Ylen järjestämässä Helsingin pormestaritentissä kohtasivat viiden suurimman puolueen ehdokkaat Helsingin pormestariksi: Paavo Arhinmäki (vas.), Atte Harjanne (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Daniel Sazonov (kok.) ja perussuomalaisten Wille Rydman.
Pormestariehdokkaat ottivat heti tentin alussa kantaa Helsingin mahdolliseen polttomoottorikieltoon.
Rydmanin mukaan Helsingin pitää olla kaupunki, jossa keskustaan pääsee sujuvasti kaikilla liikennevälineillä, myös yksityisautolla. Keskustan saavutettavuutta pitääkin jatkossa parantaa, ei heikentää, Rydman katsoo.
– Helsingin keskusta on jo kärsinyt siitä, että sinne tullaan autoilla aikaisempaa vähemmän, ja polttomoottorikielto sulkisi pois keskustaan tulijoita, joten polttomoottorikieltoa ei voida ottaa käyttöön.
– Viihtyisässä kaupungissa toki voi olla myös autovapaita kävelykatuja, mutta päätöksissä on oltava realisteja ja arvioinnissa on kuunneltava myös alueen yrittäjiä: onko yrittäjien toiveissa se, että keskustaan edelleen pääsee autolla?
Vihreät estäisi mielellään lisää autoilua
Heinäluoma ja Arhinmäki olivat hieman kahden vaiheilla oman kannanmuodostuksensa kanssa. Heinäluoman mukaan hiilipäästöjen vähentämisen nimissä joukkoliikenteen käyttöä tulisi kehittää, mutta polttomoottoreita ei totaalisesti pidä kieltää.
Arhinmäki puolestaan arvioi, ettei kielto olisi ajankohtainen vielä ensi valtuustokaudella.
Vihreät tunnetaan yksityisautoiluvastaisena puolueena, joten Harjanteen kanta oli jo ennalta selvä: ”ohjauskeinoja” kuten polttomoottorikieltoa tarvitaan. Harjanne olisi valmis ottamaan myös ruuhkamaksut käyttöön.
– Otetaan autoilta tilaa muille, Harjanne intoili.
Sähköautoilu ei ole ympäristöystävällistä
Rydman huomautti pormestariehdokaskollegoilleen, että jos asiaa tarkastellaan ilmasto ja ympäristö edellä, niin liikenteen sähköistäminen ei ole ratkaisu.
– Kun katsotaan sähköautoihin käytettäviä komponentteja, niin niiden elinkaarihistoria – lähtien kaivoksista – ei ole varsinaisesti ympäristönäkökulman mukainen suotuisa ratkaisu.
Rydman huomautti myös, että sähköautojen teknologia on vahvasti riippuvainen kiinalaisesta teknologiasta.
– Meidän omassa innovaatiopolitiikassamme ja liikennesuunnittelussa pitäisi lähteä tieteestä, tutkimuksesta ja mahdollistamisesta, ei kielloista. Suomessa on jo hyvää ilmasto- ja energiaosaamista. Sitä pitäisi viedä enemmän maailmalle, jotta saisimme aikaan vaikuttavia ilmastotekoja. Ei niin, että omaehtoisesti rajoitetaan, kurjistetaan ja kielletään suomalaisia.
– Ennen pitkää polttomoottorit varmaankin karsiutuvat pois liikenteestä, mutta sen pitää antaa tapahtua luonnollisesti, teknologisen kehityksen ja tutkimuksen kautta, Rydman sanoi.
Ökyinvestoinnit nostavat metrolippujen hintaa
Helsingissä on edelleen paineita korottaa joukkoliikenteen lippujen hintoja. Heinäluoma ja Harjanne olisivat valmiita toimiin, joilla lippujen hintoja saataisiin alennettua.
Lippujen hintojen korotuspaineet tulevat myös osaksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen investointipolitiikasta, Rydman huomauttaa.
Rydman sanoi, että Helsingissä on viime vuosina tehty sangen kalliita joukkoliikenteen investointeja, mikä ratkaisu on kasannut painetta lippujen hintojen korottamiselle.
– Joukkoliikenne määritelmällisestikin edellyttää sitä, että on joukkoja joita liikutella. Jos siis investoidaan joukkoliikenteeseen enemmän kuin mitä sille on käyttäjiä, se johtaa lippujen hintojen nousuun, Rydman sanoi.
Yksi esimerkki on Kruunusillat-hanke, joka yhdistää keskustan Laajasaloon raitiotieyhteyden avulla. Hankkeeseen sisältyy kolme uutta siltaa, joista huomattavin on runsaan kilometrin mittainen Kruunuvuorensilta. Silta ei ole autoliikenteen käytettävissä. Pyöräilybaana sillalle totta kai tulee.
Malttia ja tolkkua uudisrakentamiseen
Heinäluoma, Arhinmäki ja Harjanne olisivat valmiita rakentamaan Helsinkiin lisää asuntoja. Arhinmäki jopa suosisi ”voimakasta” lisärakentamista.
– Helsinkiin muuttaa koko ajan enemmän ihmisiä, halusimmepa tai emme. Jos emme rakenna lisää, asumisen hinta nousee entisestään, Arhinmäki sanoi.
Rydmanin mukaan Helsingin tulisi mitoittaa uudisrakentaminen realistiselle muuttotasolle. Rydman myös katsoo, että Helsingin kannattaa rakentaa lisää etenkin sellaista asuntokantaa ja sellaisille alueille, joista myös ollaan valmiita maksamaan.
– Muussa tapauksessa lopputuloksena on lisää lähiöitä, joissa on monimutkaisia sosiaalisia ongelmia ja joista työssäkäyvät ihmiset muuttavat pois.
Arhinmäelle Rydman huomautti, että Helsingin väestönkasvu on pitkälti maahanmuuttovetoista.
– Nykyisin harjoitetulla rakennuspolitiikalla syntyy lähiöitä, joilla enemmistö väestöstä ei enää puhu kotimaisia kieliä. Silloin usein käy niin, että kantaväestö muuttaa pois, koska moni saattaa kokea, ettei enää edes asu Suomessa. Tuloksena on vakavia sosiaalisia ongelmia, ja tähän meidän tulisi kyetä vastaamaan myös kaavoitus- ja rakennuspolitiikalla.
Kotimaisia kieliä puhuvien helsinkiläisten määrä onkin vähentynyt viime vuosina, kun töissä käyvien vanhempien perheet ovat muuttaneet Helsingistä ympäryskuntiin.
Katso lähetys Yle Areenasta >