Pixabay
Kiivas keskustelu koronabondien tai yhteisvastuullisten takauksien avulla myönnettyjen lahjoitusten saralla velloo varmasti vielä pitkään. Politico kirjoittaa tämän väännön olevan välillistä keskustelua paljon syvemmästä kysymyksestä: minkä vuoksi kilpailukyvyttömät maat jatkavat euromaina, kun ne ovat toistuvasti poistuneet kriiseistä huonommassa kunnossa kuin nämä maat ovat niihin joutuneet?
Politico kysyy myös sitä, voisiko yhteisvaluutta selvitä ilman näitä kilpailukyvyttömiä maita. Nämä ovat hyviä kysymyksiä.
Etelä-Eurooppa oli vuosikymmeniä jäänyt talouskehityksestä jälkeen verrattuna Pohjois-Eurooppaan. Politico kirjoittaa, että eteläisille maille yhteisvaluutta euroa markkinointiin latuna kohti menestystä.
Alkuun kaikki näyttikin hyvältä. Eteläisten maiden lainakorot vajosivat tasoille, jolloin velkaraha alkoi maistua. Saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tilikirjat alkoivat täyttyä eteläisten maiden luotoista. Huokea ja runsas velkarahoitus poisti paineet talouksien rakenteiden korjauksesta.
Finanssikriisin jäädytettyä luottohanat pankkien luottamuskadon myötä. Kilpailukyvyttömien maiden piina alkoi.
Periaatteessa uudistushaluttomuus on näiden maiden oma vika, mutta odotukset olivat euron syntyessä täysin epärealistisilla tasoilla, Politico toteaa.
Saksalle euro oli varsinainen onnenpotku. Maan sitkeän vahva markka heikkeni heikompien euromaiden myötä ja vienti niin euroalueelle kuin euroalueen ulkopuolellekin harppoi niitä todellisia “kilpailukykyloikkia”. Saksa toteutti samoihin aikoihin talousuudistuksia, mikä myös selitti kilpailukyvyn kohentumista. Ilman euroa Saksan tie olisi ollut vain monin verroin tuskallisempi.
Eteläisille maille kävi päinvastoin. Ne olivat aina aiemmin pystyneet tasoittamaan Saksan kilpailuetua heikentyvällä omalla valuutallaan tehden näiden maiden tuotteista edullisempia. Euro päätti tämän keskeisen, tasapuolisen ja mutkattoman kilpailukyvyn kohennusmetodin.
Euromaiden vaihtotaseet eivät olisi revenneet eri suuntiin, mikäli Saksa olisi pursuavalla kassallaan ostanut eteläisten euromaiden tuotteita ja palveluita. Saksalaiset torjuivat kulutuksen ja keskittyivät säästämiseen.
Esimerkiksi Italian talous on polkenut euron kaksi vuosikymmentä paikoillaan. Politico kirjoittaa Italian bruttokansantuotteen asukasta kohden olleen euroalueen keskiarvoa tuhat euroa korkeampi. Nyt sama lukema on 4 000 euroa keskiarvoa pienempi.
Italia ei ole törsännyt roisilla budjettialijäämillä, mutta ilman syntynyttä talouskasvua sen velkalasti on pysytellyt sitkeän suurena.
Mikäli Saksa ja muut pohjoiset euromaat kuittaavat Etelä-Euroopan koronakriisin laskun omiensa lisäksi niin eteläiset maat eivät ole lainkaan sen paremmassa kunnossa kuin ennen koronakriisiäkään. Ainoastaan pohjoisten euromaiden rahoitusasema heikkenee.
Näin euron tarina ei voi jatkua. Finanssi- ja eurokriisien toipumisaika – niiden maiden osalta, jotka ovat ylipäätään kriiseistä toipuneet – on hälyttävän pitkä.
Ehkä Saksan on pelastettava Italia pelastaakseen oman taloutensa, Politico toteaa. Italia tuskin pystyy hoitamaan massiivista velkavuortaan euroalueen ulkopuolella, joten monet Italiaa luotottaneet saksalaispankit kohtaisivat suuria luottotappioita. Se laukaisisi pankkikriisin jo ennestään hauraan Saksan pankkialan lisämurheeksi.
Yksi vaihtoehto on, että Italia saa tarpeekseen pieleen menneestä eurokokeilustaan ja eroaa yhteisvaluutasta seurauksista piittaamatta. Toivottavasti Suomen hallituksella on valmiiksi raapustetut askelmerkit tällaista tapahtumaa varten.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lue lisää
