Portugalin vasemmistopääministeri António Costa ilmoitti, että Portugalin parlamentti voi äänestää nurin sekä Kreikan tukierän että Turkin sopimuksen. Turkki-sopimuksessa Portugalia hiertää maan maksuosuus. Pääministerin ilmoituksesta kertoi uutistoimisto Reuters.
Costa muistutti, että hänen vasemmistohallituksensa pienemmät kumppanit ovat jo pitkään vastustaneet Kreikan tukiohjelmia, ja että ne voivat äänestää ohjelman hylkäämisen puolesta.
Reuters kertoo, ettei Kreikan tukiohjelma välttämättä kaadu Portugalin maksuosuuteen, mutta muiden euromaiden tulee hoitaa puuttuvat rahat. Portugalin olisi määrä maksaa 107 miljoonaa euroa Kreikan ohjelmaan tänä vuonna. Turkki-sopimukseen Portugalin varoja uppoaisi 24 miljoonaa euroa, mutta tämä lukema on marraskuulta. Tuolloin Turkin avustuspaketti oli kolme miljardia euroa, mutta lopullisen avustusmäärän on arveltu kasvavan Turkin uusien vaatimusten vuoksi.
Kaikki Ranskan kolme suurta puoluetta ovat kertoneet vastustavansa Turkki-sopimuksessa mukana olevaa turkkilaisten viisumivapautta EU-maihin. Talouslehti Financial Times kirjoittaa, että maan presidentti François Hollande ei lämpene ajatukselle.
Sopimusta on jyrkästi arvostellut myös Kansallisen rintama. Konservatiivien johtaja ja maan ex-presidentti Nicolas Sarkozy ilmoitti, että Turkki-sopimus olisi hyvä saada aikaiseksi, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Sekä Kansallinen rintama että konservatiivit pitävät Turkin vaatimuksia kiristämisenä.
Ranska vaatii myös, että Turkki kunnioittaa ihmisoikeussopimuksia. Espanja on ilmaissut niin ikään huolensa palautussopimuksen eettisyyden puutteesta. Sopimusluonnosta on Politico-lehden mukaan muokattu niin, että ihmisoikeuskysymykset saataisiin kuntoon, ja että Turkki tarjoaa laittomasti EU:n alueelle tulleille ja palautetuille ihmisille kansainvälisten sopimusten tarjoamaa suojaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
