

LAHTI ENERGIA JA LASSE KOSKINEN
Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia
Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.
Juha Ilmoniemi on koneinsinööri, joka on toiminut työurallaan konepajan suunnitteluryhmän vetäjänä. Hän perehtynyt erilaisiin energiaratkaisuihin ja pohtinut alan tulevaisuuden kuvioita.
– Tuulivoimasta puhutaan nykyisin paljon, mutta se tuottaa vain 15 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Voimatalouden saatavuus tämän kautta on satunnaista ja säästä riippuvaa. Tuulivoiman osalta tilanne on se, että asennetut tuulivoimalat ovat noin 50-prosenttisesti ja suunnitteilla olevat noin 90-prosenttisesti ulkomaisten yhtiöiden omistuksessa ja niiden tuottotulot menevät ulkomaisiin taskuihin, Ilmoniemi muistuttaa.
Sivuvirrat käytössä
Ilmoniemi näkee erilaiset teollisuuden energian sivuvirrat tärkeänä osana tulevaisuuden energiatarpeissa. Sellutehtaiden sivuvirtoja on jo pitkään käytetty energialähteinä. Samoin paperitehtaitten tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää energiataloudessa.
Alueellisista pienydinvoimaloista puhutaan nykyisin paljon, mutta Ilmoniemi muistuttaa, että niiden varaan energian tuottajana ei voida vielä laskea paljon seuraavien kymmenen vuoden aikana.
– Aurinkovoiman tuotolla ei suuria saada Suomen korkeudella, mutta yksityistalouksissa sillä on kuitenkin merkitystä lisälähteenä. Meillä aurinkovoiman merkitys ei ole sama kuin Keski-Euroopassa, Ilmoniemi muistuttaa.
LNG:n hinta ratkaisee
Jotkut energialaitteita tuottavat yhtiöt ovat puhuneet jo pitkään alueellisista lämpöpumppuvoimaloista, jotka voisivat tuottaa myös viilennystä kesällä ainakin taajamissa. Juha Ilmoniemi ei näe suuria mahdollisuuksia tähän. Energiakattavuuteen niiden osalta ei voida taloudellisesti panostaa. Lämmön ja viilennyksen eteenpäin siirtäminen on ongelmallista tämän menetelmän osalta. Kerrostalokohtaiset viilennyslämpöpumput ovat eri asia.
LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla korvataan Venäjältä tuotua maakaasua niin, että Inkoossa on suuri säiliölaiva, joka toimii nesteytetyn kaasun varastona, josta sitä muunnetaan teollisuuden käyttöön kaasuksi. Ilmoniemi toteaa, että LNG:n hinta ratkaisee, kuinka kannattavaa sen käyttö on tulevaisuudessa. Tämä energiamuoto on tuontitavaraa esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Norjan kaasukentiltä.
Vetytalous tulossa
Vetytalous on yksi tämän päivän uutisaihe tulevaisuuden energiamuodoista puhuttaessa. Lahteen suunnitellaan vetytalouden laitosta, joka tuottaisi vetyä, lämpöä ja metaania. Vety tuotetaan sähköllä, lämpöä syntyy sivutuotteena ja metaania saadaan vedyn ja hiilidioksidin avulla. CO2 eli hiilidioksidi saadaan vieressä olevista lämpövoimaloiden piipuista. Prosessin hyötysuhde on hyvin huono, joten yksityinen tuottaja joutuu käymään yhteiskunnan kukkarolla.
– Vetytalous ei ole tällä hetkellä kannattavaa sen tuotantokustannusten vuoksi. On vaara, että tätä energiamuotoa aletaan käyttää valtioiden tukitoimien varassa ideologisista syistä. Ympäristöasiat voivat painaa niin paljon, että vetytaloutta suositaan, vaikka se ei vielä ole kannattavaa, Ilmoniemi varoittelee.
Pakkaset paljastivat
Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.
– Kaapelien siirtokyvyn riittävyys sanelee tuontisähkön määriä. Tuontisähköä tulee Suomeen Norjasta ja Ruotsista. Jälkimmäisen osalta siirtolinjat Pohjois-Ruotsista etelään ovat melko heikkotehoiset tarpeeseen nähden, ja se rajoittaa sähkön tuontia Etelä-Suomeen Ruotsista. Suomessa rakennetaan kovaa vauhtia siirtolinjoja pohjoisesta etelään. Norjasta menevät kaapelit Englantiin ja Keski-Eurooppaan, ja hintasyistä Norja saattaa olla kiinnostuneempi toimittamaan vesivoimasähköään siihen suuntaan kuin Suomeen, Ilmoniemi muistuttaa.
Huoltokatkot harmina
Suomessa vähittäiskuluttajat vertailevat pörssisähkön ja kiinteän sähkölaskun paremmuutta. Moni pörssisähkön hankkija pesee hintasyistä kotipyykkinsä yöllä tai lämmittää keskuslämpökattilansa veden öisin. Kerrostalossa pyykin yöpesua rajoittaa järjestyssäännön yön hiljaisuusvaatimus. Pörssisähkön hintavaihtelut ovat valtakunnallinen uutinen. Huoltokatkokset nostavat hinnan hetkeksi moninkertaiseksi.
– Suora sähkölämmitys omakotitaloissa ei ole niin paha kuin mitä ajatellaan. Se on päästötöntä, ja sen asentaminen kotiin on suhteellisen edullista. Teho on hyvä, ja lämmön hävikki on vähäistä. Kustannuksia voidaan keventää ilmalämpöpumpun avulla. Yksin pumpulla lämmittäminen ei ole yleensä kannattavaa. Ilmalämpöpumpun avulla sähkölaskua voi pienentää lämmityksen osalta jopa puoleen, Ilmoniemi listaa.
Mahdollisuus keinotteluun
Juha Ilmoniemi pitää vaarana sitä, että pörssisähkön avulla hintoja voidaan keinotella. Huoltokatkoksia tulee yllättäen, ja tekniset viat voivat tuottaa sähkökatkoksia. Sähkön hinta voi häiriöiden aikana pompata hetkellisesti hyvin korkeaksi kuluttajille.
Maalämmöllä tuotettu kotien energia on yleistynyt viime aikoina niin haja-asutusalueilla kuin myös kerrostaloissa. Sen käyttöönottoa rajoittaa suhteellisen korkea hankintahinta, joten maalämmön hankintahinnan maksuaika on pitkä, kun hankinta tehdään pankkilainalla. Etuna koko kansantalouden kannalta on päästöttömyys ja käytön edullisuus.
Energiatuotanto on suojattava
Ukrainan sota on näyttänyt, kuinka energiasta on tullut taistelujen kohde. Energian haavoittuvuus on tullut esiin, kun Venäjä on kohdistanut hyökkäyksiään Ukrainan energiatalouteen, ja Ukraina on pyrkinyt vastaamaan samalla tavalla Venäjän kohteisiin. Ilmatorjunnan merkitys puolustuksessa on kasvanut.
– Meillä tuotantolaitokset ovat avoimia, mutta on syytä muistaa, että Suomessa koko valtakunnan laajuinen sähkökatkos ei ole todennäköinen, koska meillä on varmistettu, että vahingoittunut osuus voidaan kiertää toista kautta, Ilmoniemi kertoo.
Kumppaniksi asiantuntija
Suomessa kunnat ovat myyneet energialaitoksiaan joko osittain tai kokonaan suuremmille energiantuottajille. Lahdessa kaupunki omistaa kokonaan tytäryhtiönsä Lahti Energian, ja kaupungissa käydään parhaillaan kovaa keskustelua yhtiön osittaisesta myymisestä ja tulojen sijoittamismahdollisuuksista. Lahti on palkannut konsultin tutkimaan myyntimahdollisuuksia.
– Jos myydään, niin energiayhtiön määräysvalta tulisi aina säilyttää enemmistöosakkuuden kautta kunnalla. Tosin vähemmistöosakaskin voi vaikuttaa eri toimillaan määräävästi. Omistuksen prosenttiosuus ei aina ole ratkaiseva, Ilmoniemi sanoo.
Ilmoniemi painottaa, että jos kuntien energiayhtiöitä tai osia niistä myydään, niin ostajana pitää olla asiantuntija eli jokin toinen energiayhtiö, joka toimii alalla ja markkinoilla. Sellaiselle sijoittajalle, joka ei tunne alaa, ei pitäisi myydä. Kunnan uusi kumppani voi myös myydä osuutensa eteenpäin.
Lunastuspykälä käyttöön
Ilmoniemi korostaa, että jos kuntayhtiön osakepääomasta osa myydään, niin kunnalla tulee olla yhtiösopimuksessa myytävien osakkeiden takaisinoston etuoikeus, tai ainakin yhtiöjärjestykseen tulee sisältyä pykälän, jossa kunnan suostumus tarvitaan uuden omistajan osalta, jos osaomistaja myy osakkeensa eteenpäin.
Lahdessa on kerätty 15 kaupunginvaltuutetun nimet eri valtuustoryhmistä aloitelistaan, jossa vaaditaan Lahti Energia Oy:n osittaiset myyntiaikeet kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Tämä vaatii kaupungin oman hallintosäännön muuttamista niin, että myyntiaie joudutaan tuomaan valtuuston käsittelyyn. Nyt hallintosääntö sallii myyntiaikeen yksin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Aika näyttää, miten Lahdessa tämän asian osalta käy.
Lasse Koskinen
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maalämpö huoltokatkot Juha Ilmoniemi vetytalous Ukrainan sota energiateollisuus energiayhtiöt pörssisähkö energiaomavaraisuus LNG energiantuotanto pienydinvoimala Aurinkovoima sähköntuotanto Tuulivoima Venäjä Energia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei

Tavio: Määräaikaisten sähkösopimusten irtisanomista helpotettava

Strandman: Sähköyhtiöiden ylisuuret voitot tulisi palauttaa kuluttajille

Ronkainen: Suomessa huolehdittava sähkön riittävyydestä ja hintojen kohtuullisuudesta

Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää