Pormestaritentissä Ylen Isossa pajassa Paavo Arhinmäki (vas.), Atte Harjanne (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Wille Rydman (ps.) ja Daniel Sazonov (kok.). / Yle Areena
Helsingissä on viime vuodesta saakka pohdittu bensiini- ja dieselautojen käytön rajoittamista joillakin keskustan alueilla. Mikäli kuntavaaleissa voiton vievät yksityisautoilijoiden kiusaamista edistävät puolueet, Helsingin saavutettavuus heikkenee, mikä puolestaan näkyy entisestään tyhjenevinä liikehuoneistoina kivijaloissa.
Ylen järjestämässä Helsingin pormestaritentissä kohtasivat viiden suurimman puolueen ehdokkaat Helsingin pormestariksi: Paavo Arhinmäki (vas.), Atte Harjanne (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Daniel Sazonov (kok.) ja perussuomalaisten Wille Rydman.
Pormestariehdokkaat ottivat heti tentin alussa kantaa Helsingin mahdolliseen polttomoottorikieltoon.
Rydmanin mukaan Helsingin pitää olla kaupunki, jossa keskustaan pääsee sujuvasti kaikilla liikennevälineillä, myös yksityisautolla. Keskustan saavutettavuutta pitääkin jatkossa parantaa, ei heikentää, Rydman katsoo.
– Helsingin keskusta on jo kärsinyt siitä, että sinne tullaan autoilla aikaisempaa vähemmän, ja polttomoottorikielto sulkisi pois keskustaan tulijoita, joten polttomoottorikieltoa ei voida ottaa käyttöön.
– Viihtyisässä kaupungissa toki voi olla myös autovapaita kävelykatuja, mutta päätöksissä on oltava realisteja ja arvioinnissa on kuunneltava myös alueen yrittäjiä: onko yrittäjien toiveissa se, että keskustaan edelleen pääsee autolla?
Heinäluoma ja Arhinmäki olivat hieman kahden vaiheilla oman kannanmuodostuksensa kanssa. Heinäluoman mukaan hiilipäästöjen vähentämisen nimissä joukkoliikenteen käyttöä tulisi kehittää, mutta polttomoottoreita ei totaalisesti pidä kieltää.
Arhinmäki puolestaan arvioi, ettei kielto olisi ajankohtainen vielä ensi valtuustokaudella.
Vihreät tunnetaan yksityisautoiluvastaisena puolueena, joten Harjanteen kanta oli jo ennalta selvä: ”ohjauskeinoja” kuten polttomoottorikieltoa tarvitaan. Harjanne olisi valmis ottamaan myös ruuhkamaksut käyttöön.
– Otetaan autoilta tilaa muille, Harjanne intoili.
Rydman huomautti pormestariehdokaskollegoilleen, että jos asiaa tarkastellaan ilmasto ja ympäristö edellä, niin liikenteen sähköistäminen ei ole ratkaisu.
– Kun katsotaan sähköautoihin käytettäviä komponentteja, niin niiden elinkaarihistoria – lähtien kaivoksista – ei ole varsinaisesti ympäristönäkökulman mukainen suotuisa ratkaisu.
Rydman huomautti myös, että sähköautojen teknologia on vahvasti riippuvainen kiinalaisesta teknologiasta.
– Meidän omassa innovaatiopolitiikassamme ja liikennesuunnittelussa pitäisi lähteä tieteestä, tutkimuksesta ja mahdollistamisesta, ei kielloista. Suomessa on jo hyvää ilmasto- ja energiaosaamista. Sitä pitäisi viedä enemmän maailmalle, jotta saisimme aikaan vaikuttavia ilmastotekoja. Ei niin, että omaehtoisesti rajoitetaan, kurjistetaan ja kielletään suomalaisia.
– Ennen pitkää polttomoottorit varmaankin karsiutuvat pois liikenteestä, mutta sen pitää antaa tapahtua luonnollisesti, teknologisen kehityksen ja tutkimuksen kautta, Rydman sanoi.
Helsingissä on edelleen paineita korottaa joukkoliikenteen lippujen hintoja. Heinäluoma ja Harjanne olisivat valmiita toimiin, joilla lippujen hintoja saataisiin alennettua.
Lippujen hintojen korotuspaineet tulevat myös osaksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen investointipolitiikasta, Rydman huomauttaa.
Rydman sanoi, että Helsingissä on viime vuosina tehty sangen kalliita joukkoliikenteen investointeja, mikä ratkaisu on kasannut painetta lippujen hintojen korottamiselle.
– Joukkoliikenne määritelmällisestikin edellyttää sitä, että on joukkoja joita liikutella. Jos siis investoidaan joukkoliikenteeseen enemmän kuin mitä sille on käyttäjiä, se johtaa lippujen hintojen nousuun, Rydman sanoi.
Yksi esimerkki on Kruunusillat-hanke, joka yhdistää keskustan Laajasaloon raitiotieyhteyden avulla. Hankkeeseen sisältyy kolme uutta siltaa, joista huomattavin on runsaan kilometrin mittainen Kruunuvuorensilta. Silta ei ole autoliikenteen käytettävissä. Pyöräilybaana sillalle totta kai tulee.
Heinäluoma, Arhinmäki ja Harjanne olisivat valmiita rakentamaan Helsinkiin lisää asuntoja. Arhinmäki jopa suosisi ”voimakasta” lisärakentamista.
– Helsinkiin muuttaa koko ajan enemmän ihmisiä, halusimmepa tai emme. Jos emme rakenna lisää, asumisen hinta nousee entisestään, Arhinmäki sanoi.
Rydmanin mukaan Helsingin tulisi mitoittaa uudisrakentaminen realistiselle muuttotasolle. Rydman myös katsoo, että Helsingin kannattaa rakentaa lisää etenkin sellaista asuntokantaa ja sellaisille alueille, joista myös ollaan valmiita maksamaan.
– Muussa tapauksessa lopputuloksena on lisää lähiöitä, joissa on monimutkaisia sosiaalisia ongelmia ja joista työssäkäyvät ihmiset muuttavat pois.
Arhinmäelle Rydman huomautti, että Helsingin väestönkasvu on pitkälti maahanmuuttovetoista.
– Nykyisin harjoitetulla rakennuspolitiikalla syntyy lähiöitä, joilla enemmistö väestöstä ei enää puhu kotimaisia kieliä. Silloin usein käy niin, että kantaväestö muuttaa pois, koska moni saattaa kokea, ettei enää edes asu Suomessa. Tuloksena on vakavia sosiaalisia ongelmia, ja tähän meidän tulisi kyetä vastaamaan myös kaavoitus- ja rakennuspolitiikalla.
Kotimaisia kieliä puhuvien helsinkiläisten määrä onkin vähentynyt viime vuosina, kun töissä käyvien vanhempien perheet ovat muuttaneet Helsingistä ympäryskuntiin.
Katso lähetys Yle Areenasta >
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin pormestariksi pyrkivä Wille Rydman moittii kaupungin nykyistä ylimitoitettua investointipolitiikkaa. – Idelogiavetoisesti Helsingissä on ollut tapana rakentaa joukkoliikennettä sellaisissakin tapauksissa, joissa joukkoliikenteellä on aika vähän varsinaista käyttöäkään.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman varoittaa helsinkiläisiä äänestäjiä vihervasemmiston ja kokoomuksen yhteisestä pyrkimyksestä paisuttaa sosiaalista asuntorakentamista tavan veronmaksajien rahojen ja ympäristön viihtyisyyden kustannuksella.
Helsingin Yrittäjien mielestä kaupungin maankäytön sekä liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa pitää varmistaa, että yrityksille luodaan hyvät edellytykset toimia kaupungissa. Samaa mieltä on Helsingin pormestariksi pyrkivä Wille Rydman.
Elinkeinoministeri Wille Rydmanin vierailu Jyväskylässä innoitti jopa keskustataustaisen emeritusprofessorin kehutaan perussuomalaisten politiikkaa kunnissa ja hallituksessa.
Elinkeinoministeri Wille Rydman kehottaa kuntapäättäjiä pidättäytymään ulkopolitikoinnista ja pysymään omalla tontillaan. - Kunnan tulee keskittyä oman toimivaltansa asioihin – siis kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja palveluiden varmistamiseen. Se, että kaupunginvaltuutetut askaroivat ulkopoliittisten tai kansainvälisten kysymysten parissa, on kaikki pois kunnan varsinaisten tehtävien hoitamisesta, Rydman sanoo.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Lue lisää
Lue lisää
