Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati polttomoottoreille viimeistä myyntipäivää (Verkkouutiset). Sdp:n ilmasto-ohjelman mukaan polttomoottorilla käyvät uudet henkilöautot kiellettävä (Ilta-Sanomat). Punavihreä ilmastoherätys sivuuttaa retorisessa kunnianhimoisuudessaan kuitenkin tutkimustiedon. Nature-lehdessä julkaistun elinkaarilaskelman mukaan ladattavan hybridin päästöt ovat pienemmät kuin sähköauton, jossa ei ole polttomoottoria ensinkään.
Viitisentoista vuotta sitten hypetettiin vetyä käyttäviä polttokennoautoja. Vähän myöhemmin kävi ilmi, että teknologia ei ole siihen valmis – muun muassa vedyn varastointi autossa on hyvin ongelmallista.
Muutamaa vuotta myöhemmin innostuttiin biopolttoaineista. Tankkiin alettiin lorottaa biodieseliä tai etanolia, vaikka kriitikot huomauttivat, että tällaisista velvoitteista hyötyvät lähinnä maissinviljelijät. Varsinkin Yhdysvalloissa bioetanolibuumi oli käytännössä maataloustukea viljelijöille. Viljelyn suurten energiapanoksien takia hiilidioksidipäästöt eivät juuri vähentyneet, mutta ruoan hinta nousi maailmanmarkkinoilla.
Nyt hypetysvuorossa ovat sähköautot, eikä turhanaikainen hötkyily näytä nytkään tuottavan ilmaston kannalta parasta lopputulosta.
Sähköautojen puolustajat unohtavat usein sen, että sähköntuotanto ei ole vielä päästötöntä. Mutta täyssähköauto ei välttämättä voita ladattavaa hybridiä silloinkaan, kun sähkö tuotetaan joskus tulevaisuudessa toivon mukaan kokonaan uusiutuvilla ja ydinvoimalla.
Syynä tähän on se, että sähköauton akku tuottaa merkittävät hiilidioksidipäästöt jo valmistusvaiheessa. Sähköauton ja polttomoottoriauton elinkaaritarkastelussa sähkö voittaa muutaman vuoden ajojen jälkeen, mutta ladattava hybridi saattaa olla useimmille autoilijoille täyssähköautoa vähäpäästöisempi – ja halvempi.
Ladattavassa hybridissä on sähkömoottori ja pieni akku sekä polttomoottori ja polttoainetankki. Pieni akku riittää useimpien ihmisten päivittäisiin työmatkoihin ja kauppakäynteihin – jos auto latautuu verkkovirrasta kotipihalla joka yö, polttoainetta ei kulu arkisin lainkaan. Polttomoottoria tarvitaan vasta, kun autolla lähtee mökille tai muulle pitemmälle matkalle.
Koska ladattavan hybridin akun ei tarvitse olla yhtä iso kuin täyssähköauton, sen valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin täyssähköautossa. Toisaalta täyssähköauton tapaan se kulkee suurimman osan kilometreistä sähköllä.
Tässäkin kysymyksessä paholainen asuu yksityiskohdissa: kuinka suuri osa ajosta on lyhyitä matkoja, joiden aikana polttomoottoria ei tarvitse käynnistää; kuinka suuri akku on; mitkä ovat verkkosähkön päästöt; kuinka energiapihi polttomoottori on, ja niin edelleen.
Tekniikka & Talous -lehden toimittaja Harri Junttila perusteli omilla kokemuksillaan ladattavasta hybridistä, miksi hän ei aio koskaan ostaa täyssähköautoa.
– Plugarin [ladattavan eli plug-in-hybridin] kulutuksella ja ahkeralla latauksella en saa ostettua niin paljon bensaa, että saisin kuitattua hankintahinnan eron. En myöskään saa ostettua niin paljon bensaa, että sähköautoilusta tulisi järkevässä ajassa elinkaaren ajalta puhtaampaa – edes Suomessa.
– Tämä pätee suureen osaan suomalaisista autoilijoista, Junttila toteaa.
Junttila sai kirjoitukselleen kritiikkiä energia-asiantuntija Tuukka Heikkilältä, joka blogillaan ehdotti, että Junttila voisi ladata sähköautoa matkalla Helsingistä mökilleen Joensuuhun pariin kertaan.
Junttila vastasi kirjoituksella, jossa hän osoitti, että kun isomman akun suuremmat valmistuspäästöt ja korkeampi hinta otetaan huomioon, ei täyssähköauto ole ladattavaa hybridiä parempi sen enempää autoilijan lompakon kuin ilmastonkaan kannalta. Puheet polttomoottorin kuolemasta ovat siis vahvasti liioiteltuja.
Junttila viittasi Nature-lehdessä julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan täyssähköautojen ja ladattavien hybridien potentiaalit vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä riippuvat hyvin pitkälti siitä, minkä pituisia matkoja niillä todellisuudessa ajetaan. Vastoin yleistä käsitystä ladattavat hybridit näyttäisivät vähentävän tällä hetkellä päästöjä enemmän kuin sähköautot. Tärkeää on joka tapauksessa se, että sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, tiedelehti Nature summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
