi, että on erinomainen arvo sinänsä, että Suomessa kyetään keskustelemaan yli hallituspuolueiden linjan tällaisista keskeisistä kysymyksistä. Tiedotustilaisuudessa hän ei valottanut tarkemmin keskusteluiden sisältöä, vaan toi esiin näkökulmat, joita hän itse toi esiin puolueiden puheenjohtajille.
Kaoottinen tilanne jatkuu
– Tilanne ikävä kyllä näyttää kehittyneen siihen suuntaan, jota avajaispuheessani enteilin: lähes kaoottinen tilanne Etelä- ja Keski-Euroopassa kehittyy siihen suuntaan, että kukin maa kehittelee omia toimiaan ja on hyvin kyseenalaista, ovatko ne sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa. Saattaa olla, että tämä Nato-ratkaisu, joka nyt on otettu EU:n puitteissa esiin, voi olla tuloksiltaan paras ratkaisu, mutta varmasti senkin sopusointuisuutta kansainvälisten sopimusten puitteissa varmasti kyllä tullaan keskustelemaan.
– Itärajan liikenne on täällä Suomessa erityisesti puhuttanut. Se on määrältään suhteellisen vaatimatonta, mutta on herättänyt huomiota tietysti se, että sitä kautta on saapunut yli 30:tä kansallisuutta: eli väkeä myös maista, joissa ei ole mitään välitöntä sodanvaaraa, hätää tai vainoakaan. Ja tästä tilanteesta me jatkamme venäläisten kanssa keskusteluita. Niitä on kyllä käyty varsin hyvässä hengessä ja viittaan tässä esimerkiksi eiliseen Venäjän ulkoministeriön tiedottajan ulostuloon, Niinistö totesi.
Taisteluharjoitukset eivät luo ulkopoliittista linjaa
Presidentti Niinistö korosti, etteivät nyt julkisuudessa olleet harjoitukset, joissa Yhdysvaltain hävittäjiä ja kevyttä panssarikalustoa tulee Suomeen, viitoita Suomen puolustus- tai ulkopoliittista linjaa. Pitkälle menevät ja dramatisoidut tulkinnat eivät näin ollen pidä paikkaansa.
– Nyt olisi tärkeää pitää tarkkaan mielessä, että meillä on kahdentyyppistä harjoittelutoimintaa, Nato-maiden tai Naton kanssa. Se joka vähemmin näkyy, mutta enemmin tuntuu, on niin sanottu karttaharjoittelu, jota esikuntatasolla tehdään. Siinä nimittäin roolitetaan myöskin Nato-kumppanien asema suhteessa Natoon. Tällaisia harjoituksia, niiden nimike on CMX, Suomi on käynyt ainakin viidesti jo runsaan 15 vuoden aikana. Näissä on se erikoisuus, että UM ne valmistelee, koska niissä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen sisältö – juuri se roolin valinta.
Tästä olemme keskustelleet TP-Utvassa (tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa) monesti: minkä roolin Suomi valitsee, koska tällaisia harjoituksia tulee varmasti eteenkin päin.
– Sitten ovat ne harjoitukset, joita nyt on julkisuudessa käsitelty. Ne ovat kylläkin teknisiä ja sotataidollisia harjoituksia, jotka kehittävät meidän omaa kykyämme puolustaa omaa maatamme. Ja niissä ei ole sellaista roolitusta, mikä on suomalaisten suhtautuminen Naton mahdollisiin operaatioihin. Ne ovat yksinkertaisesti teknistä ja taitojen harjoittamista.
Ymmärrettävää, että ne herättävät huomiota
– Myönnettäköön kuitenkin, että nämä nyt esillä olevat ovat suhteellisen laajoja, niissä on mukana Yhdysvallat, joka on aikaisemminkin ollut lentäen Suomen kamaralla. On ymmärrettävää, että ne kiinnittävät huomiota. Mutta on väärä johtopäätös, että niillä luodaan Suomen turvallisuuspoliittista suuntaa. Nato-kumppanina me siis turvaamme alueemme turvallisuutta ja koskemattomuutta. Tämä on Suomen harjoitustoiminnan poliittinen sisältö nyt ja varmasti jatkossakin, Niinistö viitoitti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta poltti rauhanpiiput “tankkikohujen” päätteeksi
26.02.2016 |16:58
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
28.10.2024 |11:34
10.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää