

LAHTI ENERGIA JA LASSE KOSKINEN
Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia
Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.
Juha Ilmoniemi on koneinsinööri, joka on toiminut työurallaan konepajan suunnitteluryhmän vetäjänä. Hän perehtynyt erilaisiin energiaratkaisuihin ja pohtinut alan tulevaisuuden kuvioita.
– Tuulivoimasta puhutaan nykyisin paljon, mutta se tuottaa vain 15 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Voimatalouden saatavuus tämän kautta on satunnaista ja säästä riippuvaa. Tuulivoiman osalta tilanne on se, että asennetut tuulivoimalat ovat noin 50-prosenttisesti ja suunnitteilla olevat noin 90-prosenttisesti ulkomaisten yhtiöiden omistuksessa ja niiden tuottotulot menevät ulkomaisiin taskuihin, Ilmoniemi muistuttaa.
Sivuvirrat käytössä
Ilmoniemi näkee erilaiset teollisuuden energian sivuvirrat tärkeänä osana tulevaisuuden energiatarpeissa. Sellutehtaiden sivuvirtoja on jo pitkään käytetty energialähteinä. Samoin paperitehtaitten tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää energiataloudessa.
Alueellisista pienydinvoimaloista puhutaan nykyisin paljon, mutta Ilmoniemi muistuttaa, että niiden varaan energian tuottajana ei voida vielä laskea paljon seuraavien kymmenen vuoden aikana.
– Aurinkovoiman tuotolla ei suuria saada Suomen korkeudella, mutta yksityistalouksissa sillä on kuitenkin merkitystä lisälähteenä. Meillä aurinkovoiman merkitys ei ole sama kuin Keski-Euroopassa, Ilmoniemi muistuttaa.
LNG:n hinta ratkaisee
Jotkut energialaitteita tuottavat yhtiöt ovat puhuneet jo pitkään alueellisista lämpöpumppuvoimaloista, jotka voisivat tuottaa myös viilennystä kesällä ainakin taajamissa. Juha Ilmoniemi ei näe suuria mahdollisuuksia tähän. Energiakattavuuteen niiden osalta ei voida taloudellisesti panostaa. Lämmön ja viilennyksen eteenpäin siirtäminen on ongelmallista tämän menetelmän osalta. Kerrostalokohtaiset viilennyslämpöpumput ovat eri asia.
LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla korvataan Venäjältä tuotua maakaasua niin, että Inkoossa on suuri säiliölaiva, joka toimii nesteytetyn kaasun varastona, josta sitä muunnetaan teollisuuden käyttöön kaasuksi. Ilmoniemi toteaa, että LNG:n hinta ratkaisee, kuinka kannattavaa sen käyttö on tulevaisuudessa. Tämä energiamuoto on tuontitavaraa esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Norjan kaasukentiltä.
Vetytalous tulossa
Vetytalous on yksi tämän päivän uutisaihe tulevaisuuden energiamuodoista puhuttaessa. Lahteen suunnitellaan vetytalouden laitosta, joka tuottaisi vetyä, lämpöä ja metaania. Vety tuotetaan sähköllä, lämpöä syntyy sivutuotteena ja metaania saadaan vedyn ja hiilidioksidin avulla. CO2 eli hiilidioksidi saadaan vieressä olevista lämpövoimaloiden piipuista. Prosessin hyötysuhde on hyvin huono, joten yksityinen tuottaja joutuu käymään yhteiskunnan kukkarolla.
– Vetytalous ei ole tällä hetkellä kannattavaa sen tuotantokustannusten vuoksi. On vaara, että tätä energiamuotoa aletaan käyttää valtioiden tukitoimien varassa ideologisista syistä. Ympäristöasiat voivat painaa niin paljon, että vetytaloutta suositaan, vaikka se ei vielä ole kannattavaa, Ilmoniemi varoittelee.
Pakkaset paljastivat
Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.
– Kaapelien siirtokyvyn riittävyys sanelee tuontisähkön määriä. Tuontisähköä tulee Suomeen Norjasta ja Ruotsista. Jälkimmäisen osalta siirtolinjat Pohjois-Ruotsista etelään ovat melko heikkotehoiset tarpeeseen nähden, ja se rajoittaa sähkön tuontia Etelä-Suomeen Ruotsista. Suomessa rakennetaan kovaa vauhtia siirtolinjoja pohjoisesta etelään. Norjasta menevät kaapelit Englantiin ja Keski-Eurooppaan, ja hintasyistä Norja saattaa olla kiinnostuneempi toimittamaan vesivoimasähköään siihen suuntaan kuin Suomeen, Ilmoniemi muistuttaa.
Huoltokatkot harmina
Suomessa vähittäiskuluttajat vertailevat pörssisähkön ja kiinteän sähkölaskun paremmuutta. Moni pörssisähkön hankkija pesee hintasyistä kotipyykkinsä yöllä tai lämmittää keskuslämpökattilansa veden öisin. Kerrostalossa pyykin yöpesua rajoittaa järjestyssäännön yön hiljaisuusvaatimus. Pörssisähkön hintavaihtelut ovat valtakunnallinen uutinen. Huoltokatkokset nostavat hinnan hetkeksi moninkertaiseksi.
