AfD korosti vaalikampanjassaan tiukkaa rajakontrollia. Kuva: AfD Baijeri, Twitter.
Politiikan tutkijat vakavina – Merkelin hallitus ei pysy koossa koko vaalikautta
Saksan liittokansleri Angela Merkelin (CDU) sisarpuolue Baijerissa (CSU) koki sunnuntain osavaltiovaaleissa rökäletappion. Saksan toinen hallituspuolue – sosiaalidemokraatit – sai tuta vielä murheellisemman tuloksen. Politiikan tutkijat arvelevat, ettei Saksan hallitus pysy koossa koko vaalikautta. Pelissä on paljon vajaan kahden viikon kuluttua, kun Hessenin osavaltiossa pidetään vaalit.
Osavaltiovaalien virallisessa ääntenlaskentasivustossa CSU on saamassa suurimman puolueen aseman 36,8 prosentin äänisaalillaan. Vuosikymmeniä Baijeria dominoinut puolue romahti äänissä. Viisi vuotta sitten puolue rohmusi peräti 47,7 prosenttia äänistä. Sivuston päivittyminen on vielä käynnissä.
Toinen hallituspuolue, sosiaalidemokraattien SPD, koki vielä kirvelemmät tappiot. Puolue putosi neljänneksi ja osapuilleen puolitti kannatuksensa. Viisi vuotta sitten puolue sai 20,4 prosenttia kannatuksesta. Nyt puolue on jäämässä 10,1 prosenttiin. Äänimäärissä tämä tietää yli puolen miljoonan äänen katoa.
Lähes 700 000 ääntä AfD:lle
Baijerin alueparlamentti koostui aiemmin neljästä puolueesta. Vaalien ennakkoveikkailuissa pidettiin mahdollisena seitsemän puolueen alueparlamenttia. Parlamentti koostuu kuitenkin kuudesta puolueesta, kun vasemmistolainen Linke jäi alle äänikynnyksen.
Kun äänipotteja katsoo lukumääräisesti, yksi puolue jyrää kaikki muut. Tämä puolue on maahanmuutto- ja eurokriittinen vaihtoehtopuolue AfD. Puolue on saamassa hilkun alle 700 000 ääntä, kun viime aluevaaleissa puolue ei edes ollut vaalikisassa mukana.
Kaksi muuta vaalivoittajaa ovat vihreät ja konservatiiveja lähellä olevat Vapaat valitsijat. Vihreiden äänipotti nousi jopa 667 000 äänellä. Puolueesta tulee toiseksi suurin heti CSU:n jälkeen. Vapaat valitsijat saivat yli 228 000 uutta ääntä, mikä voi merkitä Baijerissa CSU:n ja Vapaiden valitsijoiden yhteistä aluehallitusta.
Valtapuolue CSU kertoi ennen vaaleja, ettei se halua tehdä yhteistyötä AfD:n kanssa.
AfD jyrännyt jokaiseen alueparlamenttiin
Vaihtoehtopuolue on viimeisissä aluevaaleissa rynninyt jokaiseen alueparlamenttiin selkein luvuin. Vajaan kahden viikon päästä 28.10. Hessenin osavaltiossa käydään aluevaalit. Nämä ovat viimeiset vaalit, joissa AfD:n nousu ei ole vielä realisoitunut. Hyvin harva kehtaa julkisesti epäillä, etteikö AfD murtaisi äänikynnystä myös Hessenissä. Hessen on tärkeä osavaltio, jossa sijaitsee muun muassa EKP:n pääkonttori.
AfD ja vihreät hyötyivät selkeästi siitä, että Saksan politiikassa maahanmuutto on noussut kiistakysymykseksi. Tällaista siirtymää vaaleissa näkee harvoin, ja vielä vähemmän huomioiden perusasioiden olevan kunnossa. Baijerin työttömyysaste on alle kolmessa prosentissa. Rikollisuus on vähenemässä. Osavaltion teollisuusjätit paukuttavat satumaisia tuloksia ja muukin yrityskenttä voi hyvin.
Merkelille paineita
Vaikeiden hallitustunnusteluiden jälkeen Merkel on kuin rampa ankka. Politiikan tutkijat otaksuvat, että sosiaalidemokraattien mahalaskun jälkeen heistä tulee haavoitettu karhu, siis arvaamaton. Tutkijoiden mukaan Merkelin hallitus ei kestä koko vaalikautta.
CSU:n tapoihin kuuluu, ettei epäonnistujia silitellä silkkihansikkain. Puolueen puheenjohtaja ja maan sisäministeri Horst Seehofer voidaan savustaa ulos.
Mutta mitä tekevät demarit? Puolueen nuorisojärjestö on alun alkaen vastustanut suurta koalitiota, eli hallitusta CDU/CSU:n ja SPD:n kesken. Jos hallituspuolueet kärsivät rökäletappiot myös Hessenin vaalien jälkeen vajaan parin viikon päästä, voisi olettaa Saksan hallituksen olevan veitsen terällä. SPD on vaihtanut puheenjohtajaansa usein lähiaikoina sisäisten kriisiensä vuoksi.
Ja mitä asiasta Euroopassa asiasta mietitään? Pystyykö Merkel pitämään EU:n paketissa, jos hän ei pysty siihen edes kotimaassaan Saksassa?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksassa hallituksen suosio uuteen pohjanoteeraukseen
Saksan sisäministeri Seehofer taas valmis eroamaan – tällä erää puolueensa johdosta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää