LEHTIKUVA
Polvinen Hukkajoen raakkutuhosta: Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä
Kainuussa sattui elokuussa ikävä ja kaikille jo tutuksi käynyt vahinko Hukkajoella. Uhanalainen jokihelmisimpukka joutui metsäkoneen yliajamaksi, ja onnettomuus herätti paljon meteliä mediassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää raakkuvahinkoa ikävänä, mutta muistuttaa metsäteollisuuden merkityksestä maakuntien toimeentulon ja elinmahdollisuuksien kannalta.
Syitä vahingolle selvitetään, ja korjaaviin toimenpiteisiin varmasti ryhdytään vahingon toistumisen välttämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että raakut ja luonto saavat siltä osin rauhansa. Tekeville sattuu ja opiksi täytyy ottaa.
Luontovahinko kuitenkin pysyi asiakeskeisenä vain vajaan viikon ennen kuin ympäristöaktivistit huomasivat tilaisuutensa tulleen.
– Kainuustakin lähti syyttäviä sormia heristelemään jokaiseen ilmansuuntaan. Kyytiä saivat niin metsäkonekuljettaja, hakkuuyritys, metsänomistaja kuin Stora Ensokin. Joukkohysterian rakentaminen metsäteollisuutta vastaan lähti täyteen vauhtiin, Polvinen kertoo.
Eduskuntaan on tullut lukemattomia vaatimuksia niin suoraan kansalaisilta kuin julkisenkin sanan kautta suojelun lisäämiseksi, metsäteollisuuden paheksumiseksi ja erilaisten suojaetäisyyksien rakentamiseksi hakkuiden vähentämiseksi.
Mahdollistanut elokapinallistenkin elintason
Kun tarkastellaan suomalaisen metsänomistajan ja metsäteollisuuden toimintaa maailmanlaajuisesti, niin suomalainen omistajuus ja yrittäjyys alalla ovat maailman huippua. Metsä kasvaa hakkuita nopeammin, ja tieto metsien monimuotoisuudesta ja luontoarvoista ovat keskeisiä tekijöitä päätöksenteossa.
– Maassamme on aivan tarpeeksi suojeltua metsää. Kehä kolmosen ulkopuolinen kansanosa on oppinut luonnon merkityksen kaikissa muodoissaan osaksi suomalaisuutta, ja sen hyödyntäminen on kaikella tavalla arvokasta.
– Kun elokapinalliset istuvat Mannerheimintiellä lisäsuojelun ja paheksunnan ilmapiiriä rakentamassa, siinä unohtuu helposti se, että heidänkin elämänsä, koulutuksensa, terveydenhoitonsa ja jopa risutelttansa alla oleva tie on mahdollistettu isolta osin metsäteollisuuden viennin rahoilla, Polvinen muistuttaa.
Suomi elää metsästä
Metsäteollisuuden vienti oli vuonna 2023 12,1 miljardia euroa, mikä vastasi 16 %:a Suomen tavaraviennistä. Jos rinnalle otetaan Suomen opetuksen ja kulttuurin vuosibudjetti, 8 miljardia euroa, niin päästään kiinni siihen yhteiskunnalliseen mittakaavaan, jonka yli-innokas raakkuminen riskeeraa.
– Sitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus, opetus, tiede, peruskoulu, korkeakoulu ja osaaminen eivät olisi mahdollisia tällä tasolla ilman maamme metsäteollisuuden vientituloja.
– Sanonta ”jäitä hattuun” sopii tähänkin. Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä. Metsäteollisuus tuo leipää maakuntiin, perheille toimeentuloa ja elämisen mahdollisuuksia. Cityvihreät ja innokkaimmatkaan sormea heristävät maaseutupäättäjät eivät saa vaarantaa näitä elämisen edellytyksiä maakunnissamme.
– Suomi elää metsästä ja näin sen kuuluukin. Ja niin tänään kuin huomennakin metsäalan yrittäjä ja työntekijä voivat käydä päivän askareisiinsa ammatistaan ylpeänä, tietäen rakentavansa Suomea toimialalla, joka pitää Suomen pyörät pyörimässä kestävästi ja luontoa kunnioittaen myös tulevaisuudessa, Polvinen sanoo.