– Suora sähkölämmitys omakotitaloissa ei ole niin paha kuin mitä ajatellaan. Se on päästötöntä, ja sen asentaminen kotiin on suhteellisen edullista. Teho on hyvä, ja lämmön hävikki on vähäistä. Kustannuksia voidaan keventää ilmalämpöpumpun avulla. Yksin pumpulla lämmittäminen ei ole yleensä kannattavaa. Ilmalämpöpumpun avulla sähkölaskua voi pienentää lämmityksen osalta jopa puoleen, Ilmoniemi listaa.
Mahdollisuus keinotteluun
Juha Ilmoniemi pitää vaarana sitä, että pörssisähkön avulla hintoja voidaan keinotella. Huoltokatkoksia tulee yllättäen, ja tekniset viat voivat tuottaa sähkökatkoksia. Sähkön hinta voi häiriöiden aikana pompata hetkellisesti hyvin korkeaksi kuluttajille.
Maalämmöllä tuotettu kotien energia on yleistynyt viime aikoina niin haja-asutusalueilla kuin myös kerrostaloissa. Sen käyttöönottoa rajoittaa suhteellisen korkea hankintahinta, joten maalämmön hankintahinnan maksuaika on pitkä, kun hankinta tehdään pankkilainalla. Etuna koko kansantalouden kannalta on päästöttömyys ja käytön edullisuus.
Energiatuotanto on suojattava
Ukrainan sota on näyttänyt, kuinka energiasta on tullut taistelujen kohde. Energian haavoittuvuus on tullut esiin, kun Venäjä on kohdistanut hyökkäyksiään Ukrainan energiatalouteen, ja Ukraina on pyrkinyt vastaamaan samalla tavalla Venäjän kohteisiin. Ilmatorjunnan merkitys puolustuksessa on kasvanut.
– Meillä tuotantolaitokset ovat avoimia, mutta on syytä muistaa, että Suomessa koko valtakunnan laajuinen sähkökatkos ei ole todennäköinen, koska meillä on varmistettu, että vahingoittunut osuus voidaan kiertää toista kautta, Ilmoniemi kertoo.
Kumppaniksi asiantuntija
Suomessa kunnat ovat myyneet energialaitoksiaan joko osittain tai kokonaan suuremmille energiantuottajille. Lahdessa kaupunki omistaa kokonaan tytäryhtiönsä Lahti Energian, ja kaupungissa käydään parhaillaan kovaa keskustelua yhtiön osittaisesta myymisestä ja tulojen sijoittamismahdollisuuksista. Lahti on palkannut konsultin tutkimaan myyntimahdollisuuksia.
– Jos myydään, niin energiayhtiön määräysvalta tulisi aina säilyttää enemmistöosakkuuden kautta kunnalla. Tosin vähemmistöosakaskin voi vaikuttaa eri toimillaan määräävästi. Omistuksen prosenttiosuus ei aina ole ratkaiseva, Ilmoniemi sanoo.
Ilmoniemi painottaa, että jos kuntien energiayhtiöitä tai osia niistä myydään, niin ostajana pitää olla asiantuntija eli jokin toinen energiayhtiö, joka toimii alalla ja markkinoilla. Sellaiselle sijoittajalle, joka ei tunne alaa, ei pitäisi myydä. Kunnan uusi kumppani voi myös myydä osuutensa eteenpäin.
Lunastuspykälä käyttöön
Ilmoniemi korostaa, että jos kuntayhtiön osakepääomasta osa myydään, niin kunnalla tulee olla yhtiösopimuksessa myytävien osakkeiden takaisinoston etuoikeus, tai ainakin yhtiöjärjestykseen tulee sisältyä pykälän, jossa kunnan suostumus tarvitaan uuden omistajan osalta, jos osaomistaja myy osakkeensa eteenpäin.
Lahdessa on kerätty 15 kaupunginvaltuutetun nimet eri valtuustoryhmistä aloitelistaan, jossa vaaditaan Lahti Energia Oy:n osittaiset myyntiaikeet kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Tämä vaatii kaupungin oman hallintosäännön muuttamista niin, että myyntiaie joudutaan tuomaan valtuuston käsittelyyn. Nyt hallintosääntö sallii myyntiaikeen yksin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Aika näyttää, miten Lahdessa tämän asian osalta käy.
Lasse Koskinen
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maalämpö huoltokatkot Juha Ilmoniemi vetytalous Ukrainan sota energiateollisuus energiayhtiöt pörssisähkö energiaomavaraisuus LNG energiantuotanto pienydinvoimala Aurinkovoima sähköntuotanto Tuulivoima Venäjä Energia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei

Tavio: Määräaikaisten sähkösopimusten irtisanomista helpotettava

Strandman: Sähköyhtiöiden ylisuuret voitot tulisi palauttaa kuluttajille

Ronkainen: Suomessa huolehdittava sähkön riittävyydestä ja hintojen kohtuullisuudesta

Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.