

LEHTIKUVA
Polvinen Hukkajoen raakkutuhosta: Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä
Kainuussa sattui elokuussa ikävä ja kaikille jo tutuksi käynyt vahinko Hukkajoella. Uhanalainen jokihelmisimpukka joutui metsäkoneen yliajamaksi, ja onnettomuus herätti paljon meteliä mediassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää raakkuvahinkoa ikävänä, mutta muistuttaa metsäteollisuuden merkityksestä maakuntien toimeentulon ja elinmahdollisuuksien kannalta.
Syitä vahingolle selvitetään, ja korjaaviin toimenpiteisiin varmasti ryhdytään vahingon toistumisen välttämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että raakut ja luonto saavat siltä osin rauhansa. Tekeville sattuu ja opiksi täytyy ottaa.
Luontovahinko kuitenkin pysyi asiakeskeisenä vain vajaan viikon ennen kuin ympäristöaktivistit huomasivat tilaisuutensa tulleen.
– Kainuustakin lähti syyttäviä sormia heristelemään jokaiseen ilmansuuntaan. Kyytiä saivat niin metsäkonekuljettaja, hakkuuyritys, metsänomistaja kuin Stora Ensokin. Joukkohysterian rakentaminen metsäteollisuutta vastaan lähti täyteen vauhtiin, Polvinen kertoo.
Eduskuntaan on tullut lukemattomia vaatimuksia niin suoraan kansalaisilta kuin julkisenkin sanan kautta suojelun lisäämiseksi, metsäteollisuuden paheksumiseksi ja erilaisten suojaetäisyyksien rakentamiseksi hakkuiden vähentämiseksi.
Mahdollistanut elokapinallistenkin elintason
Kun tarkastellaan suomalaisen metsänomistajan ja metsäteollisuuden toimintaa maailmanlaajuisesti, niin suomalainen omistajuus ja yrittäjyys alalla ovat maailman huippua. Metsä kasvaa hakkuita nopeammin, ja tieto metsien monimuotoisuudesta ja luontoarvoista ovat keskeisiä tekijöitä päätöksenteossa.
– Maassamme on aivan tarpeeksi suojeltua metsää. Kehä kolmosen ulkopuolinen kansanosa on oppinut luonnon merkityksen kaikissa muodoissaan osaksi suomalaisuutta, ja sen hyödyntäminen on kaikella tavalla arvokasta.
– Kun elokapinalliset istuvat Mannerheimintiellä lisäsuojelun ja paheksunnan ilmapiiriä rakentamassa, siinä unohtuu helposti se, että heidänkin elämänsä, koulutuksensa, terveydenhoitonsa ja jopa risutelttansa alla oleva tie on mahdollistettu isolta osin metsäteollisuuden viennin rahoilla, Polvinen muistuttaa.
Suomi elää metsästä
Metsäteollisuuden vienti oli vuonna 2023 12,1 miljardia euroa, mikä vastasi 16 %:a Suomen tavaraviennistä. Jos rinnalle otetaan Suomen opetuksen ja kulttuurin vuosibudjetti, 8 miljardia euroa, niin päästään kiinni siihen yhteiskunnalliseen mittakaavaan, jonka yli-innokas raakkuminen riskeeraa.
– Sitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus, opetus, tiede, peruskoulu, korkeakoulu ja osaaminen eivät olisi mahdollisia tällä tasolla ilman maamme metsäteollisuuden vientituloja.
– Sanonta ”jäitä hattuun” sopii tähänkin. Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä. Metsäteollisuus tuo leipää maakuntiin, perheille toimeentuloa ja elämisen mahdollisuuksia. Cityvihreät ja innokkaimmatkaan sormea heristävät maaseutupäättäjät eivät saa vaarantaa näitä elämisen edellytyksiä maakunnissamme.
– Suomi elää metsästä ja näin sen kuuluukin. Ja niin tänään kuin huomennakin metsäalan yrittäjä ja työntekijä voivat käydä päivän askareisiinsa ammatistaan ylpeänä, tietäen rakentavansa Suomea toimialalla, joka pitää Suomen pyörät pyörimässä kestävästi ja luontoa kunnioittaen myös tulevaisuudessa, Polvinen sanoo.

KUVA PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- raakkuvahinko Hukkajoki Mikko Polvinen ympäristöaktivismi maaseudun elinvoimaisuus metsien suojelu Elokapina Stora Enso ympäristövahingot maakunnat Vienti Metsäteollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turpeella on edelleen oma roolinsa huoltovarmuudessa

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Björn Wahlroos kritisoi Ylen ykkösaamussa ilmastopolitiikkaa: Suomessa ei ole enää raaka-ainetta metsäteollisuudelle

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – “Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.