KUVA PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- raakkuvahinko Hukkajoki Mikko Polvinen ympäristöaktivismi maaseudun elinvoimaisuus metsien suojelu Elokapina Stora Enso ympäristövahingot maakunnat Vienti Metsäteollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turpeella on edelleen oma roolinsa huoltovarmuudessa
Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”
Björn Wahlroos kritisoi Ylen ykkösaamussa ilmastopolitiikkaa: Suomessa ei ole enää raaka-ainetta metsäteollisuudelle
Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – “Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”
Viikon suosituimmat
Jengiläinen: “En mene takaisin Haitiin!” – Trumpin rajapomo: “Kyllä menet”
Laittomasti maassa olevien rikollisten karkotukset on saatu käyntiin Yhdysvalloissa. Demokraattipoliitikot ja karkotettavat jengiläiset kiukuttelevat, mutta maahanmuuttopoliisit tekevät kiukuttelusta välittämättä ratsioitaan. Ensimmäiset palautuslennot on jo suoritettu onnistuneesti.
Tynkkynen saama viesti tyrmistyttää: “Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää, opiskelijat joutuvat kuuntelemaan saarnaa siitä, miten etuoikeutettuja he ovat”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen julkaisi lauauntaina hämmästyttävän viestin. Tynkkysen julkaisemien tietojen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää. Oppilaille saarnataan heidän etuoikeuksistaan ja he joutuvat tekemään kirjallisen tuotoksen, jossa he pohtivat omaa etuoikeutettua asemaansa.
Pikkutyttöjen joukkomurhaaja: “Hyvä että kuolivat! Olen niin iloinen!” – Southportin joukkomurhaan liittyy kummallisia salailuja
Southportin joukkomurhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista henkirikoksista, risiinimyrkyn valmistamisesta ja terroristisen aineiston hallussapidosta. Pikkutyttöihin kohdistunutta joukkomurhaa ei kuitenkaan itsessään pidetty terroristisena rikoksena. Murhaajan tiedetään olleen erittäin kiinnostunut historian suurista kansanmurhista. Hänen väitetään huudelleen koulussa "valkoisten kansanmurhaa". Monet britit kokevat, että murhaajan motiiveja on pyritty salailemaan.
Argentiinaan talousihmeen tuonut Milei: Epäonnistuneita valtioita ja instituutioita yhdistää henkinen sairaus nimeltä woke, joka on kääntänyt länsimaiset arvot päälaelleen
Argentiinan presidentti Javier Milei osallistui World Economic Forumin kokoukseen Davosissa ja piti maailman eliitin edessä räväkän puheen. Milei arvosteli feminismiin, DEI-periaatteisiin, ympäristöradikalismiin ja sukupuoli-ideologiaan liittyviä ilmiöitä ja luonnehti massamaahanmuuttoa sekä kulttuurista häpeää itsetuhoiseksi. Hän peräänkuulutti länsimaille historiallista muutosta – paluuta juurilleen.
Trump lakkautti UNRWA:n tuen – naispanttivankeja pidettiin vankina Pohjois-Gazan sairaalassa ja UNRWA:n leireillä
Kolme Gazasta vapautettua panttivankia kertoi tiistaina, että heitä pidettiin vangittuina YK:n alaisen UNRWA:n pakolaisleireillä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskeytti ensi töikseen Yhdysvaltain rahoituksen UNRWA:lle presidentin asetuksella virkaanastujaispäivänään maanantaina.
Naispanttivangit joutuivat Gazassa kansan eteen lavalle Hamasin häpäisyseremoniaan – kaksi palestiinalaisvankia kieltäytyi lähtemästä israelilaisesta Keziotin vankilasta Gazaan
Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Purra Educa-messuilla: ”Opettajat haluavat puhua kanssani maahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa”
Tutkimus paljastaa maahanmuuton äärimmäisen karun vaikutuksen kantaväestölle: palkat laskevat ja asumisen hinta nousee
Donald Trump aloitti ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi – Antikainen toivoo Euroopan ottavan oppia Trumpin toimenpiteistä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti virkaan astuttuaan 20.1. ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi. Rajalle on lähetetty joukkoja, ja maahanmuuttoviranomaiset suorittavat laajoja ratsioita. Laittomia maahanmuuttajia tullaan karkottamaan massoittain – ja tämä tulee olemaan suurin karkotusaalto Yhdysvaltain historiassa.
Afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lapsiryhmään paljasti Saksan siirtolaispolitiikan lepsuuden – vahvin liittokansleriehdokas lupaa radikaaleja muutoksia
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.